Kaffelatten syvin olemus?

Miksi juomme kahvia sen eri muodoissa? Saadaksemme tyydytettyä riippuvuutemme keskushermostoa kiihottavaan aineeseen nimeltä kofeiini *)

Käväisin tänään ostarissa. Kahvilassa kaffelatte maksoi 3,70 euroa lasillinen. Jos joisin kaffelattea jossakin kahvilassa kerran joka päivä yhden vuoden aikana, maksaisin juomasta yhteensä 1.350,50 euroa. Kenellä on varaa tällaiseen? Lasillisessa kaffelattea on noin 100 mg kofeiinia. Saman verran on apteekista saatavassa kofeiinitabletissa. Yksi tabletti maksaa 0,04 euroa. Sen nauttimiseen on hyvä ottaa lasillinen vettä, jonka hinnaksi voisi arvioida yhden sentin. Viiden sentin hinnalla vuosikustannukseksi tulisi 18,25 euroa. Miksi siis maksaisimme ryöstöhintoja kaffelattesta kun on olemassa erittäin halpa vaihtoehto riippuvuutemme tyydyttämiseksi?

*) Katso Wikipediasta hakusanalla kofeiini.
Itse ainakin juon kahvia siksi että satun pitämään siitä. Kofeiinitabletti ei anna samaa makunautintoa.
  • 3 / 20
  • Torontosta
  • 1.5.2010 2:51
Coffee au Laite,ranskaksi, Latte italiaksi, on kahvi maidolla. Miksi se maksaa niin paljon (tuo oma maitosi mukana). Cappucihno ja Expresso on taas koneilla tehtyja consentraded kupillisia. Coffee Royal on mukillinen kahvia johonka on lisatty whiskey.
Cafe brutal = kahvi ilman konjakkia
Cafe normal = kahvi konjakilla
Cafe Special = Kaksi konjakkia ilman kahvia
Kahvilassa maksan hyvän kahvin lisäksi palvelusta, pienestä hengästystauosta, ohikulkioiden katselusta, lehtien lukemisesta...tai vain hyvästä seurasta. Kahvitauko on mitä oivallisin tapa venytellä, tapahtui tuo kahvilassa tai "työmaalla". Tosin kofeiinin tiedetään aiheuttavan joillekin sitä nauttineille äkäisyyttä ja kärttyisyyttä.

Kahvin suosion taustalla osaltaan lienee Paavi Clement VIII, joka 1600-l siunasi kahvin. Saatanallinen juoma oli liian hyvää pakanoiden nautittavaksi. Hauska tarina jonka melkein haluaisi uskoa.
Voltaire nautti 50-70 kupillista kahvia päivässä, tosin kaakaoon sekoitettuna. Valistusfilosofit valmistautuivat Ranskan vallankumoukseen kahvin voimin. Mietittiinköhän silloin kahvin hintoja?


*Moneskohan keskustelu tämä on kahvista?
"Miksi siis maksaisimme ryöstöhintoja kaffelattesta kun on olemassa erittäin halpa vaihtoehto riippuvuutemme tyydyttämiseksi?"

Juhani, en nyt oikein käsitä - vaikken kaffelattella joka päivä käykään - miksi olet juuri tämän maitokahvin ottanut hampaisiisi, samoin kuin kofeiiniriippuvuuden. Toivottavasti tämäkin avaus on kieli poskella ja pilke silmäkulmassa tehty. Viittauksesi ostariin tuo mielleyhtymän espoolaisesta 70-luvulla valmistuneeseen ja sittemmin ränsistyneeseen (ja unohtuneeseen), harmaantuneeseen rakennusryhmään, jossa sijaitsevat pakollinen elintarvikeliike, "ärrä", juottola ja kadonneen Elannon tavoin joka nurkalla oleva pizzeria. Mutta oikein kahvila ;)

Kuitenkin - pointti lienee kuitenkin, että riippuvuuksista joutuu maksamaan - suunnilleen saman verran kuin tuo mainitsemasi kaffelatte, maksaa keskihintainen savukeaski, tai "häppärin" aikaan A-tuoppi. Riippuvuudeksi katson yhtä lailla tavan ostaa molemmat iltapäivälehdet työmatkalukemiseksi. Jos nyt keskimääräisesti pieni osa nuorisosta tai ihmisistä yleensä käykin juomassa "jokapäiväisen lattensa", taustalla on myös sosiaalinen puolensa. Istutaan kavereiden kanssa kupillisella ja jutellaan. Eikö silloin olisi parempi puhua sosiaalisuuden kuin riippuvuuden hinnasta. ''

Tuohon hintaan en nyt sen kummemin paneudu - joskus vain tuntuu, että markoista euroon siirryttäessä ei oikeastaan tapahtunut muuta kuin valuutan tunnus vain muuttui... :P (olisipa se tapahtunut myös palkoissa =D)
Arkadakselle paljastan, että käväisin vilkaisemassa hintoja Espoon Leppävaaran Sello-nimisessä ostarissa. Käyn samaisessa paikassa kuntosalilla. Kaffelatessa symboloituu minun mielessäni erinomaisesti tämän päivän snobismi. Maksetaan mahtavaa ylihintaa jostakin muodiksi määrittyneestä. Tupakointi oli ennen tuossa asemassa.

Viittauksesi 70-luvun espoolaiseen ränsistyneeseen ostariin osuu oivallisesti Lähderannassa kohta purettavaan rakennukseen. Se on juuri kaikkea tuota. En tiedä vielä, mitä tilalle on tulossa. Kenties aikaisempaa uljaampi ostari. Toivon kuitenkin asuntoja ihmisille. Olen jo pitkään ihmetellyt kuinka noita ostareita rakennetaan yhä lisää ja yhä komeampia. Ei niihin kaikkiin mitenkään voida saada riittävästi asiakkaita. Sama tauti näyttää vaivaavan myös Viroa. Kuulin juuri, että aikanaan Leppävaaran kamalaa Maximarkettia kopioinut Tarton Lõunakeskus on laajennettu ainakin kaksinkertaiseksi. Siellä on jopa täysmittainen luistelurata. En ole nähnyt, että jääkiekkoa siellä olisi pelattu. Etelä-Virossa kilpapyöräily on jääkiekkoa kovempi juttu.
"...Espoon Leppävaaran Sello-nimisessä ostarissa..."

Minä (hieman nuorempana) puhun ostareista kuvaamani kiinteistökokonaisuuden kohdalla - Sellot, Isot Omenat, Entresset ja vastaavat ovat minulle kauppakeskuksia, eivät ostareita. Miksikö - näistä "suuryksiköistä" puuttuu se pysähtyneisyys ja palvelujen rajallisuus.

Miksi nostaa / tulkita jokin asia snobismiksi? Minulle on ihan yksi ja sama mihin kukin rahansa tuhlaa. Kahvilassa voi tosiaan harrastaa samalla sosiaalisia kontakteja (jopa luoda uusia), mutta myös työllistää palvelua ja tuotteita (toistuvasti) ostamalla muutaman ihmisen siihen kahvilaan. Sukan varressa, patjan alla tai pankin säästötilillä ne rahat tuskin auttavat juurikaan työpaikkojen pysymisessä tai syntymisessä. Valitettavasti yhteiskuntamme perustuu tuohon vaihdon välineen - rahan - vapaaseen liikkuvuuteen ja tuotteiden sekä palveluiden myymiseen ;)

Yhtälailla HSL:n julkisen liikenteen kertaseutulippu (4.00€) voisi olla snobismia - ainakin sillä perusteella, että pääkaupunkiseudulla on joissain tapauksissa edullisempaa ja helpompaa liikkua omalla autolla kuin julkisilla. Eikä HSL:n hintapolitiikka ole tuomassa muutosta asiaan - jo ensi vuoden alulle on hinnakorotus tiedossa. Joten, kertaseutulippu tulee kalliimmaksi kuin kuppi/lasi/muki lattea. Käydäksesi satunnaisesti espoolaisena/vantaalaisena Helsingissä (tai päin vastoin) olet varsinainen "snobi" =D
Muotiasiahan bussimatkustamisesta pääkaupunkiseudulla on tulossa tuolla HSL:n politiikalla - pian oman auton käyttö on huomattavasti edullisempaa...

terveisin satunnainen (tupla-)snobi (tupakoin toistaiseksi ja latteilen satunnaisesti)


Anteeksi Juhani, "syrjäydyin" hieman aiheesta ;)

Mitä tulee latteen/cappucinoon ja vastaaviin, ne ovat hyvä lisä kahvilan tarjontaan, varsinkin jos vaihtoehtona on useamman tunnin siinä lasipannussa lilluva "sumppi" ;) Niissä sentään tuoreus ja maku on kohdallaan...
Latte on yleensä ihan hyvän makuinen juoma, mutta kahvillassa sellainen tulee yleensä valittua kun haluan mahdollisimman ison kahvin, jonka nauttiminen kestää mahdollisimman kauan. Tällaisia tilanteita tulee esimerkiksi odottaessa jonkin tapahtuman alkamista tai kun on tultu viettämään kahvilaan aikaa. Eipä noita latteja tosin tule muutamaa enempää vuodessa juotua.
Jokainen tietysti juo mitä huvittaa ja hyvä näin. En silti voinut olla hihittelemättä kun aikoinaan laten suosion huippuaikoina sitä joivat hammasta kiristellen ne jotka eivät kahvijuomista pitäneet. Vähän sama homma on nykyään teineillä jotka jättävät äidin lasiin laittaman appelisiinimehun juomatta ja menevät kauppaan ostamaan smoothien.

Latte sanana siis viittaa italian kieleen mutta ymmärtääkseni saapasjalkamaassa ei yleensä juoda "caffè latte" nimistä juomaa. Ainakaan itse en ole siellä sellaista ikinä löytänyt vaan tyytynyt ihan rahvaanomaiseen cappuccinoon. Kyseessä oli siis taas kerran juttu jonka wnb trendeilijät viime vuosikymmenellä importtasivat suoraan jenkkisarjoista (latte sanahan on amerikkalaisenkin helppo sanoa). Mä itse kahvin ystävänä toivon että jenkit juovat jatkossakin elokuvissaan pieniä ja ylihintaisia erikoiskahvejaan jotta Amerikkaa fanittavat massaihmiset (pun intended) pitävät lempparikahvilani hengissä. Muussa tapauksessa on taas muutama pikaruokala enemmän.
Torontosta kirjoitti: "Coffee au Laite,ranskaksi, Latte italiaksi, on kahvi maidolla."

Ei se ihan noin yksinkertaista kuitenkaan ole. Ranskalainen maitokahvi (café au lait) on kyllä (vahva) kahvi (lämmitetyllä) maidolla, mutta italialainen caffe latte on espressopohjainen, höyrystetyllä maidolla. ;)
OK ,Dragon-85, korjasit kirjoitustani. Olet oikeassa luulen. En koskaan mene ulos ostamaan kahvia paperikupissa :take out, tai sisalla. Teen yksi muki aamulla minulle ja hanelle. Siina on meidan paivan kulutus. Starbugs tekee joitakin kahveja instant coffee jauheesta. Samaa se on.
"Miksi siis maksaisimme ryöstöhintoja kaffelattesta kun on olemassa erittäin halpa vaihtoehto riippuvuutemme tyydyttämiseksi?"

Sosiaalisista syistä.
Suomessa kahvilat ovat yleensä kiinni, joten harvoin pääsee kahvista maksamaankaan. Esim. sunnuntai-iltaisin Helsingin keskustassa.
Jos tuntee itsensä paremmaksi ihmiseksi sillä meriitillä, että juo tavallista kulta katriinaa, eikö sekin ole snobismia?

Ja "latte" tarkoittaa kylläkin maitoa. Juoman oikea nimi on Latte Macchiato, eli "tahrattu maito". Maitokahvi eli "caffé macchiato" on niin ikään "tahrattua kahvia".
Joo, latte macchiatoja ei yleensä saapasmaan menuissa näy. Italialaiset eivät juurikaan ymmärrä, miksi skandinaavit ja saksalaiset juovat kahvilla maustettua maitoa - sitä pidetään yleisesti aikuisen ihmisen elimistölle sopimattomana.
Ketjun aloittaja ei ole vuosikymmenien yrittäjänä toimimisen jälkeen tajunnut, että kysyntä ja tarjonta vääntävät macchiatojen ja cappucinojen hinnat kohdalleen, mitä ihmettelen kovin. Eikä latte macchiato ihan ilmaiseksi synny - ammattilaisekoneet maksavat merkistä ja ominaisuuksista riippuen 5000-15000 ylikansallista. Päälle tulee henkilöstön palkat, kiinteistön vuokra yms. Suht monta kaffea saa saa yrittäjä tarjoilla ennenkuin edes juoksevat kulut on katettu.
Hinta on aina kohdallaan jos asiakas suostuu maksamaan pyydetyn hinnan. Espresso-pohjaisten kahvien keskihinta pyörii helsinkiläisissä kahviloissa noin kolmessa ja puolessa eurossa, mikä tarkoittaisi markkinatalouden logiikan mukaan sitä että niitä joisi hyvin harva. Mutta miten onkaan?

Italia on tietysti vähän hankala vertailukohde kun siellä laadukas kahvi kaupankin hyllyllä on melko edullista ja koko kulttuuri on muutenkin erilainen. Ero vaan on jotenkin niin hämmentävän suuri kun siellä hyvän kupillisen cappuccinoa saa yleensä vähän yli eurolla. Ja kaipa sen hyvän koneen osto sielläkin on jonkinlainen investointi. Tietysti täytyy ottaa huomioon että maksaahan Suomessa laadukkaat elintarvikkeet (ne joissa ei lue euroshopper) todella paljon noin muutenkin ja eihän tietysti melkein kolminkertainen hinta alkuperämaahan verrattuna ole mitenkään poikkeuksellista. Joten ehkä suon sen sitten kahvillekin.
Italiassa kahvifirmojen kilpailu kahviloissa tarjottavasta kahvista (esim. Illy, Lavazza) on sen verran kovaa, että usein firma lainaa tai vuokraa koneen kahvilalle niin kauan kuin ko. kahvia paikassa tarjoillaan. Näin ollen ei yrittäjälle koidu siitä suomen mallin mukaista laskua ja kahvin hinta pysyy alhaalla.
Poikkean otsikosta: jos saan valita niin juon teetä. Vuodesta toiseen samaa hyväksihavaittua blendiä (jonka myynnin valmistaja lopetti kotimaassaan ilmeisesti brändiristiriidan vuoksi). Vaikka juoman väri ja notkeus tuovat mieleen lähinnä kuppiinsa kuivuneen tervan, niin se on osoittautunut sisuskaluille vähemmän turmiolliseksi kuin päivittäinen kahvinkittaus, joka parhaimmillaan taisi muodosta viidenneksen Costa Rican paahtimoiden viennistä. Vähempikin on riittänyt. Ainoa mitä kahvin päälle tajuan on, että Suomessa taidetaan juoda poikkeuksellisen vaaleapaahtoista kahvia ja että joillekin on ollut hämmentävää huomata, että suomalaiskotien peruskahvi on suodatinkahvia eikä pikakahvia.
Itse olen suodatinkahvin ystävä. Kotona jauhetaan pavuista ja lurautan kofeiiniseen juomaan tilkan maitoa. Näin, koska pidän siitä. Juon kahvini iltapäivään mennessä, koska illemmalla juotu kahvi vie kunnon unoset mennessään seuraavalta yöltä. Ns. erikoiskahveja juon hyvin harvoin.

Nykyisin Helsingissä ja pienemmillä paikkakunnillakin on (pääasiassa ketju)kahviloita liki jokaisella nurkalla. Hinnat eivät kai ole kuitenkaan laskeneet.