- 1 / 2
- JuhaniV
- 1.6.2008 0:36
Kalle af kirjoitti toisessa keskustelussa: "Emeleus oli pappina viitisentoista vuotta, toimittuaan ennen sitä teollisuuden palveluksessa insinöörinä.
Tuli vain mieleen."
Kommentti on kiinnostava ja tarvitsee mielestäni lisätarkastelun. Tämä kirjoitus ei kuitenkaan ole emeleus-keskustelussa, koska käsittelee aivan muuta.
Perheessämme meillä molemmilla on poikkitaiteellinen/tieteellinen/tekninen koulutus. Jopa useita sellaisia. Aina silloin tällöin saamme kuulla joko suoraan taikka epäsuorasti olevamme ikään kuin väärällä tontilla. Ajatteluna näyttää olevan se, ettei voi tai saisi olla asiantuntija kuin yhdellä alueella ja siinä pitää pysyä.
Yksi esimerkki: Männäviikolla opetin 80 opiskelijalle teknisten laitteiden käsittelyyn liittyviä taitoja. Toisena hetkenä tuolle samalle joukolle opetin asiakkaan kohtaamista ja tilanteen psykologisia piirteitä. Kurssin tilaaja oli pelkästään tyytyväinen, että yksi henkilö pystyi opettamaan molemmat aihealueet. (Kesäpojan mielestä tämän pitäisi tietenkin olla ikiomassa blogissani. ;-) Olen kuitenkin eri mieltä, eikä minulla vieläkään ole omaa blogia kun en ole sisäistänyt sen funktiota.)
Tänä päivänä mono-osaaminen ei useinkaan riitä, muutamaa huipputyyppiä lukuun lukematta. Moniosaamisesta on kilpailuetua työmarkkinoilla. Sen olemme kokeneet jo pitkään. Se on merkinnyt myös muutamaa lisäkolikkoa taskun pohjalle.
Tuli vain mieleen."
Kommentti on kiinnostava ja tarvitsee mielestäni lisätarkastelun. Tämä kirjoitus ei kuitenkaan ole emeleus-keskustelussa, koska käsittelee aivan muuta.
Perheessämme meillä molemmilla on poikkitaiteellinen/tieteellinen/tekninen koulutus. Jopa useita sellaisia. Aina silloin tällöin saamme kuulla joko suoraan taikka epäsuorasti olevamme ikään kuin väärällä tontilla. Ajatteluna näyttää olevan se, ettei voi tai saisi olla asiantuntija kuin yhdellä alueella ja siinä pitää pysyä.
Yksi esimerkki: Männäviikolla opetin 80 opiskelijalle teknisten laitteiden käsittelyyn liittyviä taitoja. Toisena hetkenä tuolle samalle joukolle opetin asiakkaan kohtaamista ja tilanteen psykologisia piirteitä. Kurssin tilaaja oli pelkästään tyytyväinen, että yksi henkilö pystyi opettamaan molemmat aihealueet. (Kesäpojan mielestä tämän pitäisi tietenkin olla ikiomassa blogissani. ;-) Olen kuitenkin eri mieltä, eikä minulla vieläkään ole omaa blogia kun en ole sisäistänyt sen funktiota.)
Tänä päivänä mono-osaaminen ei useinkaan riitä, muutamaa huipputyyppiä lukuun lukematta. Moniosaamisesta on kilpailuetua työmarkkinoilla. Sen olemme kokeneet jo pitkään. Se on merkinnyt myös muutamaa lisäkolikkoa taskun pohjalle.