Läski on ikuista ellei ruokavalio muutu = syömiset vähene!

Näin äskettäin vanhaa uutisfilmiä jostakin 50-luvulta. Siinä kuvattiin Helsingin Hietarannalta ihmisiä kesäpäivänä. Hämmästyin. Kaikki rannalla olijat olivat solakoita. Tänä päivänä näkymät ovat aivan toiset. Viime vuosina rannalle en ole lojumaan ehtinyt, mutta arvelen maiseman pulskistuneen. Katselin pari vuotta sitten eräänä kuumana kesäpäivänä kahvilassa istuessani ohitse ohuissa kesävaatteissa kulkevia ihmisiä. Ylipainoiset taikka lihavat olivat enemmistönä ihan vain arvioiden silmämääräisestikin. Mikä elintavoissamme on tämän aiheuttanut. Oma näkemykseni on se, että näkyvän painonlisäyksen syynä on pääasiassa se mitä tungemme suuhumme. Meitä houkutellaan kaikkialla syömään yhä enemmän ja aikaisempaa paljon ravitsevampaa ravintoa. Taisi olla tänä aamuna, kun kahdelta eri tv-kanavalta tuli samanaikaisesti kokkiohjelma. Samaan aikaan tarve liikuntaan on vähentynyt huimasti.

Meille on uskoteltu, että liikunta laihduttaa. Se ei pidä paikkaansa. Olen sen henkilökohtaisesti huomannut. Kehuin juuri lääkärille liikkuvani paljon ja olevani varsin hyvässä fyysisessä kunnossa. Tuomio: 5 kiloa pois ruokavaliota muuttamalla. Kuntoilu voi jatkua entisellään.

Tuore Tiede-lehti (4/2010) puhuu tästä samasta asiasta. Siellä todetaan kuntoilun lisäävän energiankulutusta aivan liian vähän. Meille on vuosia hoettu kuntoilun pudottavan painoa. Kuntosalin amerikkalaiset mainosvideot lupaavat samaa kaupallisesti. Kun ostat tämän laitteen, sinä muutut läskistä solakaksi tuossa tuokiossa. Olen huomannut moneen kotiin ostetun kuntolaitteen seisovan käyttämättömänä huonekaluna pitkiäkin aikoja.

Tiedelehden jutussa todetaan, että liikunta vaatii tuekseen ruokavalion. "Laihduttajan paras kaveri on järkevä dieetti. Se keventää oloa helposti kolme kertaa enemmän kuin minkäänlainen huhkinta."

Vertailu
- Aerobinen kestävyysharjoittelu vähentää rasvakudosta jonkin verran.
- Lihasvoimaharjoittelu vähentää rasvakudosta, mutta samaan aikaan lihasta tulee lisää ja painon kannalta tulos on nolla.
- Ruokavalio sinällään vähentää oikein tehtynä rasvakudosta huomattavasti ja hieman myös lihaskudosta.
- Ruokavalio yhdistettynä liikuntaan antaa parhaan mahdollisen tuloksen erityisesti rasvakudoksen vähenemisenä.
On lisäksi myös niin, että vielä 1950-luvulla pulskanpuoleiset ihmiset karttoivat häveliäisyyssyistä julkisia uimarantoja.
  • 3 / 52
  • Statisti
  • 14.4.2010 22:00
Teollisen ruoan ja valmisruokien energiatiheys on varsin suuri. Yhteen majoneesikastikkeella ja cheddar-juustolla höystettyyn hampurilaiseen, joka ei tunnu vatsassa kovin täyttävältä, mahtuu energiaa suhteessa tilavuuteen aika paljon. Upporasvassa paistetut perunat ja leikkeet lisäävät saadun rasvan määrää. 50-luvulla tällaisia ruoan valmistustapoja ei vielä ollut. Lisäksi työ on muuttunut useilla henkiseksi toimistotyöksi eivätkä viikate ja talikko enää heilu samaan tahtiin kuin ennen. Autot ja julkiset kulkuneuvot tuovat ja vievät, eivät polkupyörät tai apostolin kyyti. Lisäksi voi hyvinkin olla, että nykyaikainen hektinen ja stressaava työ vaikuttaa kehon aineenvaihduntaan psykosomaattisesti niin, että ihminen voi alkaa lihota.

Ihmisen elintoiminnot kuluttavat tietyn määrän energiaa vuorokaudessa. Jos ruoasta tulee energiaa enemmän kuin mikä on tämä tarve, loppu varastoituu kehoon. Rasvalihominen syntyy nimenomaan varastoituneesta energiasta. Omasta mielestäni lihoava ihminen on tavallaan terve, kun pystyy varastoimaan energiaa niukan päivän varalle. Samalla tavalla kuin linnut ja karhut ennen talvea. Tosin pitkäaikaisesti tämä sitten rasittaa elimistöä.

Muistan lukeneeni nyrkkisäännön, jonka mukaan hiilihydraatit ja proteiinit antavat kumpikin energiamäärän 1 suhteessa grammaan. Rasva antaa energiamäärän 2 samassa painossa. Alkoholi antaa 1,5-kertaisen energiamäärän verrattuna kahteen ensimmäiseen. Mistään muista elintarvikeraaka-aineista ei energiaa tule. Laihduttajille on olemassa ateriankorvikevalmisteita, jotka antavat "lakisääteisen" minimimäärän energiaa, mutta aidon aterian määrän kaikkea muita hivenhippuloita ja vitamiineja solujen iloksi. Ne myös nostavat veren sokeria hitaasti. Näiden valmisteiden kanssa kehon pyörittämiseen tarvittava energia tulee lantiosta. Näitä valmisteita ei pidä sekoittaa energiavalmisteisiin, jotka toimivat päin vastoin esim. urheilusuorituksesta palautumiseksi. Aerobinen liikunta kiihdyttää sykettä ja siten myös aineenvaihduntaa. Esimerkiksi olen huomannut, että kesällä pyöräilykaudella mustelmat liukenevat nopeammin pois iholta kuin talvella. Syke kun kiihdyttää myös pintaverenkiertoa.
  • 4 / 52
  • hohhoijaa
  • 15.4.2010 7:04
Ei se kroppa vaan nyt toimi yksinkertaisella 1+1 matematiikalla. Kun ravintoa mittaa pelkällä energiamäärällä, unohtaa samalla kaikki muut vaikutukset. Tiedättekö miksi nää hiilihydraattien rajoittajat menestyy monesti niin hyvin? Niitten insuliinin, nälän- ja himojenhallinta on ylivoimaista pointsien laskijoihin. Rasva pitää nälkää, vaikka se olisikin tilavuudeltaan pienempää (vatsaa vähemmän täyttävää?? HAHAHA) ja siihen isto piste. Muistan kauniin anekdootin wanhan ajan sikafarmarilta, joka juotti sioilleen rasvatonta maitoa (siis kerman kuorinnan jälkeistä kuraa), koska ne lihoi ku niillä oli enemmän nälkä. Kokomaitoa juodessa ku tuo nälkä ei meinannu tulla sitten millään. Sen pystyy myös hyvin nopeasti itse toteamaan. Syö aamulla muna+pekoniaamiaisen kahvilla ja kermalla ja seuraavana aamuna sämpylän/puuroa luonnottaman vähärasvaisella juustolla ja leikkeleillä ja kahvi rasvattomalla maidolla ja sokerilla. Voi ihan vaikka mielekseen laskea samat kalorimäärät. Kyllä taatusti on kovempi nälkä sämpylän syönneellä kun tulee lounasaika. Verensokerit ku heittelee niin pahasti ylös ja alas. Tässä toinen asia joka vaikuttaa niin lihavuuteen kuin ruokahaluihin. Tämän pystyy vastaavasti testaamaan itsekin kätevästi, jos saa käsiinsä verensokerimittarin. Rasva on ainoa joka ei nosta verensokeria, proteiini nostaa vähän ja hiilihydraatit sitten valtavasti. Ja ku sen lisäks ei riitä, että heikottava nälkä iskee ku verensokerit heittelee, mutta kun se verensokerin laskeva taikahormoni insuliini on myös se tekijä joka mahdollistaa rasvan varastoimisen. Varastoiminen ku ei vain ole mahdollista ilman insuliinia. Siitä päästäänkin mielenkiintoiseen tutkimukseen, jossa insuliini on liitetty verisuonien kovettumiseen. Mutta kyllähän sen nyt voi ajatella järjelläkin.. ei ihmisellä ole evoluution aikana ollut kuin vain muutaman tuhat vuotta aikaa syödä näin pahasti verensokeria heitteleviä ruoka-aineita. Sen muuten voi myös lukea jokainen lääkkiksen pääsykoekirjasta sekä sairaanhoitajien anatomiaopuksesta: ihminen ei tarvitse ravinnon hiilihydraatteja. Tuo kaunis lause vaan tuntuu unohtuvan tehokkaasti, tai sitä ei edes nähä.
Xius mainitsi pulskien aikanaan välteleen uimarantoja. Kävin varusmiespalveluksen 60-luvulla. Siihen aikaan suurin osa ikäluokasta kävi läpi varusmiespalveluksen. En muista pataljoonan siitä valtavasta miesjoukosta ainuttakaan ylipainoista.

Aika monelle ihmiselle sellaisten asioitten kuin insuliinieritysten ja kolesteroolien käsitteet ovat aivan liian vaikeita. Niiden hokemiset eivät tue yrityksiä laihtua. Tarvitaan helppoja ja yksinkertaisia sääntöjä.
  • 6 / 52
  • hohhoijaa
  • 15.4.2010 11:16
Siinä olet JuhaniV oikeassa, että tarvitaan yksinkertaisia ja käytännönläheisiä ohjeistuksia. Olen myös samaa mieltä, että annos- ja pakkauskokojen jatkuva laajentuminen ei ainakaan edistä laihana pysymistä. Mutta mitä ne ohjeistukset ovat? Meidän nykyinen THL niitä opastaa, mutta he eivät suostu keskustelemaan siitä, onko heidän ohjeistukset täysin sopivia.

Hiljaittain julkaistiin laaja meta-analyysi, jossa todettiin että tyydyttyneillä rasvoilla ei ole yhteyttä sv-tauteihin. Suomessa siitä ei ole uutisoitu. Myös kun Suomen johtavilta rasvatutkijoilta kysyttiin kommenttia, niin vastauksena saatiin että eiköhän tämä asia ole jo koluttu niin läpi kuin vain voitu. Mielestäni oikea tiede ei voi toimia niin, että joku asia on niin dogmaattinen että sitä ei voi tutkia tai että siitä ei voi keskustella.

Toinen oikeaa keskustelua säväyttävä asia on raha. En todellakaan usko, että on olemassa pieni eliitti salaliittoineen, jotka tekevät ja päättävät kaikesta. Sen sijaan on puhdasta totta, että esim. jenkkien ravintosuositusten taustalla on isomman luokan ruokafirmoja. Suoran vaikutuksen lisäksi ne kustantavat myös kalliita tutkimuksia. Ei taida kuitenkaan kustantaa tutkimuksia, joista olisi haittaa tuotolle?

Oma yksinkertaistettu oljennuorani olisi:
1. Älä syö mitään mihin on lisätty viljoja (maissi, riisi ja peruna mukaanluettuna).
2. Älä syö mitään, mihin on lisätty sokeria
3. Älä syö "kevyt" tuotteita
  • 7 / 52
  • Irokeesi
  • 15.4.2010 11:27
Erilaisten ihmedieettien ja kunto-ohjelmien keskellä kannattaa muistaa se yksinkertaisin: tarkkaile ja vähennä viikottaista alkoholin määrää - pelkkiä turhia jouleja!

Terveelliseen ruokavalioon ja liikuntaan liittäisin ensisijaisesti mieluummin muita terveysvaikutuksia kuin "laihtuminen", että myös paino-ongelmista kärsimättömät ne muistaisivat.
Nuorempana sain syödä oikeastaan, mitä ja miten paljon vain, eikä paino noussut (olin laiha). Nyt 50+ jokainen ylimääräinen makupala näkyy vatsan kohdalla.

Joten valitsen kaupasta alle 200 kcal/100 g:ssa: yleensä valmisruokia. Mutta myös tehdessäni ruokaa, yritän tehdä vähäkalorisia. Ja vuoteen en ole syönyt "pullaa" tai muuta makeaa sekä vältän turhia hiilihydraatteja. Niin ja silti painan n. 25 kg enemmän kuin nuorena miehenä.

Muuttuuko aineenvaihdunta iän myötä vai väheneekö liikunta/tai molemmat? Ja näin myös energian tarve pienenee? Ihannepaino olisi n. 5-10 kg vähemmän. No pieni ylipaino eikä paljon "ryppyjä". :)

edit. hohhoijaa: 1. ja 3. ohjeistasi vähän ihmetyttää. Siis ei ruisleipää ollenkaan tai vähäkalorisia?
  • 9 / 52
  • hohhoijaa
  • 15.4.2010 15:13
Iällä, aikasemmilla sekä nykyisillä syömisillä ja liikunnalla on suuret merkitykset insuliiniin ja sen toimintaan. Kaikki nämä voivat vaikuttaa siihen, että insuliinin määrä veressäsi on noussut (hyperinsulinemia) tai/ja että se ei toimi enää yhtä hyvin (insuliiniresistenssi). Joka tapauksessa jos sinulla on jompi kumpi tahi molemmat, paino voi nousta. Meidän kroppa ei valitettavasti ole suunniteltu kroonisesti korkeisiin insuliinitasoihin. Jokaisella yksilöllistä missä vaiheessa romahdus tapahtuu. Mutta on muitakin mahdollisuuksia, useampiakin... vaikea sanoa rehellisesti sanottuna!

Ruisleipä on hyvää, ikävä kyllä. Toiset pystyvät hyvinkin syömään sitä pari palaakin päivässä täysin ongelmitta. Toiset ei. Sen lisäksi, että se pistää verensokerit paukkumaan edes takas, siinä on myös vähän ravintoaineita verrattuna muihin lähteisiin kuten marjoihin ja lihaan. Eli aivan turhaa energiaa, joka kaiken lisäksi pistää insuliinin horjumaan. Viljat on todella uusi juttu ihmiskunnan ruokavaliossa. Jos pelkäät että et saa tarpeeksi kuituja, niin syö pähkinöitä ja marjoja.

Vähäkaloriset tuotteet monesti merkkaa sitä, että rasvat on otettu pois. Usein hiilihydraattikuorma on suurempi, koska sokerihan on "kevyempää". Ironia tässä lienee piilee siinä, että juuri se makeus saa insuliinit purskahtelee taas hulvattomasti, joka lihottaa. Sen lisäksi täysrasvaiset tuotteet tyydyttävät nälkää tehokkaammin. Ei vaan tee mieli syödä niin usein. Tämä on tosi iso juttu. Mutta se ei kuitenkaan toimi, että syö sekä korkeasti rasvaa että myös hiilihydraatteja. Silloin lähtee napa kasvamaan.

Valmispöperöt on kyl vihoviimeisin ruoka mitä syödä. Vitamiineista ja kivennäisaineista ei puhettakaan ja rasvoina saattaa olla ihan hyvin teknotransrasvoja, jotka ravinto-opin kaikki koulukunnat taitaa yksimieliesti hyväksyä epäterveellisimmäksi vaihtoehdoksi rasvoista.
Yksi ohje netistä (terveellinen ruokalautanen)... löytyy miljoonia.. tämäkin taitaa olla "uskon" asia:


Terveellinen ateriakokonaisuus koostuu useasta
eri ateriasta, jotka on jaettu tasaisesti
koko päivälle, ja niistä kertyy energiaa sen
verran kuin mitä ihminen kuluttaa. Ateriat
koostuvat aamiaisesta, lounaasta, välipalasta,
päivällisestä sekä illallisesta. Niihin sisältyy
puuroa, leipää, levitteenä kevyttä kasvimargariinia,
maitotaloustuotteita vähärasvaisessa
muodossa, lihaa, kalaa tai kananmunaa, perunaa,
pastaa tai riisiä, runsaasti salaattia ja
tippa kasviöljypohjaista salaatinkastiketta sekä
hedelmiä ja marjoja. Tuotteet, ateriakokonaisuuksiin
olisi hyvä valita runsaskuituisina,
vähärasvaisena tai rasvattomina sekä vähäsuolaisina.
Rasvan laatu ja suolan määrä sekä
ruoan valmistustavat ovat myös tärkeitä
asioita, jotka tulisi ottaa huomioon. Hyvä tapa
valmistaa ruokaa on keittäminen ja lämmittäminen
höyryssä, uunissa tai teflonpannulla,
koska näin vältytään turhalta rasvan käytöltä.
Rasvana ruoanvalmistuksessa on hyvä käyttää
kasviöljyjä tai kasvimargariineja.
Ruokalautanen tulisi koota seuraavasti; ¼
lautasesta perunoita, pastaa tai riisiä, ¼ lautasesta
kalaa, lihaa, kanaa tms. sekä puolet
lautasesta kasviksia salaattina, raasteina tai
keitettynä. Lisäksi 1-2 viipaletta leipää, ohuelti
leipärasvaa, rasvatonta tai vähärasvaista maitoa
tai piimää sekä jälkiruoaksi hedelmiä ja
marjoja.
Tämä hohhoijaan kritiikki 1+1 -matematiikkaani kohtaan on sikäli oikea, että energian varastoituminen kehoon vaatii toki kehon muun kemian toimintaa, kuten mainittua insuliinia ja sen erittymistä ohjaavien tekijöiden läsnäoloa. Kuitenkin tämä 1+1 -matematiikka perustuu yksinkertaisesti siihen objektiiviseen asiaan mikä määrä energiaa on tarjolla varastoitavaksi gramman painossa energialähdettä. Tätä muistisääntöäni tukee esim. seuraavat sivustot:

http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nuoret/Ravitsemus/Energiaravintoaineet/Ruuan_energia
http://www.tohtori.fi/?page=5284877&id=5198558

Rasvapitoinen "raskas" ruoka varmasti pitää nälkää. Se vain ei auta sillä hetkellä, kun ruokaa mätetään suuhun. Jos vatsa ei tule kylläisen oloiseksi välittömästi hampurilaisaterialla, ostetaan se toinen hampurilainen päälle, ja näin vatsaan mätetäänkin herkästi liikaa energiaa. Tosin tämä Tohtori-sivusto väittää rasvan nälänpitoisuudesta näin:

"Jos kahdella aterialla on sama energiasisältö, nälän tunne tulee uudelleen nopeammin rasvaisen kuin vähärasvaisen aterian jälkeen."

Olenkin insinöörinä osin ammattini puolesta joutunut toteamaan hiljaisesti itselleni, että koululääketiedekin on luonnontieteisiin verrattuna vielä varsin epäeksakti tieteenala. Käsityksiä on monenlaisia ja keskenään ristiriitaisia. Alkaen sademetsän poppamiehestä päätyen yliopistojen koulukuntiin.
Laihduttamisessa on erilaisia koulukuntia, eli jos Hohhoijaan ehdotukset tuntuvat liian radikaaleilta, niin tässä muutamia omia ehdotuksiani:

1. Vähennä hiilihydraatteja (tärkkelys ja sokeri)
- Jos haluat syödä tuotteita, joissa on hiilareita (kuten leipä), valitse sellainen jossa on paljon kuituja ja mahdollisimman vähän hiilareita.
- "Pahimpia" piilohiilareita ovat: puhdas vilja (eli tosi vaalea leipä), peruna, riisi ja pasta. Jos haluat tiputtaa painoa, vältä näitä. Aloita vaikka vähentämällä niiden määrää vähitellen.
- Korvaa hiilaripommeja kasviksilla ja hedelmillä, joissa on suhteellisen vähän energiaa, mutta jotka pitävät nälkää hyvin. Esim. luonasravintolassa lyö lautanen täyteen salaattia ja siihen lihat päälle. Kokeile ja yllätyt kuinka selviät päivän ilman riisiä, perunaa ja pastaa, eikä sinulla edes ole nälkä.

2. Vaihda rasvat huonoista eläinrasvoista parempiin kasvirasvoihin
- ÄLÄ vähennä rasvan saantia, sillä se pitää nälkää ja on elimistölle tärkeää. Voit jopa tehdä salaatteja, joissa on paljon oliviioljyä. Maistuu hyvälle ja pitää nälkää hyvin.

3. Lisää proteiinien saantia, eli syö lihaa tai kasviproteiineja (papuja, soijaa)
- Elimistö tarvitsee niitä ja puuttuvat proteiinit otetaan lihaksista. Eli vesidieetillä saat poltettua lihaksesi, jotka kuluttavat huomattavasti enemmän energiaa, jo pelkällä olemassaolollaan, kuin läski. Puhumattakaan ulkonäköseikoista ;)
- Proteiinit myös pitävät hyvin nälkää loitolla

Itsekin lihoin juuri noiden piilohiilareiden vuoksi, ja nyt olen päässyt alaspäin niitä vähentämällä. Kannattaa kokeilla ja katsoa millainen ruokavalio itselle sopii. Muista, että saat soveltaa sekä yhdistellä erilaisia ohjeita. Esim. itse en voi mennä nälkäisenä nukkumaan, kun taas päivällä selviän vähemmälläkin. Siksi olen pyrkinyt pitämään ateriarytmini iltapainotteisena. Tämä taas johtaa siihen ettei päivällä olekaan nälkä, sillä illan syömiset ovat vielä vaikuttamassa. Jos itsellesi taas sopii aamusyöminen, niin sitten tee niin.

Tärkeintä on, että itse pitää ruoastaan ja ei ole nälkä. Jos näin ei ole, saat kilosi takuuvarmasti takaisin kun lopetat kidutuksesi.
Miksei joskus saisi olla nälkä? Luulen, että se ihan terveellinen tunne. Itse olen huomannut, että nälkä menee myös ohi vaikkei heti söisi. Jos en itse kiireiltä tai mielenkiintoiselta puuhalta ehdi syömään, niin jonkun ajan päästä nälkä hellittää muutenkin.
Krister: Se riippuu mitä nälästä seuraa. Jos nälkä saa aikaa holtittoman mässäämisen himon, ei kannata päästää nälkää valloilleen, vaan syödä esim. omena, jos ei vielä ateriaa ehdi syömään. Nälkä ei myöskään saa olla keino laihtua, sillä kilot tulevat takaisin, kun alat taas syödä entiseen tapaasi. Laihduttaminen on tapa oppia syömään oikein. Jos nälässä oleminen sopii sinulle, niin sitten toimit niin. Kunhan muistaa, ettei päästä elimistöään säästöliekille, eli syö liian vähän (suositukset vähennykseksi n. 10-25% kaloreista. Ei missään tapauksessa yli 50% poistoa!).
Tiettävästi energia ei häviä eikä sitä myöskään syntyne tyhjästä, joten kyllä lihomiseen aina tarvitaan kulutukseen nähden ylimääräistä energiaa. Kaikenlaiset kirjoitukset hiilihydraattien lihottavuudesta tuntuvat, ainakin omien kokemusteni perusteella, täydeltä soovalta. Jos ne nimittäin pitäisivät paikkansa, olisin sokeriensyönnilläni aika päiviä sitten paisunut vähintään satakiloiseksi punkeroksi. Vaan 186-senttinen varteni painaa edelleenkin vain 70 kiloa. Eli joko elimistöni toimii väärin tai sitten sisäänsyydetyn energian kokonaismäärä on kuitenkin se ratkaisevin asia.
Niin. Olen tässä yhteydessä aina muistanut mainita, että yhden suklaapatukan tai viinerin kuluttamiseksi pitäisi juosta ainakin puoli tuntia. Napostelua suuremman ongelman muodostavat piilorasvat - ja hiilihydraatit, kuten se työpaikkaruokalan rasvainen salaattikastike. Rasva on rasvaa, vaikka se olisikin sitä terveellistä, juoksevaa kasvisrasvaa kasvisten kera.

Jokainen varmasti käsittää, mitä tästä seuraa; suomalaiset saisivat olla juoksemassa illat pääksytysten, mikäli he tahtoisivat laihtua liikkumalla. Käytännön tasolla idea ei toimi, kuten jokainen on huomannut. Laihdutus ei lähde liikunnan lisäämisestä vaan ruokavaliosta.

Ruokavalioon on puolestaan vaikeampi puuttua, koska edellisestä esimerkistä huomaamme, että ruokaa ei enää valmisteta kotona toisin kuin 50-luvulla. Einesteollisuus toimii eri periaatteella kuin kansaterveyden puolestapuhujat; korkea rasva- ja suolapitoisuus maistuu luonnostaan hyvältä - ja myy. Se on myös yleisesti kustannustehokkaampi vaihtoehto, mikä näkyy hyvin "gourmet" ravintoloiden ja pikaruokapaikkojen suhteessa - kaupunkien keskustat täynnään jälkimmäisiä. Sama logiikka toimii myös työmaaruokaloissa, joissa perunamuusi tehdään poikkeuksetta jostain kuivahiutaleista eikä siitä aidosta, oikeasta raaka-aineesta. Onkin helppo todeta, että amerikkalaistyylinen lihavuus on kiireellisen elämäntavan ja teollistuneen massatuotannon "kolikon kääntöpuoli".

Sitä, miksi liikunta on nostettu suomalaisten terveysterroristien piirissä melkein pyhän graalin asemaan, voi vain arvailla. Ehkä sillä on jotain tekemistä sen kanssa, että lääkärikunta haluaa edistää terveellisiä elämäntapoja sinällään, joten liikuntaa tungetaan kurkusta alas sielläkin, missä sillä on tosiasiassa marginaalinen rooli. Läskikeskustelulle otollinen areena ei ehkä ole niinkään luonnontieteellinen kuin yhteiskunnallinen.
Pienenä vinkkinä Vienolle, että ihmiskeho käsittelee eri metabolisia reittejä pitkin rasvaa ja hiilihydraatteja. Tämä on eräs asia, mistä lääketiedettä on jo pitempään arvosteltu; kun energiankulutusta tarkastellaan polttomoottorianalogian kautta, siinä jää huomioimatta useita näkökohtia.

Ketoosi on näistä eräs esimerkki; ketoosissa ihmiskeho siirtyy käyttämään suoraan rasvoja, koska hiilihydraatteja ei ole saatavilla. Yleensä tilanne on sellainen, että keho käyttää ensin veren hiilihydraatit ja siirtyy vasta sen jälkeen rasvanpolttoon. Jos on paljon hiilihydraatteja, varastoihin ei päästä koskaan käsiksi. Atkinsin dieetissä pyritään ketoosiin, jolloin siirrytään suoraan varastoenergian, eli läskinpolttoon, mikä näkyy nopeana laihtumisena. Kannattaa muistaa, että analogiat ovat hyviä esimerkkejä, mutta yksinkertaistettuina niiden kanssa mennään hakoteille.

Jos kuitenkin pysytään vielä hetki siinä polttomoottorianalogiassa, kannattaisi myös huomioida kulutuksen lisäksi polttomoottorin hyötysuhde; aivan kuten auto, ihmisen kehokaan ei käytä energiaa 100% hyväkseen. Mikäli on uskominen eri lähteisiin ja uusimpiin tutkimuksiin, hyötysuhde eroaa merkittävästi eri yksilöiden välillä. Rotasta on luotu eräässä USA:n laboratoriossa laji, nimeltään zucker rat, joka lihoaa pienillä energiamäärillä, joilla normaalit lajitoverit näkisivät nälkää (http://en.wikipedia.org/wiki/Laboratory_rat).

Läskikeskustelun eräs ärsyttävin piirre on polttomoottorianalogiasta vedetty johtopäätös, jonka mukaan laihuus on osoitus kohtuullisudesta ja itsehillinnästä - niistähän on tullut hyveitä uusliberalistisessa yhteiskunnassa. Fakta on, että jotkut voivat mässätä mielinmäärin ilman, että se näkyisi ylimääräisinä vatsamakkaroina. Isäni, eräs eksäni ja erään tutun tyttöystävä ovat tuosta hyviä esimerkkejä; suu käy, kaikkea mässytetään hamppareista irtokarkkeihin, mutta kiloja ei kerry. Kiinalaiset ovat tutkimassa juuri näitä aineenvaihdunnan mekanismeja; tarkoituksena olisi löytää ne geenit, jotka ovat vastuussa energian varastoinnista, ja sen jälkeen kehittää yhdisteitä, jotka estävät em. geenien ekspression, minkä seurauksena helposti lihoavat pääsisivät samalle viivalle ikuisesti hoikkien kanssa. Ähäkutti - siinä menisi äiti luonnon antama etulyöntiasema ;)

Rasvakudoksen roolista ihmiskehossa on myös saatu uutta tietoa kuluneen vuosikymmenen saatossa; näyttää siltä, että sillä on paljon laajempi rooli kuin vain energian varastoiminen; se osallistuu esim. hormonitoiminnan säätelyyn. Hyvänä esimerkkinä tästä toimivat liian laihat naisurheilijat, joiden murrosikä saattaa myöhästyä taikka kuukautiset loppuvat kokonaan. Rasvakudos päättää siitä. Samoin rasvakudos on osallisena kehon immuunipuolustuksessa ja monessa muussa paikassa. Jotkut tutkivat ovatkin menneet niin pitkälle, että vertaavat sen roolia jopa aivoihin.
Tämäkin keskustelu osoittaa, kuinka vaikeaa on tehdä tärkeistä asioista yksinkertaisia suosituksia - kiteyttää. Esimerkki eräästä kiteytyksestä on eilisestä iltapäivälehden lööpistä: "Jalat poikki - taju meni".

Kävin eilen pitkästä aikaa oikealla lounaalla isossa ravintolasalissa Helsingissä. Siellä oli itsepalvelu seisovista pöydistä. Keskellä salia oli runsas liharuokapöytä, sivussa kalaruokapöytä. Vaatimaton kasviruokapöytä oli katettu sivuhuoneeseen. Katselin annoksia, joita ihmiset lounaakseen söivät. Aika monella ne olivat tyyliin: niin paljon kuin lautasella pysyy. Jälkiruokapöytä oli aivan keskellä salia: pannaria, mansikkahilloa ja kermavaahtoa.

En tiedä mitään veren sokerin heilahtelun mekanismeista tms. Sen tiedän, että jos syön raskaan aterian keskellä päivää, iltapäivä menee työpaikalla nuokkuessa, eli työteho lähellä nollaa. Kahvikaan ei siihen auta. Muistan jossakin isossa sairaalassa henkilökunnalle tehdystä tutkimuksesta. Siinä havaittiin, että ne henkilöt, jotka söivät lounaaksi salaattia ja muuta kevyttä, jaksoivat iltapäivän töissä paremmin kuin normaalin suomalaisen lounaan (kunnollista lihaa ja rasvaa yms.) syöneet. Olen itse havainnut tämän todeksi ja siksi vältän runsasta syömistä keskellä työpäivää. Jos kasviksia on tarjolla, niin aina niitä. Makealla jälkiruoalla on sama vaikutus kuin raskaalla aterialla yleensä.
Teollisen ruoanvalmistuksen yksi vähemmän näkyvä piirre on makuteollisuus. On olemassa yrityksiä, jotka kehittävät elintarviketeollisuusasiakkaan tilaamana makuja, joita nämä voivat sitten sotkea eineksiinsä. Näillä mauilla pyritään tietenkin saamaan asiakas mieltymään mahdollisesti jo perusteiltaan epäterveelliseen einekseen, ostamaan sitä lisää ja siten lisäämään tuottoja. Noin vuoden sisällä luin jostain lehdestä, että esim. alkuperäisen Kapanossi-makkaran maut on toteutettu tällä tavalla räätälöidysti. Ja isot kansainväliset hampurilaisketjut käsittääkseni käyttävät näitä räätälöintipalveluita.

Työpaikkaruokalassa olen ihmetellyt usein sitä kirkkaan ruskean nestemäisen rasvan määrää, joka lautasen reunalle jää esim. Bolognese -jauhelihakastikkeen jäljiltä. Lautasen reunat oikein helmeilevät rasvasta. Onko se sitä pahamaineista teollista rasvaa, josta joku mainitsi aikaisemmin? Joskus kastikkeet jopa alkavat jakautua lautasella rasvalätäköiksi ja varsinaiseksi kastikeaineiksi ennen kuin on edes ehtinyt syödä lautasen tyhjäksi.
Liikunta ja sen lisääminen eivät ehkä helposti laihduta, mutta parantavat kuitenkin kuntoa. Ylipainoisenakin voi olla hyvässä kunnossa. Toisekseen laihuus ja pulleus ovat vain esteettisiä trendejä: nyt jyllää ensinmainittu.

Itse olen hoikka, varmaankin siksi että välipalat ja pikkupurta limsasta ja makeisista puhumattakaan eivät kuulu rutiineihini.
Itse käytän rasvana vain voita ja oliiviöljyä, teollisiin mössöihin, margariineihin en koske.
Voi on luonnontuote, margariini kaikkea muuta lisäaineineen.

t. Kari
Lapsena ja nuorena, maalla syntyneenä, elimme tavallaan omavaraistaloudessa. Lihat, potut, kaikki juurekset (lantut, nauriit porkkanat, punajuuret, kaalit jne..), marjat (niitä kerättiin todella paljon), sienet, maito yms. tulivat omasta takaa. Kai se ekologinen, luonnonmukainen, ruoka oli terveellistä, koska harvoin oli mitään allergioita/sairauksia.. liikuntaa oli joka päivä, eikä mietitty painon pudotuksia. Liekö nuo elämäntavat/ruoat olleet silloin terveellisempiä (ei ylim. säilöntäaineita tai muita).

Nykyisin tuntuu, että lähes jokaisella on jos jonkinlainen allergia.. ajat muuttuvat ja aika kultaa muistot. Sv-taudit taisivat kyllä nousta myöhemmin pinnalle (yleisin kuolinsyy).
Uusia väitteitä:
http://riikkasoyring.blogit.uusisuomi.fi/2010/02/13/pohjois-karjala-projekti-uudet-kansainvaliset-tutkimukset-saavat-painvastaisia-tuloksia-rasvoista/
Allergioita ja astmaa on ihan todella enemmän. Järkytyin kun satuin kolleegan lapsen syntymäpäiville - vähintään puolella tenavista oli astmapiiput ja ne näyttivät olevan ahkerassa käytössä. Näin siis Kölnissä, vähän Ruhrin alueesta etelään...
Tosi on ainakin meilla taalla. Normaali vanhanaikaisesti luonnollisesti kasvatettuja elaimia ja satoa lannalla ravintoitua, nyt kutsutaan "Luomu'. Organic,,, Bullshit. Se on oikea tapa satoja vuosia takaisin. NYT Vuosi kymmenia on syoty plastiikkaa , hajsutettuna,varitettyna ja maustettuna. Niinkuin juusto pizzassa tai pepperoni; plastiikkaa joka nayttaa maistuu ja haisee oikealta. Ennen vanhaan en muista mitaan allergioita kenellakaan. Onko nuo pahkina,kevat jne vain keksittyja tai laakefirmojen levittamia?
Polttomoottorianalogia toimii jossain määrin lihomisessa. Liikaa kaloreita saavat ihmiset lihovat. Miksi näin tapahtuu onkin sitten visaisempi ongelma. Joillakin kylläisyydentunteensäännöstely ilmeisesti on "väärin säädetty" he tulevat nälkäisiksi liian nopeasti ja näin saavat liikaa energiaa syödessään liian paljon ja liian usein. Mistä tämä johtuu? Taustalla on ilmeisesti ainakin geneettisiä, ravitsemuksellisia ja tottumuksellisia syitä. Miten nämä toimivat yhdessä? Ei aavistustakaan, mutta kaksi jälkimmäistä on sellaisia joihin voi itse puuttua, joten lihavuus ei mitä ilmeisemmin kokonaan voi olla "luontoäidin" aikaansaama fakta. Se on vain joillekin haastavampaa välttää liikalihomista, ei siis mahdotonta.

Sen sijaan laihtumiseen polttomoottorianalogia ei toimi lainkaan. Ihmisen elimistö pyrkii pitämään kiinni rasvoistaan, sillä ne on tarkoitettu äärimmäisen selviämisen varalle. Talvella näin dokumentin, jossa matkittiin brittien ja norjalaisten kilpailua Etelänavan valloituksesta. Matkaajat noudattivat edeltäjiensä ruokavaliota ja tapaa matkustaa mahdollisimman tarkasti. Brittien joukkueen matka keskeytettiin heidän laihduttuaan vaarallisen paljon. He saivat alle puolet tarvitsemastaan kalorimäärästä. Tutkijat hämmästelivät laihtumisen kohdetta: lihakset! Rasvakerros sen sijaan oli pysynyt lähes ennallaan. Keho ei siis ollutkaan pitänyt rasvan polttamista tarpeellisena, vaan muunsi ravinnokseen ensimmäisenä ylimääräiset lihakset, jotka kuluttivat liikaa energiaa. Vasta tämän jälkeen se olisi käynyt kiinni varmuusvarastoihinsa.

Laihduttamisessa onkin kyse enemmän elimistön "huijaamisesta" käyttämään rasvavarastoja ilman että elimistö ryhtyy varautumaan nälänhädän varalle (eli säästämään rasvaa). Tähän toimii hyvin yhdistelmä hitusen verran liian vähän kaloreita ruuasta yhdistettynä liikuntaan. Vaikeusastetta lisää, ettei elimistö tykkää tästä lainkaan, vaan pyrkii viestimään jatkuvasti haluavansa lisää ravintoa (=himottaa sokeria/leipää/lihaa/makeisia jne.).
Jep, lihasten surkastuminen on laihduttamisen aikana tunnettu haaste. Ruskean rasvan poltto on vaikeaa. Tämän kehon huijaamistarpeen vuoksi palaisin vielä näihin ateriankorvikevalmisteisiin. Onko kukaan perehtynyt kunnolla niiden tehokkuuteen?

Minulla on edessäni Allevon mustikanmakuinen patukka. Se painaa 58 g ja antaa energiaa 200 kcal. Sen väitetään vastaavan yhtä täysipainoista ateriaa. Se on merkitty "Low GI" ja teksti kuuluu: "Ravinto, jolla on matala GI (Glykeeminen Indeksi), nostaa veren sokeripitoisuutta vähitellen, jolloin saatava energia riittää pidempään". Sitten löytyy myös merkintä "Fiber+" ja maininta: "Kuidut saavat aikaan kylläisyyden tunteen ja ovat hyväksi suolistolle". Varsinainen tuoteseloste on pitkä kuin nälkävuosi. Löytyy kaikkia energialähteitä (hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja), vitamiineja kaikin mahdollisin aakkosin ja mineraaleja. Melkein kaikki jaksollisen järjestelmän metallit on lueteltu: Rautaa, sinkkiä, magnesiumia, kuparia, kalsiumia, mangaania, kaliumia, jne. Kaikkien näiden pitoisuudet patukan painoon nähden on annettu. Tuoteseloste vielä kehottaa juomaan pari litraa vettä päivässä ja kieltää tuotteen lapsilta, nuorilta, raskaana olevilta, imettäviltä ja aineenvaihduntahäiriöisiltä. Ja syömishäiriöisten pitäisi konsultoida lääkäriä ennen tuotteen käyttöä. Ja kaiken tämän jälkeen ihan hyvältä maistuu. Myös purukalusto kehittyy, kun tätä jöötiä pureskelee. Lohduttavaa lukea, että tuotteeseen käytetty "mustikkaa". Siis aitoa mustikkaa!
JuhaniV:

"Xius mainitsi pulskien aikanaan välteleen uimarantoja. Kävin varusmiespalveluksen 60-luvulla. Siihen aikaan suurin osa ikäluokasta kävi läpi varusmiespalveluksen. En muista pataljoonan siitä valtavasta miesjoukosta ainuttakaan ylipainoista."

Keski-ikäisten ja vanhojen miesten ja naisten joukossa oli pulskia jo 1950- ja 1960-luvuilla. Paljon.
Statisti: Väliaikaiseen tarpeentyydytykseen patukka toimii hyvin. Mutta jos sinulla on mahdollisuus syödä oikeaa ruokaa, niin syö sitä mieluummin. Ruoka maistuu paremmalle, vie nälän paremmin ja maksaakin yleensä vähemmän.
Viimeinen ateria muuttunut tuhdimmaksi vuosien varrella
24.03.2010
Uutispalvelu Duodecim

--------------------------------------------------------------------------------
Viimeinen ateria on tauluissa nykyään runsaampi ja se syödään suuremmilta lautasilta kuin tuhat vuotta sitten, tuore tutkimus paljastaa. Kehitys kuvaa yhteiskunnan ja ruokailun muutoksia, havainnon tehneet Cornellin yliopiston tutkijat uskovat.

Tutkijat tarkastelivat 52 kuuluisaa taulua, joissa kuvattiin Jeesuksen ja opetuslasten viimeistä ateriaa ja mittasivat niihin maalattujen leipien, ihmisten ja lautasten koot ja suhteuttivat ne ihmishahmojen päiden keskimääräisiin kokoihin.

Taulujen vertailu paljasti, että tuhannen vuoden kuluessa annokset olivat suurentuneet 69 %, lautaset olivat kasvaneet 66 % ja leivät 23 %.

Viimeisimmät tuhat vuotta ovat merkinneet ruoan tuotannon, saatavuuden, riittävyyden ja laadun huimaa paranemista. Mahdollisesti tämä kehitys on heijastunut myös taiteeseen, tutkijat arvelevat.

Tutkimus julkaistiin International Journal of Obesity -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(International Journal of Obesity 2010)
http://www.nature.com/ijo/index.html
Otsikko on ärsyttävä. Luulisin että tahallisesti, mutta silti.. jotain rajaa, kiitos.

Saman tapaista olisi todeta, että masennus on ikuista, ellei piristy. Anoreksia on ikuista, ellei ala syödä. Ihan kuin pelkkä syöminen riittäisi, ja ikäänkuin se olisi niin yksinkertaista.

Ei kaikki ylipaino ole laiskuuden ja välinpitämättömyyden aiheuttamaa. Se voi olla syömähäiriö siinä kuin laihuus tai bulimiakin.

Mä en usko monenkaan suomalaisen olevan ylipainoinen, koska ei tiedä, miten pitäisi syödä tai miten syöden laihtuisi.
Minusta otsikossa ei ole yhtään mitään kummallista, vähän samaan tapaan kuin "Tupakointi jatkuu, ellei sitä lopeta". Jos mättää kaloreita kitaansa enemmän kuin niitä tulee kulutettua, lihoo. Jos ei halua lihoa, täytyy muuttaa ruokailutottumuksia. On yksilökysymys, millaista tukea tarvitsee elintapojen muuttamiseen mutta en välttämättä puhuisi sairaudesta. Riippuvuus ylenmääräinen mättäminen voi olla, mutta hyyyyvin harvassa tapauksessa ylipaino on sairaudesta johtuvaa.
Prisma: Kuka lihoo, kuka ei? Uusintana lauantaina 24.4. klo 11.10 alkaen- YLETV1:llä: Liikalihavuus on nykyään suurempi terveysriski kuin aliravitsemus. Kaikki eivät paisu ylipainoisiksi, vaikka syövätkin runsaasti. Ohjelma valottaa aineenvaihdunnan mekanismeja. T: BBC

Katsoin tiistaina (20.4) dokumentin. Se oli mielestäni mielenkiintoinen. Toiset eivät liho, vaikka söisivät paljon. Toiset taas lihoavat helposti. Ohjelmassa oli koeryhmä, jotka voivat "mässäillä" huomattavasti enemmän kuin moni muu, ja lihoamatta!
Yhteistä tuon ohjelman tutkimuksen koehenkilöille oli, että tuntuivat syövän vain nälkäänsä ja vain sen verran että nälkä lähtee (no, jokaiselta ei kysytty samoja kysymyksiä, niin tiedä mikä totuus). Mielenkiintoisinta (ainakin itselleni) oli, että joillakin elimistö muuttaa "liian" ravinnon lihakseksi (ilman treenaamista!), jolloin energian kulutus kasvaa. Tyyppi, jolla lihasmassa kasvoi näytti päälle päin aasialaiset geenit omaavalta. Liekö moinen aasialaisilla yleisempää? Vähemmän heissä lihavia näkee. Ei tuo lihasmassan kasvun yhteys ruokaan kyllä täysin uutta ollut, riittävää syömistähän bodausoppaat korostovat.
Jusa: "Ohjelmassa oli koeryhmä, jotka voivat "mässäillä" huomattavasti enemmän kuin moni muu, ja lihoamatta!"

Niin, kerro se suomalaiselle, lääketieteelliselle establishmentille, niin ne huutavat naama punaisena sinut kumoon. Aihe on herättänyt kiinnostusta jo pitempää ulkomailla, mutta Suomeen keskustelu ei ole rantautunut. Establishmentti vetoaa kyllä tieteeseen, mutta henkilökohtaiset kokemukset niin sairaanhoitajista kuin lääkäreistäkin ovat sellaisia, että siinä joukossa on paljon niitä, joiden luonnontieteellinen koulutus on vähän niinku "sinne päin".

Toisaalta, pitää ymmärtää, että niin koulutus kuin itse ala sisältää paljon muuta kuin biologiaa ja kemiaa. Hauska sattuma takavuosilta oli eräs sairaanhoitajien opettamisesta vastannut "rouva kaikkitietävä", joka väitti humalassa kivenkovaan, että maidon laktoosittomuuden takana on iskukuumennus eikä laktaasientsyymi. Luonnollisesti sairaanhoitajalta ei voi odottaa elintarvikekemian tuntemusta, mutta minua kyllä hiukan oudoksuttaa se, että miten terveydenhoitoalalla voi pärjätä, jos sellaiset mikrobiologiaan kuuluvat perusasiat, kuten pastörointi ja entsyymien toiminta eivät ole hanskassa...
Tässä onkin hyvä aihe, jolla muutoin poliittisen korrektisti käyttäytyvät voivat elämöidä, kauhistella ja esittää suurta närkästystä, oikeaoppisuuttaan ja omaa erinomaisuuttaan. Läskejä (niin kuin homojakin) on aina ollut ja on oleva niin pitkään kuin ihmiskuntakin on olemassa. Aina on ollut niitä, jotka ovat itse läskejä ja myös sellaisia, jotka pitävät läskeistä.

Mutta onhan se niin terapeuttista, että oikeaoppisilla ihmisillä (myös trendihomoilla) on jotain, jota voi mielessään katsella ylhäältä alaspäin ja kauhistella.
Ei siinä mitään, kyllähän tästäkin asiasta keskustella voi ken haluaa ja hyvä, jos joku saa hyviä neuvoja ja pystyy hallitsemaan painoaan terveellisesti ja tietoon eikä luuloon perustuvilla konsteilla. Mutta on kyllä totta, että lihavat ihmiset on vielä näinä poliittisesti korrekteina aikoina sellainen joukko, jota saa syyllistää ja arvostella suurin piirtein vapaasti. Kaikki eivät ole hoikkia ja kaikkia ei edes sellaiseksi kiinnosta tulla. Itse mieluummin nautin vapaasti ja ilman huonoa omaatuntoa hyvästä ruoasta ja juomasta :)
eihän kaikkien tarvi olla langanlaihoja tai kehonrakentajia. Tukeva mies voipi olla oikein komea ja haluttava, riippuu katsojan vinkkelistä täysin. Tärkeintä on pysyä terveenä, eikös juu. Mun mieheni syö terveellistä kevyttä ruokaa säännöllisesti niinkuin pitää ja on silti iso ja pehmeä. Eläköön ikuinen läski! =)
Kesäpojan kommentti: "Mä en usko monenkaan suomalaisen olevan ylipainoinen, koska ei tiedä, miten pitäisi syödä tai miten syöden laihtuisi. " Ja läskit tulevat taikaiskusta? Läski on ylimääräistä energia, jonka keho varastoi pahanpäivän varalle. Tästä kaikki tutkijat ovat yhtä mieltä. Energiaa (eli rasvaa) ei voi syntyä tyhjästä.

Kuten aiemmin jo totesin: Miksi toinen lihoo herkemmin ja toinen pysyy laihempana helpommin onkin monimutkaisempi asia. Mutta se ei edelleenkään tarkoita, että ihmisen olisi pakko lihoa. Sen päätöksen jokainen tekee itse. Harvoja tässä maassa pakkoruokitaan. Myöskään lääkkeet tai sairaudet (Syömishäiriöt ovat asia erikseen!) eivät aiheuta lihomista, vaan edelleen liiallinen energiansyönti. Tällöin syömisiä olisi muutettava vastaamaan uutta tilannetta. Ikävä kyllä tässä ei välttämättä potilasta tueta.

Jusa: "Ohjelmassa oli koeryhmä, jotka voivat "mässäillä" huomattavasti enemmän kuin moni muu, ja lihomatta!"
Tällöin toisen ryhmän pitää muuttaa ruokavaliotaan. He eivät voi syödä samoin kuin toiset, tai sitten he valitsevat lihomisen. Kuten jo aiemmin sanoin: Jokaisen ravinnontarve (kuin myös elämänrytmi) on yksilöllinen. Esimerkkinä huomasin aiemmassa työssäni käyväni aina klo 11 syömässä lounaan. Elimistöni tottui tähän ja kello 10.30 jälkeen alkoi olla nälkä. Tämä siitä huolimatta miten paljon olin aamiaista klo 7.00 syönyt. Jätin aamiaisen teekupposeen ja pärjäsin sillä hyvin aamun lounaaseen asti.

Lihavien ihmisen syyllistäminen on typerää, sillä jokainen ihminen päättää omasta elämästään itse. Muille sinun ratkaisusi eivät kuulu pätkän vertaa. Sen sijaan tiedon jakaminen on kannattavaa, sillä monet ihmiset eivät halua lihota tai haluavat eroon läskeistään.
YLE TV1 PRISMA esitti viime tiistaina BBC:n valmistaman dokumentin ylipainosta ja siitä miksi joillakin paino ei nouse millään ja toisilla sanotaan huulena jopa ruoan katselemisen nostavan painoa. Dokumentin nimi oli Kuka lihoo kuka ei? (Sitä ei näytetä Ylen Arenalla) Tuon dokumentin perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että paino ja painonhallinta ovat merkittävästi monimutkaisempi asia kuin vain pelkkä syömisen vähentäminen.

Ohjelmassa näytettiin koe, jossa joukolle nuoria, terveitä aikuisia ihmisiä määrättiin superdieetti. Heidän piti ahtaa itseensä kuukauden ajan joka päivä jättimäinen määrä kaloripitoisia ruokia. Juuri sellaisia ruokalajeja, joista tänä päivänä ravitsemustieteilijät varoittelevat, lähtien rasvaa tihkuvista pizzoista. Joillakin koehenkilöillä paino lähti välittömästi nopeaan nousuun. Sitä vastoin yhdellä paino nousi kuukauden aikana erittäin minimaalisesti suuresta ruokamäärästä huolimatta.

Näyttää siltä, että joidenkin ihmisten elimistö pyrkii intensiivisesti säilyttämään tietyn painon ja poistamaan tavalla taikka toisella liikapainon. Ihmisen pitkän historian kuluessa mahdollisesti sellaiset ihmiset ja heidän perimänsä valikoitui jatkoon, jotka kykenivät kesäaikaan syömään ja varastoimaan elimistöönsä riittävästi ravintoa kestämään yli talven nälkäkauden. Laiheliinit kuolivat pois eivätkä kenties ehtineet siirtää geenejään. Tänä päivänä tilanne on täysin päinvastainen ainakin länsimaissa. Ravintoa on yllin kyllin ja tuo ihmisen kehityskulun muokkaama perimä ei olekaan oikeassa suhteessa nykyihmisen tilaan ja tarpeeseen. Ylipainosta on tullut ongelma. Lapsuuden lihomisella jätetään elimistöön suuri määrä rasvasoluja, jotka imaisevat itseensä heti kaiken saatavilla olevan rasvan.

Nuo edellä kertomani seikat ovat tietenkin tieteellisesti ottaen edelleen yksinkertaistuksia. Ihminen on tosi monipuolinen ja monimutkainen tässäkin suhteessa.
Homomiehet ovat laihempia kuin heteromiehet. Vastaavasti lesbonaiset ovat tukevampia kuin heteronaiset. Tällainen tulos saatiin USA:ssa Massachusettsissa tutkimuksessa, joka koski 67 000 henkilöä ikäryhmässä 18-64 vuotta.

Homomiehistä oli ylipainoisia 14 prosenttia. Heteromiehillä ylipainoa oli 21 prosentilla. Lesbonaisista 26 prosentilla oli ylipainoa, kun taas heteronaisista ylipainoa oli 17 prosentilla.

Tutkimus esiteltiin American Journal of Public Health -julkaisussa. Uutisessa viitataan tutkijaprofessori Esther Rothblumin mielipiteeseen, että heteronaiset ja homomiehet kokevat muita voimakkaampana vaatimuksen henkilökohtaisesta atraktiivisuudesta.
Itse heittäisin tähän, että laihduttaessa olisi saatavissa proteiinia päivittäin vähintään 1,5g/painokilo. Liikuntaa kyllä, mielellään osa lihaskuntoharjoittelua, joka stimuloisi lihaksia sen verran että vähenevä paino olisi mahdollisimman vähän lihasta (aloittelijahan voi kuulemma samaan aikaan polttaa rasvaa ja lisätä jonkin verran lihasmassaa; lihasvoimankasvu taas on mahdollista kokeneimmillakin (tuskin aktiivivoimanostajilla), koska se (lihasvoimankasvu - käytännössä lyhyet sarjat perusliikkeillä) perustuu lihasten hermotukseen).

Iltasyömisestähän ovat monet varoitelleet (vastakkainen "ruoankäyttömuoto" on ns. Warrior Diet (josta löytyy netistä paljonkin tietoa), joka itselläni ei ole juuri toiminut). On tehty tutkimuksia (en kuitenkaan pysty heittämään linkkejä tähän), että vuorokaudessa vajaat 2000 kilokaloria syöneiden ryhmät, jotka oli jaoteltu niin, että toiset söivät kalorinsa pääasiassa aamuisin ja päiväsaikaan, toiset illalla, tuotti tuloksen että iltakaloriryhmä lihavoitui verrokkiryhmän laihtuessa.
Ensimmäiset kaupalliset DNA-testeihin perustuvat laihdutusneuvot ovat todellisuutta naisille: http://www.dn.se/nyheter/vetenskap/dina-gener-kan-avsloja-hur-du-bantar-bast-1.1106437

Geeneistä voi siis päätellä, kenellä mikäkin dieetti toimii 300% tehokkaammin kuin toinen ja miten hyvin liikunta käynnistää rasvanpolton ko. yksilöllä. Odotettavissa lisää testejä.

Liikunta laihduttaa "varmasti" kun sitä on riittävästi eli 4 h per päivä naisilla ja 5 h päivä miehillä. Eli 28 h ja 35 h viikko, joista miehen liikuntamäärä muodostaakin jo melkein toisen työviikon. Melkein kaikille nälkäkuuri on helpompi vaihtoehto eikä se vie edes ylimääräistä aikaa.

Wanahaan Hywään Ajgaan mainostettiin naisille erityisiä lihotusruokia.

VHH on tutkitusti miehille tehokkain laihdutuskeino, mutta myös vaikein seurata. Se ei sovi kaikille.
Tosin on myöskin tieteellisesti todistettu se että ruokalautasen koko on kasvanut 5 kertaiseksi siitä mitä se oli vielä esim: 70- luvulla .
70-ruokalautanen on 2000 - luvun salaattilautanen .

Jotenka jo se pelkästään näyttää sen että mihin suuntaan ruokailu tottumuksemme on menossa .

Toisaalta eipä ollut 70-luvulla sipsejä ,saati pizza- ja hampurilaispaikkojakaan joka kulman takana kuten nykyään on .

Vasta 80-luvulla kun pizza - ja hampurilaispaikat " rantautuivat " Suomeen , aloimme lihoa kun " roskaruoka " kulttuurista tuli arkipäiväämme .
Myös alkoholin kulutus on noussut lähes kaksinkertaiseksi sitten vuoden 68 vapautuslain. Yleisin juoma on varsin kaloririkas kolmosolut.
"Toisaalta eipä ollut 70-luvulla sipsejä ,saati pizza- ja hampurilaispaikkojakaan joka kulman takana kuten nykyään on."

Toisaalta purilaisia, porilaisia, lihiksiä makkaroilla ja ties mitä sai grilleiltä, joita löytyi jokaisesta korttelista. Mäkkärit ja heset ovat vain korvanneet entiset grillit, mutta rasvassa keitetään edelleen. Sen lisäksi kerma, voi ja suola kuuluivat siihen aikaan itseoikeutetusti jokaiseen kotitalouteen ja Pohjois-Karjala projektikin vasta käynnistyi tuolloin. Jotain suomalaisten 70-luvun kuolleisuusluvuista kertoo sekin, että Pohjois-Karjala projetissa käytetystä kreikkalaisesta verrokkiryhmästä puolet olivat vielä elossa, kun kaikki suomalaiset olivat heittäneet veivinsä.

(http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Karjala-projekti)

Kannattaa muuten huomata, että Itä-Suomessa sydän- ja verisuonitaudit ovat olleet aina yleisempiä kuin esim. Pohjanmaalla. Usein puhutaan "itäsuomalaisesta geeniperimästä".
Toivottavasti kaikki näkivät tämän päiväisen MOT:n. Pohjois-Karjala projekti sekä 7 maan tutkimus saivat ankaraa kritiikkiä. Toimittajat osasivat perustellusti tuoda esiin sen, että tyydytteneitä rasvoja ollaan turhaan demonisoitu. Hienoa, että tästä saadaan jo aikaan keskustelua TV:n (ja siis valtakunnallisella) tasollakin! Tässä vielä linkki ohjelmaan niille, jotka sen missasivat. http://areena.yle.fi/video/1272481 ja vielä linkki käsikirjoitukseen, jos videoo ei halua katsoa http://ohjelmat.yle.fi/mot/taman_viikon_mot/kasikirjoitus
Siteeratakseni Juice Leskisen muinoin "Teijan keittiössä" -TV-ohjelmassa lausumia sanoja:
Ei ole väliä onko ihminen yli- tai alipainoinen, kunhan on tasapainoinen. Eikä sekään niin tärkeää ole.
Koulu- ja kuppikuntia riittää kuten myös juupas-eipäs väittelyitä niiden välillä. Useimmiten terve järki, kohtuus ja monipuolisuus syömisissä riittävät. Oman olon seuraaminen ja silloin tällöin pieni viivähdys peilin edessä ovat myös hyviä oppaita.
Joskus tuntuu, että voisi olla paikallaan tehdä tutkimus siitä, kuinka paljon jatkuva elämäntavoista stressaaminen heikentää terveyttä ja lyhentää elinikää.