Sopiva hinta kahvikupille kahvilassa

Jokunen aika sitten radiossa keskusteltiin siitä, mikä olisi sopiva hinta kahvikupillisesta. Kahvilan mukavan ilmapiirin vuoksi oltiin maksamaan enemmän kuin huoltoasemalla tehdystä hörppäyksestä. Jopa 5 euroa oli toinen juontajista valmis kahvintuskassaan maksamaan kupillisesta.

Minusta 5 euroa kahvikupillisesta on paljon.

Omasta mielestäni kohtuu hinta normaalista (kelvokkaasti tehdystä) kahvikupillisesta olisi euron nurkilla. Lattesta tai vastaavasta "erikoiskahvista" kohtuullinen hinta olisi pari euroa. Käytännössä maksan kyllä suurempiakin hintoja.

Välillä kyllä pohdituttaa, että pitäisikö alkaa masinoimaan jotain boikottikampanjaa sikamaisia hintoja kiskovia kahviloita vastaan...

Mikä on sopiva hinta kahvikupposesta?

Ryöstöltähän nämä kahvilahinnat / huoltoaseman kahvion hinnat tuntuvat. Itse tätä samaa asiaa pohtineena olen tullut miettineeksi juuri tuota 1,00€ - 2,50€ sopivaksi.
No, erikoisemmasta kahvista voi tietty max 4€ maksaa, muttei juurikaan enempää - ei se sentään niin hyvää lattekaan ole ;)

Joku ravintoloitsija kehui joskus, että kahvilla on todella mahtava ja ehdottomasti paras kate. Siitä on jo monta vuotta aikaa. Näyttää kate vain kasvaneen tähän päivään tultaessa.

Euron kahvikupissa hinta on kohdallaan.

Paketillisesta mokkaa tulee aika monta pientä kahvikuppia. Ja miettikää kun sen ravintoloitsija hakee tukusta isoissa paketeissa, niin se ei maksa sitäkään mitä se maksaa marketissa.
Kahvilassa töissä ollessani kahvia sai työntekijä juoda niin paljon kuin pystyi itselleen sitä kaatamaan, johtuen juuri siitä että se ei omistajalle maksa mitään ja pitää työntekijän virkeänä. Asiakkaalle se kuitenkin maksoi 2€ kuppi...
Ei se tyhmä ole joka pyytää, vaan se joka maksaa!

>Ei se tyhmä ole joka pyytää, vaan se joka maksaa!

Tämä piirre korostuu euroaikana. Asiakkaat jotenkin ovat vain valmiita maksamaan tällaisista herätteen omaisista pikkuhankinnoista pyöreitä tai puolitoistapyöreitä euroja alkaen 1 euro, kun kaikki muut hinnat ovat niin luonnottoman tuntuisia. Etenkin alle 1 euron hinnat. 1 euro on niin 1 markan tuntuinen numero. Lisäksi asiakkaat haluavat rajoittaa pikkukolikoiden kertymistä lompakossa.

Kuitenkin 1 euro on vajaat 6 markkaa ja 50 senttiäkin vajaat 3 markkaa. Tuskin kukaan olisi ollut halukas maksamaan markka-aikana kahvilan tavallisesta kahvikupillisesta 12 markkaa. Silloin maksettiin 5 markkaa, ehkä ihan viimeisinä aikoina 6 markkaa joko inflaation vuoksi, tai sitten vain siksi, että hinta olisi ollut helpompi muuttaa 1 euron tasahinnaksi.

Olen joskus aikaisemminkin muistuttanut, että nettopalkat eivät juuri ole muuttuneet samalla tavalla. Niinpä kahvilanpitäjä saa asiakkaan ostovoimasta nykyisin hieman suuremman osuuden, toiset yrittäjät vastaavasti pienemmän. Niinpä asiakkaan ostoskassin sisältö myös yksipuolistuu ja kuihtuu, kun kahvikupin sisältöä ei kassiin kaadeta ja muualta ei ole enää varaa ostaa sisältöä.

Jos kahvin saa pahvi- tai muovimukissa, en ole valmis maksamaan senttiäkään. Jos kahvin saa ohutreunaisessa kahvikupissa, se voisi maksaa jopa 2 euroa, kun samalla on saatavissa hyvää pullaa (hillon kanssa). Paksureunaisessa mukissakin menettelee.
Istumapaikka on välttämätöin lisäominaisuus. Pyöräillessä tai hölkätessä en ikinä halua nauttia kahviani.

Kotona keitetyn kahvikupillisen hinnaksi tulee kymmenen senttiä.

Esimerkki ongelmasta, johon on hyvin yksinkertainen ratkaisu: älä juo kahvia kahvilassa. Tai valitse sitten se kahvila, jossa kupin saa eurolla.

Ei asiakas lusikallisesta poroja maksa, vaan kaikesta muusta mitä kahvilassakäynti hänelle merkitsee. Muutenhan kaikki joisivat kymmenen sentin kahvinsa kotona.

Ja sillä kahvilanpitäjälläkin on ehkä joitakin muitakin kuluja toiminnastaan, kuin pelkkä tukusta ostettujen porojen hinta. Ehkä.

Niin. kysynnän ja tarjonnan laki se tässä(kin) tapauksessa tietysti jyllää.

Kahviloissa notkuminen kuuluu citykulttuuriin. Halutaan nähdä ja tulla nähdyksi, istuminen joukolla saa yksinäisyyden katoamaan, vaik ei tuntis ketään. Hyvää kahvia ei saa kovin usein. Tukholman paras kahvila on Saturnus, joka on lähellä Stureplania ( menette Kameradoktorns liikkeen kulmasta oikealle ylös- myy Nikoneja, mut nyt kamerat ovat halvempia Suomessa ), missä pulla on oikeasti LEIVÄN kokoinen, kaikki annokset luokkaa XXL. Menkää niin loksahtaa suu auki, kun se pulla tuodaan pöytään. Siitä syö koko perhe! Kahvi on myös tosi hyvää - isot kupit. Parasta kahvia Tukholmassa. Harmi vaan et löysin sen niin myöhään.

http://www.qype.co.uk/place/469790-Cafe-Saturnus-Stockholm

Näin teenjuojana protestoin kans sitä, kuinka paljon haaleasta vedestä ja halpispussista pitää maksaa. Tai sitten ns. haudutetusta teestä: kaffepannuun valmiiksi tehtyä teetä, jonka annetaan kitkeröityä lämpölevyllä päivän.

Mä en oikein perusta noista jättikokoisista pullista ja leivoksista, joita Turussakin tarjoilee mm. Café Brahe. Minusta on outoa että ihmisiä kannustetaan syömään ylisuuria annoksia. Tai sitten koko juttu on lähtöisin Jenkeistä, jossa annoksen vaan kuuluu olla iso ja kukaan ei odotakaan, että se syödään loppuun asti. Ruoan tuhlausta, väittäisin.

>Tai sitten koko juttu on lähtöisin Jenkeistä, jossa annoksen vaan kuuluu olla iso ja kukaan ei odotakaan, että se syödään loppuun asti.

Jenkeissä on havaintojeni mukaan aika vahva kulttuuri, jossa kesken jäänyt annos pakataan mukaan ja syödään jonkin ajan kuluttua loppuun kotona.

Hmm, tavallisesta kahvista en euroa enempää maksa ja tuohonkin hintaan toivon santsikuppia. Pahvikuppi ei kelpaa. Cafe artin käsin alusta asti tehdystä latesta maksan reilu 3 euroa, koska näen kahvin valmistuksen papujen jauhamisesta alkaen, kahvi on kauniisti laitettu esille, miljöö on viehättävä varsinkin kesäisin ja tärkeintä, kahvi on erinomaista :)

Aboalle teestä sen verran, että mun mielestä ainaki Golden cafen tee on hyvää, joskin jotain kukkaisteetä tms. Ei ollenkaan kitkerää ja pari kupillista saa juoda. Miljöö jättää toivomisen varaa, mutta omistajana häärivä nainen on viehättävä. Plussana suurin osa leivoksista tehdään paikan päällä. Lienet vieraillut ko. kuppilassa?

Jos hintarajana on euro niin melkoisen moni kahvila jää sitten väliin...

Hmm, omalta kohdalta tarkoitin lähinnä kofeiiniriippuvuuden hoitoa. Toki maksan vähän enemmänkin, jos on mukana seuraa ja olemme viettämässä aikaa emmekä vain juomassa kahvia :)

Meillä kerholla kaffe maksaa 20c/muki. paras oli tuttavalla joka kävi Venetsiassa, 14e/kuppi :)

Muistan pari vuotta sitten nähneeni Oslossa erikoiskahvia (tyyliin Latte) hintaan 100 Norjan kruunua ja tuokin on euroissa toista kymppiä. Jätin väliin. Oslo nyt onkin tunnetusti melko kallis kaupunki. Berliinissä olen saanut (ison kupin) suodatinkahvia 50 sentillä. Sielläkin tuntui hinta kiikkuvan kuitenkin pääsääntöisesti euron pahemmalla puolella.

Me ei koskaan osteta kahvia ulkoa. Tehdaan itse 2 mukia 1ksi kummallekkin aamulla. Siina se on paivaksi. Taalla ihmiset kavelevat kaiken paivaa paperi kupit kadessaan kahvia. Emme koskaan kay Tim Hortons, Starbucks, A&W, Wendy's, Coffee Time, Mc'Danolds, Harvey's , Timothie's ja ne koskaan. Coffee ei ole meidan thing.

Helsingin seudulla kahvikupin keskihinta kahvilassa pyörii jo vähän parin euron yläpuolella. Omasta mielestäni se on paljon, tosin onhan suomalainen hintataso vähintään yhtä järkyttävä noin muutenkin.

Itse suostun maksamaan sen parisen euroa jos kahviseuralainen on mielenkiintoinen, kahvi on hyvää ja ympäristö on viihtyisä. En todellakaan suostu juomaan lämpölevyllä seissyttä kitkerää Juhlamokkaa (anteeksi monopolifirma Paulig) modernein muovituolein kalustetussa tavaratalon alakertaan kyhätyssä itsepalvelulla toimivassa pikakahvilassa, jossa tiskin takana seisova väsynyt tyttö vilkuilee hermostuneena koska pöytä vapautuu seuraavalle pikakahviasiakkaalle.

Helsinkiläisistä kahviloista Svenska Teaternin tiloissa toimiva Cafe Kafka on suosikkini. Kahvi on ollut ihan hyvää ja miljöö viihtyisä poiketen selkeästi koko kaupungin vallanneista persoonattomista ja masantavista muovisista jenkkiläishenkisistä Andy's, Joe's, Gary's, Harry's.....yms. yms. ketjuista.
Meillä Espoossa ei oikein kahviloita edes ole (espoolaisilla kai ei ole aikaa istua niissä). Ainoa käymisen arvoinen kahvila täälläpäin taitaa olla Tapiolan Sampokujan pieni kotileipomon kahvila, jossa hinta ja laatu kahvin ja leivonnaisten kohdalla todellakin vielä kohtaavat.

Kyllä Espoossakin voi kahvilla käydä. Hölmölässä eli Bemböle Kaffestugassa tulee käytyä aina kun siellä päin liikun. Miljöön takia kahvikin maistuu siellä hyvältä.

Erämaassa ensimmäinen vesilasillinen on kallein. Eli jos kovasti kahvituttaa, niin voihan siitä kahvista vähän enemmän maksaakin. Tavallisesta sumpusta puolitoista euroa voisi olla sopiva hinta ja lisäkuppi samaan hintaan. Espressopohjaisista juomista sopiva hinta voisi olla kolme-neljä euroa.

Viisi euroa kuulostaa kalliilta. Sitten pitäisi olla jo nähty vähän vaivaa juoman väsäämisessä. Kahvijauhon pitäisi olla vähintäänkin vastajauhettuja.

Kyllä järjellä ajatellen euro on ihan maksimi kahvikupista.

N. 70 senttiä olisi summa jonka haluaisin kahvista maksaa, mutta eipä sillä hinnalla saa kun pienten järjestöjen tai yhdistysten automaateista. 1,50 eurossa menee kipukynnykseni, jos maksaa enemmän niin mun ei tarvi juoda. Erikoiskahvista 3-4 euroa on ihan maksukelpoinen hinta, mutta viittä euroa en maksa.
Onneksi itselleni ei ikinä *koputtaa puuta* tule pakottavaa kahvinhimoa. Laiskuus estää moisen käytöksen vallan.

Maksimi kahvikupista on 5 senttiä ja siinäkin on puolet liikaa, koska en juo kahvia. Mutta 1.50 automaattikaakaosta on liikaa, vetistä paskaa yleensä. Aidosta maitoon tehdystä voin maksaa vaikka 4 ekua.