Suhteen loppumisen kipeys

Puolitoista vuotta sitten tapasin todella mukavan tuntuisen ihmisen ja meillä synkkasi hommat ihan hienosti. Jossain vaiheessa huomasin, että kyseinen henkilö ei ihan ollutkaan sellainen joka antoi ymmärtää olevansa, vaan mukaan tulivat omituiset kiukkukohtaukset ja toinen toistaan loukkaavammat lausahdukset. Uudenvuoden aattona tuli raja vastaan ja olemme tällä hetkellä ns. selvitystilassa joka kuitenkin tuntuu jääneen paikoilleen. Luulimme pääseemme kaikkien asioiden läpi ja että asiat on sovittu, mutta huomasin kuitenkin aika pian, että mitään ei ole sovittu. Loukkauksia tulee edelleen mitä omituisemmista asioista ja tilanteista. Tämän hetkinen mielipiteeni ihmissuhteisiin on se, että rakkaus on sairaus josta paranee kun hetken miettii asiaa siltä kannalta, että haluanko ihan oikeasti vielä joskus kantaa kaiken sen surun ja kivun jonka suhteen loppuminen tuo tullessaan. Ihmissuhteet on parempia kun ne eivät ole liian läheisiä.

Tällaista tämä elämä on. Kuitenkin hyvät ihmissuhteet ovat kaiken perustalla.
En tiedä tilannettasi mutta olen joskus kokenut oman kaverini bi seksuaalisuuden hämmentävän häntä aina äärimmäisiin loukkauksiin asti. Kuitenkin vaikka toinen moittii niin sekin on merkki toisen tärkeydestä. Joku vaan ei ole sillä kertaa mennyt kohdalleen. Itse olen huomannut läheisriippuvuutta kaveristani.
Toisaalta ainankin bi joutuu tasapainoileen seksuaalisuutensa kanssa ehkä kovemmin kuin homo. Hyvä miessuhde on bi seks. täkeä jos vaan naissuhde toimii.

Ihmissuhteiden loppuminen ei liene koskaan helppoa. Tai ainakaan se ei saisi olla. Lopettajalle se voi olla helpotus ja keino päästä pois tilanteesta, mikä on aiheuttanut ahdistusta jo pidemmän aikaa. Mutta sille, jolta se loppuu, voi kokea asian aivan toisin.

Nyt seuraa paha yleistys, josta saanen palautetta muodossa tai toisessa.. ;) Omasta kokemuksestani päätellen voisin sanoa, että todellisia ihmissuhteita ei muodostu ennen kuin ihmiset ovat tarpeeksi vanhoja tajuamaan sen, etteivät enää olekaan kuolemattomia. Se vastaavasti tarkoittaa sitä, että silloin siihen ihmissuhteeseen panostaa entistä enemmän ja se sattuu entistä enemmän kun se viimein taas hajoaa. Itse jouduin viime kerran jälkeen, ensimmäistä kertaa elämässäni (ja toivottavasti viimeistä samalla kertaa) turvautumaan lääkkeisiin, että sain pidettyä itseni sopivasti kasassa silloin menossa olleen harjoittelujakson loppuun asti.

--Druusi Puumis--