Rakakutta vaiko kiimaa?

Elämä se sitten on hassu. Ja varsinkin parisuhteet...

Sinkkuan on kauheaa kun yksin pitää katsoa leffat, nukkua yksin, herätä yksin. Mutta silloin voi hakea seksiä sieltä mistä haluaa ja niin paljon kuin haluaa (siis jos pystyy semmoiseen irtoseksiin).

Entäpäs kun löytyy se oma rakas? Luotettava, ihana, lämmin, mutta seksiä siltä ei pahemmin saa. Mikä neuvoksi? Ei voi lähteä syrjähyppyyn koska se olisi niin väärin. EI jaksa sitä seksitöntä elämää mutta ei halau päätyä taas sinkuksikaan...

Onko kenelläkään muulla samanlaisia pohdintoja?

Jaa.. No onhan se sillain hellpo ottaa irtosuhde. Siis ei tarvitse pahemmin pohtia että mimmonen ihminen oikeesti on. Kunhan on ulkokuorta tarpeeks. Mutta ei semmosta elämää pitkään kyllä jaksa (siis en minä ainakaan).

Parisuhde seksittömässä tilasa EI voi olla hyväksi...Ai ai ai. Paha tilanne juu...

Vanha äitini on sanonut, että jos parisuhde ei toimi sängyn puolella, ei se toimi ennen pitkää muutenkaan. Jonkinlainen muutos sinunkin suhteesesi tulee, ei se varmaankaan tuollaisena jatku. Seksittömyydestä kannattaisi ehkä puhua kumppanin kanssa. Ei ongelma muuten ratkea!

Ei ole mikään ihme, että mietit mahdollista syrjähyppyä hyvän seksin toivossa. Olen itse ollut vastaavassa tilanteessa: Elän suhteessa, jossa kaikki muu on kohdallaan, paitsi seksi ei aina ole sitä, mitä toivoisin... Asiasta ollaan kyllä keskusteltu ja ehkä ollaan löydetty "kultainen keskitie" asioille. Olen huomannut, ettei elämässä kaikki voi olla täydellistä, jostain täytyy luopua saadaakseen jotain muuta. Mutta valinnat ovat aina henkilökohtaisia.

Mitä tarkoittaa kun parisuhteessa 'ei saa seksiä'? Seksiä nolla kertaa vuodessa? Kerran kuussa? Kerran viikossa? Vai vain kerran päivässä (voi kauhistus)?

Sanoisin että seksin varaan rakentuvat parisuhteet eivät ole parisuhteita vaan naimasuhteita. Seksi on parisuhteen olennainen osa muttei kylläkään se tärkein tukijalka. Mutta tuskimpa tällainen ajatus nuoret tyhmän helsinkiläisbimbopompulan tyhjään päähän mahtuu.

Siis on tästä puhuttu, mutta eipä siitä apua pahemmin ole ollut.

Seksittömällä tarkoitan että seksiä saa korkeintaan kerran viikossa, joskus menee kaksikin viikkoa ilman seksiä. Tuntuu että oma nuoruus ja ok ulkonäkö ei riitä kun ei saa toista innostumaan... Mutta samaan aikaan tiedän että monet muut ois todella kiinnostuneita.

Tuskinpa GayHesasta-78 on rakentanut suhdettaan seksin varaan. Jos näin olisi, hän tuskin eläisi suhteessa, jossa ei saa "tarpeeksi" seksiä. Uskoisin suhteessa olevan muitakin asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä. Mutta selkeästi suhdetta horjuttaa sen yhden tukijalan horjuminen. Ei kai seksi ole tärkein tukijalka, mutta varmasti yksi tärkeimmistä. Me ollaan kaikki erilaisia - mikä kullekkin tärkeintä on?

Kuuluuhan seksi jo ihmisen perustarpeisiin ruoan ja lämmön ohella jos ajatellaan tarvehierarkiaa.

Jos ihmissuhteen, siis nimenomaan parisuhteen, toinen tukijalka on henkisellä puolella (ts. rakkaus, luottamus, turvallisuus, kumppanuus...), niin toinen tukijalka on fyysisellä puolella (ts. seksi ja seksuaalinen vetovoima). Näiden kahden tukijalan varaan parisuhde rakentuu.

Eikä tämä ole mikään helsinkiläisbimbopompulan mielipide... ;)

Kimble, puhut oikein asiaa! Siis jso mulle vain seksi olisi suhteessamme tärkeintä, olisin jo ajat sitten lähtenyt lätkimään taikka hyppinyt ja riekkunut seksisuhteissa muitten kanssa. Mutta kun minulle ne henkisetkin puolet ovat tärkeintä... Joten tässä on kahdentulen välissä. Ai ai ai :(

Juu...tutulta kuulostaa kans. Meillä sovittiin, että kerran viikossa on kohtuullinen määrä (siis kompromissi). Muun ajan voi touhuta ite tykönään, jos intoa riittää. Vieraissa ei kuitenkaan missään tapauksessa. Sitten tahtoi alkaa unohtua se yksikin kerta, tai oli ainakin kauhean työn ja tuskan ja muistuttelemisen takana. Sitten meni kaksi viikkoa ilman...sitten kolmekin...hermo kiristyi...
Parisuhteessa pitää olla molemmat puolet tasapainossa. Sekä henkiset arvot, eli ollaan samalla aaltopituudella, että seksin osalta, yleensä top+btm tai ainakin asioista sovittu ja molemmat saavat mitä tarvitsevat. Jos toinen tukijalka, kumpi tahansa, alkaa horjua, horjuu koko suhde. Jos toinen tukijalka sortuu, sortuu koko suhdekin ennenpitkää. Puhumattakaan, jos molemmat tukijalat horjuvat tai sortuvat... silloinhan ei voi olla mitään suhdettakaan enää, korkeintaan yhdessä asuminen tms.

Entäs sitten jos molemmat haluavat seksiä ihan molempia tyydytävän usein, mutta sen laatu taas ei tyydytä toista? Tarkoitan siis, että kun itse haluaisi muutakin kuin sitä ainaista runkkaamista - sitä voi tehdä yksinkin, tai silloin tällöin imuja - joka tapahtuu aina yhtä vastahakoisesti. Naiminenkin on vain yksipuolista - itse annan vaan en koskaan saa... Myönnän, että lähes totaalinen "saamattomuus" on vielä keljumpaa, mutta mitä tehdä sitten tällaiselle epätyydyttävälle seksisuhteelle. Kaikki muu kanssakäyminen on ihan okei. ja ko. asiasta on keskusteltu, mutta kaveri ei pääse estoistaan eroon. Onko siis ainoa ratkaisu käydä vieraissa?

Ei herranjestas? Sovitaan että kerran viikossa? Varmaan vielä aikataulu esileikille ja muulle myös on laadittu?

Itse parisuhteessa elävänä seksi on sillon parasta kun kummankin tekee mieli, ei siinä aikataulua pidä katsoa. Joskus menee viikko tai enemmän, joskus ei ole viikolla seksitöntä päivää.

Liiallinen pohtiminen et millon saa seuraavaks kyllä tappaa mun mielestä kaikki halut

Hahhahhaa... hauska kommentti...

Siitähän tässä just on kyse, pöljä, että kun toisen kerran EI TEE mieli! Sen takia on kompromissina sovittu, että kerran viikossa YHTEINEN seksi ei ole liikaa vaadittu keneltäkään. Eikä toisaalta ole liian harvoinkaan. Eihän se tietysti tarkota että kellokallea tarvitaan, mutta noin keskimäärin. Sehän oliskin parasta, että molemmat haluais yhtäaikaa, mut ongelma muodostuu kun toinen unohtaa vallan yhteisen seksin, varsinkin jos siitä ei ole sovittu. Ja siitä ongelmasta tässä lähdettiin keskustelemaan.
No asetelmahan lähtee kieroutumaan ainakin, jos toinen tykkää hoitaa hommat yksinään vaikkapa filmien parissa. Eihän siinä voi koskaan alkaa haluttamaankaan mitään yhteistä. Siksi esimerkiksi voi sopia jostain kohtuudesta masturboinnin ja seksin suhteen.

Laatukysymys on tietysti ehkä vielä vaikeampi. Siitäkin on jonkinverran kokemusta. Kun alunperin bottom-jätkästä onkin yhtäkkiä tullut top. Olis varmaan ollut paree pysyä tiukkana, eikä antaa kokeilla sitä yhtäkään kertaa... Kahden topin tai kahden bottomin jutut alkaa tietysti aika pian oleen aika yksitoikkoisia.

Liiallinen pohtiminen pakosta, et miksei koskaan saa/saa liian harvoin, tappaa mun mielestä koko suhteen!

Joo. Suhteessa on oltu yli 3 vuotta. Seksiä aluks ei ollu kun kumpikin (varsinkin kun toinen oli enemmänkin sitä mieltä) halus tutustua eka. Sitten tutustuttiin, alko seksiäkin tulemaan. Sitten oltiin yhdessä ja lopulta muutettiin yksiin. Mutta siinä samalla se seksikin alko jäämään. Itse haluaisin paljon enemmän mutta en vaan saan. Parikertaa olen yhyttänyt kumppanini runkkaamassa yksinään. Tuntuu todella ikävältä että yksin se sit runkkailee mutta ei minun kanssa :( Kyl se sanoo että olen sen mielestä yhä seksikäs mutta....

40v HESA:lle

Onpa tietyssä mielessä "rauhoittavaa" kuulla, että joku muukin kärsii samasta ongelmasta kuin minä. On tietysti typerää kuvitella olevansa yksin ongelmiensa kanssa... mutta en ole tohtinut juuri puhua asiasta muille. Suhteessani on seksiä periaatteessa ihan tarpeeksi, mutta sen laatu ei oikein tyydytä. Itse olen btm-tyyppi ja kumppani ei suostu olemaan top (ainakaan varsinaisesti). Kaikki muu sänkypuolella menee periaatteessa hyvin, mut itse "pano" jää puuttumaan. En ole lähes seitsemään vuoteen saanut kokea sitä "panoa", sillä olen seurustellut tämän kumppanin kanssa.

Joskus haluaisin olla ehkä top, mutta en haluaisi välttämättä panna kumppaniani. Kummallista... Ehkä tilanne olisi toinen, jos kumppanini olisi tehnyt sen mulle ensin.

Kaikki muu suhteessamme pelaa loistavasti ja hän on minulle tärkein ihminen maailmassa! Olen ehkä tottunut osaani jossain mielessä, enkä halua tämän takia menettää/luopua hänestä missään nimessä.

En kuitenkaan usko, että ainoa ratkaisu olisi käydä vieraissa. Minäkään en ole käynyt, ainakaan vielä.

Olen ollut pitkässä suhteessa sekä niin, että seksiä saa kun vaan vähän vinkkaa, ja sitten toisen kundikaverin kanssa oli alkuhurman jälkeen hieman vaisumpaa.

Täällä oli puhetta vain puutteesta, kertojen vähyydestä. Siihen on aina syy. Erotiikka on herkkä asia. Jokin seikka voi viedä halut, ilman että sen vaikutusta tulee edes ajatelleeksi. Työn epävarmuus, työttömyysjaksot, ongelmat työpaikalla, rahahuolet, opiskelupaineet, ympäristön suvaitsemattomuus jne.

Pahinta niissä on, että ongelma ei ratkea puhumalla. Miten puhut pois esim. rahahuolet? Voit vain kertoa rakkaallesi, että hän ei sinun silmissäsi ole sitä huonompi. Mutta yhtäkaikki, ongelma jää. Kyse on muiden arvostuksesta, itsenäisyydestä. Esimerkiksi.

Moni ehdottaa puhumista ja etukäteisuunnittelua. Liika puhuminenkin voi olla pahasta. Ei saa syyllistää eikä vaatia. Etukäteissuunnittelu, tyyliin viikon päästä ollaan silleen, vie yllätyksellisyyden ja välittömyyden mitä moni rakkaaltaan kaipaa.

Yksi keino voi olla luoda lisää tilaisuuksia erotiikalle. Järjestää yhteistä aikaa, pukeutua kiihottavammin tms. Kaiken kaikkiaan luoda seksille otollinen ilmpiiri entistä useammin, ehkä yllättävämmin, kuitenkin ilman vonkaamista.

Vaikeaa siis. Tai sitten hyvin helppoa. Keskity olemaan kiihottava ja odota, että rakkaasi tekee aloitteen.

Sitten tuo, että seksi ei ole tyydyttävää, penetraatio jää aina puuttumaan. Ongelmallista siinä on jos se on jo vuosia vallinnut asiantila. Pitäisi selvittää miksi hän ei suostu, tehdä selväksi miten paljon sitä itse haluaa.

Jos anaali on vieras kannattaa se tuoda seksiin mukaan hitaasti, mutta määrätietoisesti. Jos ette ole jo kokeilleet niin... Kun seuraavan kerran harrastatte seksiä hyväile itse sormillasi omaa anustasi. Joidenkin kertojen jälkeen (ei liian nopeasti) siirry dildoon tms. Kysy haluaisiko hän kokeilla sormea. Omaansa? Sinun? Tarkoitus olisi, että hän innostuisi esimerkistäsi. Kannattaa myös lopettaa panon vonkaaminen joksikin aikaa kokonaan.

Jos ei vieläkään kiinnosta, syyt anaaliyhdynnän välttämiseen ovat aika syvällä.

Ja lopuksi. Seksi on tärkeää. Myös parisuhteessa. Siitä saa elinvoimaa ;)