bisseydestä

Yksi hyvä pitkäaikainen ystäväni kertoi minulle muutama päivä sitten olevansa biseksuaali. Hän on ollut tyttöystävänsä kanssa yhdessä jo nelisen vuotta (ikää 26 vuotta) mutta kertoi pitkään mielessä liikkuneiden homoseksuaalisten fantasioiden johdosta jo hankkineen hieman kokemusta seksistä miesten kanssa (yhdenillanjuttuja, väärä nimi, ei yhteystietoja).

Kun sanoin hänelle, että hän on pettänyt naistaan, sain vastaukseksi hämmästyneen katseen. Hän sanoin olevansa onnellinen eläessään naisensa kanssa mutta kertoi myös tarvitsevan ajoittain seksiä miesten kanssa. Elikkä hän ei koe asiaa pettämisenä vaan pelkästään seksuaalisten tarpeiden tyydyttämisena (sellaisten tarpeiden, mitä hänen naisensa ei pysty tyydyttämään).

Miten on? Pystyykö aito biseksuaali koskaan elämään onnellisena vain toista sukupuolta olevan kanssa vai tarvitseeko hän aina ajoittain kontaktia samaa sukupuolta olevaan?

Muutenkin minulla on hieman vaikeuksia suhtautua asiaan; hän ei ole kertonut minulle asiasta mitään vaikka paljasti hankkineensa ensimmäiset homokokemukset jo vuosia sitten. Suututtaa tuo asian kertomatta jättäminen. Suututtaa myös se, miten hän loukkaa naistaan pettämällä tätä (ainakin minä näen sen pettämisenä).

Neuvoja, mielipiteitä ja omakohtaisia kokemuksia kiitos.

Mielipiteeni esittäisin asiasta. Kun sattuu liikkumaan näissä selainpohjaisissa suomalaisissa gay-chateissa, useinkin törmää juuri tuonlaisiin tapauksiin. Tutuilta ja ei-niin-tutuilta kuultua (ja omakohtaista tutkimusta), jopa että ikäkin valehdellaan usein. Ja sitten se pettämiseksi luokittelu: Allekirjoittanut ei suostu ymmärtämään, että mikä niillä oikein on päässä vialla. On kai se ***kele pettämistä jos n***ii jätkää aivan samalla tavalla kuin naisenkin kanssa peuhaaminen on. Mutta ei. Itse he eivät sitä suostu tajuamaan.

Siitä en ole varma, voiko aito biseksuaali sitoutua yhteen sukupuoleen. Ainakin kaappibissetapaukset ovat useinkin sellaisia, jotka eivät edes halua kuvitella pariutuvansa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa, koska katsovat sen olevan jotenkin normien vastaista. Ja koska unkaappiutuminen on hankalaa. Osa bisseistä näyttäisi olevan sellaisia, jotka haluavat yhtä lailla seurustellakin kummankin kanssa... Kokemus ystäväpiirissä on näyttänyt, että kun joku aiemmin bi:ksi itsensä tunnustanut on alkanut vakavampaan suhteeseen pojan kanssa,kiinnostus naisiin on kummallisesti vähentynyt. Ehkä siitä ei haluta puhua, varsinkin jos tällä seurustelukumppanilla on homoystäväpiiri.


Sput

Kyllä mun mielipide on, että yhtälailla se on pettämistä jos olet suhteessa ja sulla on seksiä toisen naisen tai jonkun miespuolisen kanssa.
Bisseys sinänsä on niin monimutkainen asia, etten sitä itsekään oikein ymmärrä. Aiemmin olin uskollisessa suhteessa naisen kanssa toistakymmentä vuotta. Miehet kyllä kiinnosti, mutten antanut itselleni lupaa kuin ajatuksiin. Ympäristön paine siihen varmaan oli suurin tekijä. Halu elää 'normaalia' elämää. Lopulta paine kuitenkin kasvoi niin suureksi, että oli pakko kokeilla (eli pettää). Ja sitten kun oli kerran kokeillut, niin... Tämä pettämisvaihe on ollut kaikkein piinaavin vaihe minun elämässäni. Koko ajan huono omatunto. Tunne ettei voi koskaan olla täydellisen onnellinen kenenkään kanssa. Aina pettää jotakuta, naista, miestä tai itseään.
Onneksi tämä vaihe oli suhteellisen lyhyt. Uusi, samaa sukupuolta oleva kumppani 'löytyi' lähes heti. Sitten oli vaan tunnustettava vaimolle asioiden oikea laita ja päästettävä hänet 'vapaaksi'.

Helppoa ei ollut elää kaapissa toteuttamatta toista puolta elämästään. Helppoa ei ollut pettämisvaihe. Eikä helppoa ollut kaapista ulostulokaan. Mut ei kai elämä kenelläkään niin kovin helppoa ole. Välillä on kyllä ollut helppo ymmärtää niitä, jotka eivät enää ole jaksaneet jatkaa...

No nyttemmin elämä on sujunut paremmin kuin olin pelännyt. Oma mies riittää vallan mainiosti (ainakin toistaiseksi,heh). Kiinnostus naisia kohtaan on hiipunut huomattavasti. Silti... molemmissa sukupuolissa on omasta mielestäni aina ja ikuisesti omat hyvät puolensa...

Kait se on niin, että jokaisella on oma ristinsä kannettavanaan. Tärkeintä on se, ettei petä muita ihmisiä. Uskottomuuteen ja epärehellisyyteen törmääminen satuttaa kaikkein eniten. Jos omaan elämään saapuu rakkaus, on itse päätettävä mitä tietä seuraa ja asiat on sitten vaan järjestettävä niin, että kaikki osapuolet tietävät missä mennään, avoimesti ja rehellisesti.

Voimia kaikille bisseille!

"...silti ollaan hengissä selvitty,
läpi elämän helvetin
ja pikku masennukset torjuttu,
millä keinolla milloinkin
ja vaikka ei sanottavasti
tuota tietoa jäänyt kaaliin,
niin sisulla loppuun asti
ja rinta kaarella maaliin"

(Irwin Goodman)

Parikymppisenä kuvittelin olevani bisse, kunnes rakastuin mieheen. Sen jälkeen kuvittelinkin olevani 100% homo. Nyt vajaa kolmekymppisenä olen viime aikoina ajatellut myös naisia lähinnä sekstailumielessä ja vielä sillain, että homma tapahtuisi kimpassa toisen kundin mukana ollessa. Vielä en ole tuota fantasiaani toteuttanut, mutta jos joskus sopiva sattuu kohdalla, ainakin yritän. Eli olenko siis kuitenkin bisse? Ilmeisesti näin on ja niin yleensä kerronkin olevani bisse kun joku sitä kysyy. Tästä taas moni vetää herneet nenäänsä ja tekee vääriä johtopäätköksiä eli he kuvittelee esim. että olen juuri sellainen bisse, joka pettää tyttöystäväänsä jne. Eli ihmiset helposti luokittelee mut johonki tiettyyn käyttäytymismalliin, kun kerron olevani bisse. Kaikki typerät luokittelut vois heittää romukoppaan, mut eipä niistä pääsee eroon tässä muutenkin niin luokittelevassa yhteiskunnassa. Eli biseksuaalisuus (kuten kaikki muukin seksuaalisuus) on todella monimuotoista. Minulle se on sitä, että olen ollut vain miesten kanssa, mutta ainakin fantasioin myös naisista. Mahdollisen ensimmäisen naiskokemukseni jälkeen tiedän taas hieman enemmän itsestäni, odotan mielenkiinnolla sitä hetkeä.

Mä itse olen biseksuaali, ainakin tähän "kastiin" koen eniten kuuluvani, mielelläni en luokittelisi itseäni mihinkään seksuaaliryhmään, koska ihastun ihmiseen, enkä niinkään sukupuoleen.
Pettämistä todella on, jos olen miehen kanssa ja menen naisen kanssa sänkyyn ja toisinpäin, todellakin. Mutta musta on typerää se, että homot (ei kaikki, mutta todella moniin olen törmännyt) ei tajua sitä, että jos on miehen kanssa suhteessa, niin ei sitten halua naista tai toisinpäin. Tottakai vaikka esim. olisin suhteessa naisen kanssa, niin voi sitä myös joku toinen nainen "himottaa". vaikka se on samaa sukupuolta. Mä henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kyllä kai sitä sää ihastua ihmisiin seurusteluaikanakin, ei sitä ikinä voi kieltää, että joku ihminen ei olisi viehättävä, mutta asian ei tarvitse mennä pitemmälle, kun ajatustasolle, ei siinä ajattelemisessa mitään väärää ole, ellei siitä tule obsessio, eikä mitään muuta ajattelekaan.
Mutta se mua ihmetyttää, miten jotkut homot on tosiaan niin ahdasmielisiä, että jos ne tulee vaik baarissa jutteleen ja tulee jotenkin sanottua, että on bisse, niin sitten kiinnostus lopahtaa. Mä en tajua mitä sillä on merkitystä? Ja bisseys ei suinkaan ole välietappi homolaan, eikä välietappi siihen, että meet takuulla lopussa naimisiin naisen kanssa. Mulle bisseys on vapaus valita ja olla niinkuin itse haluan, en ehkä voi päättää kumpaan sukupuoleen keskityn, mutta miksipä mun tarvitsisikaan?

Viimeinen virkkeesi vastaa omiin ihmettelyihisi. Se ettet osaa keskittyä vain toiseen sukupuoleen, työtää luotasi ne homot, jotka eivät halua jakaa sinua. Pitkäaikaisen kumppanin löytäminen on usein vaikeaa, joten tieto siitä, että voit häipyä muille markkinoille, saa monet varpailleen. Muista, että tulit äsken niputtaneeksi homotkin samaan nippuun. Meitäkin on moneen lähtöön. Osa hyväksyy bisset, osa ei.

Niinpä niin. Jos mä lähden sanojesi mukaan, "muille markkinoille", tarkoittaa se sitä, että en ole kyseiseen tyyppiin enää rakastunut/ihastunut. Mutta yhtä hyvin jos olen miessuhteessa ja haluan eroon jutusta voin ottaa toisen miehenkin, ihan yhtä hyvin kuin naisenkin.
Eli siis ihastun ihmiseen, en sukupuoleen. For gods shake.

Jos jollekin on vielä jäänyt epäselväksi: bisset eivät ole sen uskottomampia/uskollisempia kuin ketkään muutkaan. Bissejen ei tarvitse saada kumpaakin sukupuolta jatkuvasti. Jos parisuhteessa on todellista rakkautta, ei normaalilla ihmisellä ole tarvetta pettää kumppaniaan.

Jesta, aina saa olla vaahtoamassa bissejen puolesta ennakkoluuloja vastaan. Prkl.

Jeps.

Välillä tuntuu, että bisseys on vielä vaikeampi asia kuin homoseksuaalisuus. Bisseistä ei tunnu tykkäävän kukaan. Koen olevani homo / bi, mutta jätän usein mainitsematta jälkimmäisen termin uusiin ihmisiin tutustuessani (varsinkin homoihin). Bi kuullostaa omissa korvissani jotenkin siltä, että olisin epävarma itsestäni, ihan kuin kiikkuisin alituisesti kahden vaiheilla. Monien muiden korvissa se taas tuntuu kuullostavan siltä, että voisin valita "helpon" elämän naisten kanssa, joten miksi vouhotan turhaan asiasta. Ei tämä bisseys kuitenkaan ihan niin yksinkertaista ole. Ainakaan minun päässäni.

Olen päättänyt, että haluan rakentaa elämäni (toivottavasti) yhden elinikäisen parisuhteen ympärille, joka perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Olen myöskin tullut siihen tulokseen, että haluan rakentaa tämän parisuhteen miehen kanssa. Miksi? No siksi että: Vaikka naiset ovatkin ihan kivoja, niin en tunne kovinkaan kummoita seksuaalista vetoa naisia kohtaan. Ja kyllä ainaskin minulle seksuaalisten tarpeiden tyydyttäminen on tärkeää parisuhteessa. Uskoisin, että elämäni miehellä ei ole mitään bisseyttäni vastaan kunhan hän ensin vain tutustuu minuun ja ymmärtää etten hae hänestä vain seikkailua tai seksiseuraa. Mutta siihen asti taidan pysyä visusti kaapissa ja teeskennellä homoa. :-)

Kaimuuni - kaappibisse

Parin bissen kanssa seurustelleena uskallan sanoa, että minulle ei sillä ole mitään väliä tykkääkö toinen vain pojista vaiko sekä-että molemmista sukupuolista. Kysehän on vain siitä minkälainen 'moraali' toisella on ja kuinka paljon hän arvostaa pysyvää parisuhdetta. Ikävää vain on, jos bisse on 'kaapissa' oman homopuolensa kanssa. Joskus naurattaa myös bisset jotka ravaavat vain ja ainoastaan homobaareissa poikien perässä... Mutta tärkeintähän on se että on itse sinut itsensä ja halujensa, toiveittensa ja unelmiensa kanssa. Paskat siitä miksi muut haluavat sinut luokitella.

Kyllä mun mielestä pitäis antaa kaikkien kukkien kukkia vaan.

Ite oon bi, kun seksi miesten kanssa kiinnostaa ihan suunnattomasti, mutta parisuhde naisen kanssa ihan yhtälailla. Ja puhumattakaan jälkikasvusta. Eli miksei me kaikki voida vaan ollas toistemme kanssa sovussa? Ei ainaz tartte kategorioida ihmisiä johonkin luokkaan seksuaalisuuden tai minkaan muunkaan mukaan. Vai lajitteletteko te ihmiset ihonvärin mukaan? On nimittäin mielestäni ihan täysin sama asia...