Enpä uskonut tänne laittavani tästä asiasta sanaakaan, mutta epätoivoisena sitä näköjään tekee mitä vaan.
Haluaisin kysyä neuvoa niiltä, jotka ovat ns. kokeilleet kepillä jäätä sen suhteen, jos ovat yrittäneet saada selville kiinnostuksen kohteena olevan tyypin seksuaalista suuntautumista. Olen ihastunut erääseen itseäni muutaman vuoden nuorempaan kaveriin, joka vaikuttaa liiankin hyvältä ollakseen totta. Hän on rento, sopiva sekoitus leikkimielistä poikamaisuutta ja vakavahenkisempää miehekkyyttä, urheilullinen, sopivasti komea ja mikä oudointa, elelee sinkkuna. Hän oikeasti täyttää nuo edellämainitut kriteerit, ja sen takia ihmettelen, miten tuollainen 30 ikävuotta pian lähentelevä "unelmavävy" voi edelleen olla sinkku (eikä edes puhu vakiintumisesta)? Jossain suurkaupungissa tuo kai vielä on ymmärrettävämpää, mutta olen huomannut, että pikkukaupungissa vedetään helposti vääriäkin johtopäätöksiä, ja haluaisin itsekin päästä sellaisista eroon, väkisin en ala ketään homoksi leimata. Selityksiä hänen sinkkuutensa syistä olen kuullut (hänen omin sanoin, muiden kysyessä), ja ne toistavat itsellenikin tuttua kaavaa: ei voi olla kenenkään kanssa, kun ei itsestäänkään osaa pitää huolta, tai naiset ovat nykyään liian vaativia, tai päinvastoin hän on. Nuo kaikki tekosyyt olen itsekin joskus käyttänyt peitelläkseni homouttani, kunnes kolmekymppisenä päätin tulla kaapista ulos lähisuvulle ja -kavereille. Ja nuo omat tutut kokemukseni pistävät miettimään, mikä hänen oikea elämäntilanteensa on..
Tämän kaverin tyyliin kuuluu sekin, että baari-illoista hän nauttii kavereittensa kanssa, enkä ole koskaan nähnyt hänen lähtevän naisen kanssa kotiin, puhumattakaan siitä, että hän olisi kulkenut ravintolassa nainen kainalossa.
Toisaalta, jos hän on pesunkestävä hetero, hän voikin olla yksi niistä fiksummista nuorista miehistä, jotka eivät tarvi/halua eri naista kainaloonsa joka baarikeikan jälkeen. Tavallaan voisin tuonkin hänestä uskoa, kaikesta menohalukkuudestaan huolimatta hän on erittäin fiksu kaveri, joka ei välttämättä halua itselleen mitään naistenkaatajan mainetta. Mutta edelleen mietin, miten sen loppujen lopuksi voi tietää?
Ajatuksiani sekoittavat myös tieto siitä, että hän on baarissä kysellyt minusta, mikä olen miehiäni. En todellakaan ajattele asiaa niin, että hän olisi minusta kiinnostunut, vaan lähinnä siltä kannalta, että hänellä on omat epäilyksensä minusta, vaikkei ulkoisesta olemuksestani/käyttäytymisestäni homouteni kuulemma paistakaan suoraan läpi. Tätäkin voisi jossitella vaikka ja miten..
Mutta kertokaa omia ajatuksianne, miten etenisitte tällaisessa tilanteessa, vai kannattaako edes yrittää edetä? Kiitos asiallisista vastauksista jo etukäteen!
Haluaisin kysyä neuvoa niiltä, jotka ovat ns. kokeilleet kepillä jäätä sen suhteen, jos ovat yrittäneet saada selville kiinnostuksen kohteena olevan tyypin seksuaalista suuntautumista. Olen ihastunut erääseen itseäni muutaman vuoden nuorempaan kaveriin, joka vaikuttaa liiankin hyvältä ollakseen totta. Hän on rento, sopiva sekoitus leikkimielistä poikamaisuutta ja vakavahenkisempää miehekkyyttä, urheilullinen, sopivasti komea ja mikä oudointa, elelee sinkkuna. Hän oikeasti täyttää nuo edellämainitut kriteerit, ja sen takia ihmettelen, miten tuollainen 30 ikävuotta pian lähentelevä "unelmavävy" voi edelleen olla sinkku (eikä edes puhu vakiintumisesta)? Jossain suurkaupungissa tuo kai vielä on ymmärrettävämpää, mutta olen huomannut, että pikkukaupungissa vedetään helposti vääriäkin johtopäätöksiä, ja haluaisin itsekin päästä sellaisista eroon, väkisin en ala ketään homoksi leimata. Selityksiä hänen sinkkuutensa syistä olen kuullut (hänen omin sanoin, muiden kysyessä), ja ne toistavat itsellenikin tuttua kaavaa: ei voi olla kenenkään kanssa, kun ei itsestäänkään osaa pitää huolta, tai naiset ovat nykyään liian vaativia, tai päinvastoin hän on. Nuo kaikki tekosyyt olen itsekin joskus käyttänyt peitelläkseni homouttani, kunnes kolmekymppisenä päätin tulla kaapista ulos lähisuvulle ja -kavereille. Ja nuo omat tutut kokemukseni pistävät miettimään, mikä hänen oikea elämäntilanteensa on..
Tämän kaverin tyyliin kuuluu sekin, että baari-illoista hän nauttii kavereittensa kanssa, enkä ole koskaan nähnyt hänen lähtevän naisen kanssa kotiin, puhumattakaan siitä, että hän olisi kulkenut ravintolassa nainen kainalossa.
Toisaalta, jos hän on pesunkestävä hetero, hän voikin olla yksi niistä fiksummista nuorista miehistä, jotka eivät tarvi/halua eri naista kainaloonsa joka baarikeikan jälkeen. Tavallaan voisin tuonkin hänestä uskoa, kaikesta menohalukkuudestaan huolimatta hän on erittäin fiksu kaveri, joka ei välttämättä halua itselleen mitään naistenkaatajan mainetta. Mutta edelleen mietin, miten sen loppujen lopuksi voi tietää?
Ajatuksiani sekoittavat myös tieto siitä, että hän on baarissä kysellyt minusta, mikä olen miehiäni. En todellakaan ajattele asiaa niin, että hän olisi minusta kiinnostunut, vaan lähinnä siltä kannalta, että hänellä on omat epäilyksensä minusta, vaikkei ulkoisesta olemuksestani/käyttäytymisestäni homouteni kuulemma paistakaan suoraan läpi. Tätäkin voisi jossitella vaikka ja miten..
Mutta kertokaa omia ajatuksianne, miten etenisitte tällaisessa tilanteessa, vai kannattaako edes yrittää edetä? Kiitos asiallisista vastauksista jo etukäteen!