Tyttöystävän esittely vanhemmille

Olemme seurustelleet tyttöystäväni kanssa noin 1,5 kuukautta. Vaikka olenkin erittäin vakavissani hänen kanssaan, en ole vielä tässä vaiheessa valmis tulemaan vanhemmilleni kaapista, koska he suhtautuvat homoseksuaalisuuteen hyvin kielteisesti. Harkitsen kuitenkin vieväni tyttöystäväni käymään vanhempieni luona.

Vaikka olemme seurustelleet vasta noin lyhyen aikaa, olemme tunteneet melkein vuoden. Ystävystyimme ensin ja pikku hiljaa ystävyys muuttui rakastumiseksi. Vanhempani tietävät sen verran, että ystävystyin tämän naisen kanssa viime kesänä. Lisäksi isälläni ja tyttöystävälläni on yhteinen keräilykohde. Ei siis vaikuttaisi mitenkään oudolta, jos toisin hänet kylään. Tietysti minulla on taustalla sellainen toive, että kun vanhempani ensin ehtisivät vähän tutustua häneen ja huomata, miten hieno ihminen hän on, varsinainen kaapistatulo olisi myöhemmin helpompaa.

Mutta se minua hieman arveluttaa, että jos paljastammekin vahingossa sellaista, mitä en ole vielä valmis kertomaan. Ollaan toki sovittu, ettei puhuttaisi vielä mitään seurusteluun liittyvää. Mutta jos ihan huomaamattani esim. katson häntä liian pitkään ja hempeästi. Voiko rakastumista salata silloin, kun rakas on vieressä?

Onko teillä kokemusta vastaavasta, että olette ensin esitelleet tyttö/poikaystävän vanhemmille, ja vasta myöhemmin kertoneet suhteenne laadusta? Toimiiko sellainen, vai olisiko parempi odottaa, kunnes olen oikeasti valmis tulemaan kaapista ja viedä sitten vasta tyttöystävä näytille?

Noin minullakin toimii asian kuin asian kanssa. Vanhemmille ei kerrota suhteen laatua. Toisaalta ne ovat luonteeltaan niin syytteleviä, että olen huomannut että niille pitää kertoa vain sitten kun on onnistunut ja menestyksekäs.

Kirjoituksesta ei käynyt ilmi asutko vielä vanhempien luona, vai haluatko muuten vain esitellä tyttöystävän..?

Kaapissa olo ei ole hankalaa silloin, jos vanhemmat eivät osaa olettaa sinua lesboksi. Joidenkin ihmisten silmien alla voi tehdä melkein mitä vain, eivätkä ne silti huomaa. Jos heillä on aavistus, sen varmistamiseen ei varmaan tarvita paljoa.

Eikö se olisi ihan hyvä, jos vanhemmat osaisivat aavistella ennen kuin kerrot? Silloin he ehtivät käsitellä mielessään ne isoimmat asiaan liittyvät tunteet ennen kuin ne kohdistetaan sinuun, eikä kaapistatulo ole järkytys. Mä suosittelen katsomaan pitkään ja lempeästi ja puhumaan yhteisistä asioistanne avoimesti, että läheisyytenne selviää. Kaapista tuleminen voi silloin olla koko perheelle helpotus kun kissa viimeinkin nostetaan pöydälle, eikä ole sinun aiheuttamasi katastrofi..

Mä en oo erikseen tullut ulos kaapista, mutta silti äiti kyllä hyvin tietää. Oon vaan lapsesta asti kuuluttanut julki ihastukseni ja teininä vienyt poikaystävät kotiin. Ilman selittelyjä, mutta ilman salailua. :)

Kesäpoika, en asu vanhempieni luona, mutta tapaan heitä aika usein, asutaan samassa kaupungissa. Voi olla, että jotain jo aavistelevat siitä, että poikaystäviä ei näy eikä kuulu.

Ystävinä käykää vanhempiesi luona "kylässä", tutustukaa toisiinne rauhassa. Näin minä aikanani tein ja sitten kun kerroin, sanoivat vanhempani, ettei tullut yllätyksenä, olivat jo vähän "arvannet". Ja meidän yhdessäolon ja onnellisuuden nähtyään eivät voineet oikeastaan juuri tuomitakkaan.
Eikös se kuitenkin ole niin, että lapset ovat meillä lainassa ja jos vanhemmat näkevät, että lapsensa on onnellinen kaikki on hyvin. Näin olen ainakin omien lasten kohdalla ajatellut.

Olen samaa mieltä kuin Antsa: anna mennä. Minäkin aikoinani käytin exääni kotona ihan kaveristatuksella. Sitten kun tulin kaapista, vanhemmat sanoivat jo hyvinkin aavistelleensa asian. Äläkä nyt edes ajattele sellaisia, katsotko toista liian pitkään tai hempeästi. Ei sellaista saa alkaa väkisin tukahduttamaan. Jos vanhempasi sen huomaavat, eikö olekin parempi, että asia selkiytyy heille tyttären silmissä asuvan rakkauden kautta?

mieki oon miettiny et miten kerron porukoille. mulla ei ees oo tyttökaveria niin en tiedä pitäskö jo nyt kertoa vai vasta sitten, ku kivan tytön oon löytany. Oon kuitenki toiveikas etta ne suhtautuu siihen hyvin =)
Jos kerron vasta sitten ku miulla on tyttökaveri niin sit kyllä kerron suoraan, en eka esittele pelkkänä kaverina. Mut luultavasti saatan kertoo jo ennenku ees seurustelen =)

Jepajee, tuo taktiikka toimi niin mulla kuin myös pupun perheen kesken. Molemmat perheet sanoivat arvanneensa asian oikean laidan. Meillä oli alussa vielä se, että oltiin mukamas kämppiksiä keskenämme, hihih. No nyt kuitenkin kaikki tietää ja oikeastaan mitään pahaa ei ole mistään tullu. Toivottavasti myös siellä sujuu hyvin! :)