mistä seuraa ?

mä 3-kypäne kundi turusta ja iha ok näköinen söde kundi ja ihmettelen mitä kaikki hakee ku ei seuraa tahdo saada millään. chatitkin täynnä feikkejä ja baarit tyttöpoikia.

Kysymys on enemmän kuin hyvä...mistä seuraa ellei jaksa roikkua/käydä homokapakoissa. Mä esimerkiksi nautin paljon enempi oleilusta kotona kivassa porukassa, laitetaan safkaa, juodaan vähän, saunotaan, jutellaan, pelataan jotain jne. Lisäksi arvostan enempi kavereita, joilla on ennen kaikkea korvien väli kunnossa ja joiden kanssa voisi oikeesti harrastaakin jotain yhdessä tai vaan käydä ulkona pelkän seuranpidon vuoksi. Mutta missä hitossa ne sellaiset fiksut ja kivat kaverit lymyilee??? Ei ainakaan chateissa. Aina välillä käyn heittämässä sielläki tarkastuskeikan, mutta sama tyhmä vonkaaminen jatkuu. Koen olevani homoudessanikin kaikin tavoin tavallinen ja elämässä kiinni oleva kaveri ja luulen, että jossain on joitakin muitakin...No tunnenhan toki muutaman muunkin. Mutta olisí kiva tietää ylipäänsä mistä teitä löytää, koska koskaan ei kavereita ole liikaa ja jokainen tarvii joskus jonkun toisen seurakseen; hyvinä ja pahoina päivinä.

Moneen kivaan ihmiseen olen tutustunut kivojen kavereideni koti-illoissa. Kaverin kaverit ikään kuin valikoituu jo jollain tavalla, suurempi todennäköisyys olla sopivan tyylisiä kuin ihan koko väestöstä arpoessa.

Tietty jos kaveripiiri pyörii sitä samaa ympyrää, uusia on vaikeampi löytää.

Poikaystäväni kavereihin ja kaverin kavereihin olen tutustunut nopeaan tahtiin, on niillä uusilla ystävillä ja kavereilla käyttöä vaikka puolisoa ei etsikään enää;)

Jep, toi on varmaan totta, että kaverin kavereita voi tavata ja ne on yleensä ihan ok. Olen itsekin tavannut sillä tavalla muutamia tosi hyviä tyyppejä. Luulen kuitenkin, että tässä keskusteluntyngässä on kysymys enempi siitä, mistä löytää ihan uusia kavereita, ikään kuin "ihan omia uusia kavereita". Ja niinkuin todettu, niin sellaisia, joiden maailmassa on muutakin kuin pelkkä seksinjahtaaminen tarkoituksena. Niitä kavereitahan taas ei ole kovinkaan vaikea löytää...Samoin olis kivaa jos jossain olisi chatti, jossa vois keskustella ihan oikeesti reaaliajassa tärkeistä ja vähemmän tärkeistä asioista, kuitenkin niin, ettei se ole pelkkää jalkovälijuttua tai edes oikeastaan olenkaan sitä. City-chatissahan on se jeparihomma kyllä, mutta ei sielläkään keskusteluntaso silti hurraa-huutoja nostata. No, tällaisia taas.

Kuntosalit on täynnä komeita miehiä. Eilen eräs adonis toi vesisangon jalkojeni viereen ja hymyili, niin että leijun varmaan viikon. Kyllä on ainakin silmänruokaa. Huh, huh! Komeimmat miehet ovat juppasaleilla. Katkokaa miten komeita voimistelijaurheilijatkin ovat!

Gay30tku, mulle sun tapasi kirjoittaa jostainsyystä herättää epäilevän asenteen:
"3-kypäne, söde kundi" = Peter Pan -asenteen omaavan
(sisimmässään omasta mielestään jo liian vanhan) homon käyttämiä sanoja.

Tyypilliseen homosanastoon luen myös sanat "feikki" ja "chat", sekä "baari", silloin kun ne esiintyvät noin lähekkäin toisiaan.

Ei yli 30-vuotias voi olla enää söpö. Siihen ikään ehdittyä on parempi keksiä joku muu sana, jos omasta, tai varsinkin muiden mielestä on oikeasti KOMEA. Toisaalta silloin herää kysymys, miksei kukaan ole huolinut, komeilla riittää vientiä aina.

Esimerkiksi mä olen mielestäni söde ja söötti vaikka olen jo neljäkymmentä (=tosi vähän) ja mun mielestä ne on hyviä ja käyttökelpoisia sanoja. Olen tavannut jonkun yli viisikymppisenkin, joka oli oikein söpö (tai on ehkä edelleenkin). Söpöys ei vielä ole menekin tae. Esimerkiksi mä olen armottoman typerä ja olen asettunut (typerästi) syrjäseudulle asumaan, joten mulla ei ole pahemmin kysyntää eli söpöyden ja komeuden lisäksi täytyy olla jotain muutakin tarjottavaa. Suurin osa hakuilmoituksista julistaa, että korvien välissä täytyy ehdottomasti olla jotain kiinteää tavaraa kuin pelkää smegmaa. Eli ne aivot, myös niitten pitää olla söpöjä. Raha on myös hyvä apuväline saada seuraa enkä tarkoita prostituuttia eikä tarvitse olla ökyrikas, vaan kympin parin vippi kaverille silloin tällöin, "noo maksat takaisin kun jaksat", etkä koskaan peräänkuuluta velkojasi, niin sua pidetään aika södenä ja seuraa riittää. Vaihtoehtoisesti sua pidetään tosi hölmönä, mutta silti saat seuraa. Tämän mä olen empiirisesti tutkinut eli kokemusta on.

No ennen kaikkea pitää olla jotain muuta tarjottavaa kuin söpöys tai komeus. Kun kaveri on fiksu, mielenkiintoinen ja kekseliäs ja omaa "wellcome to my world"-asenteen, niin ihan tavallisen näköinenkin kundi alkaa kummasti komistua silmissä. Ei ulkonäkö kennellekään pahitteksi ole tai ehkä paremminkin se, että pitää itsensä siistinä ja pitää itsestään huolta, mutta sellaisten seikkojen ylikorostaminen tai niillä kehuskelu ylipäänsä on jotenkin niin maneerisen homomaista ja ärsyttävää, että sellaiset kulttuurimme edustajat tekevät enemmän yleistä vahinkoa asiallemme kuin ovat sille eduksi. Jos tavoitteena on jonkinlainen tasa-arvo tai hyväksyntä oman rakkaan, omien läheisten tai suuren enemmistön silmissä, niin pitäisi muistaa myös omassa homoudessaan olevansa myös aikuinen ihminen sukupuolesta/suuntautumisesta huolimatta.

Pieni sivuhuomautus. Kolmekymppinen voi olla vapaa siinä missä teini tai kaksikymppinen. Nelikymppinenkin voi olla vapaa. Elämä antaa ja ottaa monella tapaa ja kuka tahansa voi yllättäen huomata olevansa jälleen yksin ja parisuhdemarkkinoilla etsimässä toista ihmistä.

Toki, jos kolmi- tai nelikymmpisellä ei ole koskaan ollut mitään pidempää suhdetta herää kysymyksiä. Tosin vastaus voi silloinkin olla pikkukaupungissa vietetty nuoruus ja tavallista pidempi tie oman homoutensa hyväksymiseen tms.

Ahtaita rajoja ja kovia odotuksia jos asettaa ei välttämättä ole koskaan tyytyväinen toiseen ihmiseen, eikä ehkä edes omaan elämäänsä.

>Toki, jos kolmi- tai nelikymmpisellä ei ole koskaan ollut >mitään pidempää suhdetta herää kysymyksiä

Mitä kysymyksiä? Kenellä?

Minua raivostuttaa aina suuresti, kun joku ottaa itselleen oikeuden päättää toisten puolesta siitä, mikä näille on hyvästä, oikein ja sopivaa.

Ei siinä ole kenelläkään mitään kysymistä, jos joku *ei halua* sitoutua perinteiseen [varsinkaan heteroperhettä matkivaan] parisuhteeseen tai esimerkiksi muuttaa saman katon alle tai alkaa leikkiä Helsingin sosiaaliviraston jääkaappiperheleikkejä.

Sen sijaan, jos joku *haluaa* eikä syystä tai toisesta pääse sitoutumaan, on syytä tukea ja ymmärtää eikä laukoa nenän vartta ylemmyyttä henkiviä kysymyksenheräyksiä. Pikkukaupunki tai myöhäinen ulostulo eivät välttämättä selitä yhtään mitään.

Tuohtuneena

Pojotor

Tottakai kohdatessa uusi ihminen herää aina kysymyksiä! Häntä ja hänen tekemisiään verrataan omiin ja lähipiirin ja muuten tiedettyjen vastaaviin ja muihin kokemuksiin.

Se mitä hän vastaa ja kertoo vaikuttaa siihen miten hänen suhtaudutaan, miten häntä arvostetaan, mikä kuva hänestä muodostuu. Tämän seurauksena hänen seuransa joko kiinnostaa tai ei.

Tätä kutsutaan vuorovaikutukseksi ja sitä tapahtuu kaikkialla ihmisten kesken kymmeniä miljardeja kertoja joka päivä :=)

Jos ihminen ei ole koskaan seurustellut jotenkin kysytään tai muuten urkitaan selville miksi ei ja mitä hän on sitten tehnyt, millaisia kontakteja hänellä on ollut. Tämä siksi että yleisesti parisuhdetta pidetään tavoiteltavana ja yleisesti tiedetään, että terveillä ihmisillä on seksuaalisia tarpeita, läheisyyden tarvetta. Herää kysymys miten hän sitten on ne tyydyttänyt. Mitä hän nyt minusta haluaa? Olisiko hän minulle hyvä ja turvallinen? Ja kysymykset ja arvailut jatkuvat.

Vuorovaikutus on kahden kauppa, jossa kohdataan toinen ihminen. Hän ei välttämättä tyydy selityksiisi. Etkä sinä voi sille yhtään mitään. Get it?

Ylivoimaisesti suurin osa tuntemistani ihmisistä, homoista ja heteroista, tavoittelee pysyvää parisuhdetta. Jos joku 3-4kymppinen ei ole koskaan ollut yhdessäkään pidempiaikaisessa parisuhteessa, herää kyllä kysymyksiä aika monella. Se on sitten ihan eri asia millaisia vastauksia niihin kysymyksiin saa...

"Ylivoimaisesti suurin osa tuntemistani ihmisistä, homoista ja heteroista, tavoittelee pysyvää parisuhdetta. Jos joku 3-4kymppinen ei ole koskaan ollut yhdessäkään pidempiaikaisessa parisuhteessa, herää kyllä kysymyksiä aika monella. Se on sitten ihan eri asia millaisia vastauksia niihin kysymyksiin saa..."

Mä luin mielessäni ton ylläolevan seuraavalla tavalla:
"Ylivoimaisesti suurin osa tuntemistani ihmisistä, homoista ja heteroista, tavoittelee pysyvää TYÖsuhdetta. Jos joku 3-4kymppinen ei ole koskaan ollut yhdessäkään pidempiaikaisessa TYÖsuhteessa, herää kyllä kysymyksiä aika monella. Se on sitten ihan eri asia millaisia vastauksia niihin kysymyksiin saa..."

Eli kun nykyaikana pätkätyöt on ok niin ollaanko tultu siihen tilanteeseen, että myös pätkäsuhteet ovat hyväksyttyjä ... siis niin homoilla kuin heteroillakin.

Työsuhteen ja ihmissuhteen rinnastaminen on sekä kiinnostava että vastenmielinen ajatus.

Pätkäsuhteet ovat enemmän vaihdantaa vapailla markkinoilla, jossa on tiettyjä yhteneväisyyksiä kysynnän ja tarjonnan problematiikkaan. Omat selkeät ominaispiirteet ihmissuhteilla kuitenkin on. Yksi selkeimmistä on se, että kukaan ei halua olla toiselle väline (vaikka tyydytyksen antamiseksi). Vapailla markkinoilla kaupattavat tuotteehan ovat nimenomaan välineitä johonkin tarkoitukseen.

Pätkätöitä on paljon, mutta on myös pidempiä työsuhteita. Kyllä työnantaja voi ja monesti kyseenalaistaa miksi tämä henkilö ei ole saanut tai halunnut pysyvämpää työsuhdetta. Vastauksina on usein esim. "Olen halunnut kerätä kokemuksia erilaisista työyhteisöistä". "Elämäntilanteeni on ollut sellainen, että en ole halunnut juurtua paikalleni". "Olen odottanut tätä suurta tilaisuutta näyttää kykyni". Tai sitten kyseinen ihminen on niin hankala tai persoonallinen että hän ei sopeudu työyhteisöihin tai hänellä ei ole mitään arvokasta tarjottavaa työmarkkiinoilla.

Kun siirtää em. vastaukset ihmissuhteisiin päästään takaisin lähtöruutuun... "Mitäs sinä olitkaan tehnyt nämä vuodet...?"

oisko nyt kohdallaan kerätä suosituksia exiltä suhde-CV:tä varten? missä lie ovat nykyään?

Kymmenen vuotta sitten kamerakännyt olivat syvältä mielikuvityksesta...

Heitän väitteen, että kymmenen vuoden kuluttua ansioluettelon tulee yksi osio (hlötiedot, koulutus, työkokemus...) lisää, ihmissuhteet. Siihen sit

Rakastan Nimi, xx.xx.xxxx - xx.xx.xxxx (=suhteen kesto)
- (kuvaus) suhde vm. XX olevan bimiehen kanssa. Spesifioidun hlön kinkytaipumusten vuoksi alistettuna olemiseen, tosin sain mahdollisuuden avustaa mielitiettyni masterfrendiä ruoskan pitelimisessä ja dildojen puhdistamisessa.

Rakastan Nimi, xx.xx.xxxx - xx.xx.xxxx (=suhteen kesto)
- (kuvaus) suhde vm. XX olevan miehen kanssa. Henkilö ei eli kaapissa, joten sain varsin laajan kokemuksen sexstailusta salaa, varsinkin kun mies oli naimisissa naisen kanssa. Erityisesti tietoturvaosaamiseni sai lisää kompetenssia tässä suhteessa

Niin ja todellinen menestyjä/pyrkyri tietysti haaliimaan oikean alan ja aseman omaavia ihmisiä taakseensa, lähellensä, vierellensä- ja allensa.

Olisko huippumyyjän/markkinagurun meriittilistalla itsestäänselväti ainakin pari rouvaa ja muutama tunnustettu btm mies. Koska myyntitykki ei antaudu!

Paljon on puhuttu tunteiden tuomisesta työpaikalle? Tuodaanko vihdoin myös seksi työpaikalle, siis ihan julkisesti? Seksi rekrytoinnin välineenä?

Kehitellään ideaa vielä lisää. Jos bordellit laillistetaan, niin millainen tulisi CV:n olla. Dokumentoitu työhistoria nyt ainakin eläkekertymää varten. Entäpä koulutus? Harry Potter käy velhokoulua, kait Börjn Bottomilla ja Tom Topillakin jokin tutkinto täytyy olla, ilman tutkintoa kun ei pääse edes työkkäriin jos välillä joutuu työttömäksi. Entäpä eläkeikä. Jos armeijasta pääsee eläkkeelle yli 40-vuotiaana, mikä olisi huoran eläkeikä - siis että oikeesti vois nauttia eläkevuosistaan...

Ehkäpä ammattiin oppisi parhaiten oppisopimuksen kaltasiella menettelyllä. Tulokas otetaan taloon sisään ja esim omistaja/vastaavat testaavat ja määrittelevät lähtötason. Siitä sitten harjoittelijana taitoja kartuttamaan ja pikkuhiljaa ehkä pääsee tasokkaampiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin. Osa, esim. vähemmän lahjakkaat ja yksinkertaiset voivat erikoistua perustason asiakaspalveluun...

Eläke- ja sairasvakuutuskertymän selvittämiseksi varmaan asiakkaiden/ työnantajien maksu/palkkakuitit ovat riittäviä. Arvonlisäverot ja sivukulut pitää tietysti huolehtia.

Yleinen eläkeikähän on nousussa... mutta varttuneempi asiakaspalvelija voi tarjota uskomattoman taidokkaan ja jouhevan palvelun, hänhän tietää kaiken! Toisaalta näitä nuoria koppavia ja laiskoja, työajallaan kännykkään puhuvia asiakaspalvelijoita tapaa siellä täällä, miksei myös bordelleissa... Toisaalta tulosvastuu varmaan olisi :)

"... mutta varttuneempi asiakaspalvelija voi tarjota uskomattoman taidokkaan ja jouhevan palvelun, hänhän tietää kaiken!"

Totta. Entisessä Neuvostoliitossa yökerhoon palkattiin strippari. Toveri tiedusteli toiselta toverilta oliko´strippari hyvä. Toveri vastasi: "Totta kai. Ollut puolueen jäsen yli 50 vuotta."

mistä voisi tänään löytää live seuraa ei maksullista 09a

Moikka. Asun nyt pienemmällä paikkakunnalla ja olen miettinyt, mitä kannattaisi etsiä seuraa. Mikä netti- tai chat-sivusto olisi mielestänne hyvä paikka etsiä? Laittakaa rohkeasti viestiä ;-)

Aika jännä tuo huomio, että jos 30-40 vuotiaalla ei ole ollut parisuhdetta, niin herää kysymyksiä. Oon 35 eikä yhtään parisuhdetta. Toki se herättää kysymyksiä ja niihin voi vastata että ei ole ollut aikaa, kun oon vääntäny bisnestä/ryypänny/rällänny. Nyt asettuneena voisin etsiä sen parisuhteen, kun sille on joku pohja ja vakaus.

Ei kannata odotella liian pitkään. Valikoima supistuu koko ajan.
Parisuhdetaitojakin olisi syytä opetella ajoissa.

Eräs tuttavani pysyi kaapissa aina siihen asti kunnes pääsi eläkkeelle. Silloin hän ilmoitti, että nyt hänelle pitää hankkia mies. Hän oli pahasti myöhässä. Koko projekti epäonnistui täysin.

Monilla homomiehillä noiden pariutumis- ja parisuhdetaitojen oppiminen ainakin menneinä aikoina viivästyi, kun ei oikein ollut sinut itsensä kanssa ja/tai kontaktin hakeminen samaa sukupuolta olevista nyt vaan oli hankalaa (ja vielä vanhempina aikoina rangaistuksenkin uhka oli olemassa). Oli sattuman kauppaa, että omista ympyröistä olisi löytynyt otollista kaveria. Kaikesta tästä on ollut tuloksena erinäisiä yhä etenkin aikuisempaan ikään ehtineiden keskuudessa näkyviä lieveilmiöitä: epäuskoa parisuhteisiin, vaikeuksia käsitellä suhteen ristiriitoja ja ylipäänsä keskimääräistä suurempaa hankaluutta elää yhdessä toisen ihmisen kanssa.

Itse olen saanut esim. nopeaa kik seuraa täältä:
https://somekaverit.fi/seuralista