Kadehdittavat homot!

Amerikkalaisessa kodin taloutta käsittelevässä blogissa oli hauska kirjoitus, jota tähän hiukan lyhentelen.

***

Pidän todella homonaapureistani, mutta olen heille todella kateellinen. Kuten nyt viime yönä, joka oli siis sunnuntai. Heillä oli isot juhlat. Meitä ei oltu kutsuttu, mutta emme olisi menneetkään, koska lapsien piti tänään mennä kouluun.

Naapurini palasivat juuri lomalta Afrikasta, niin todella Afrikasta. Ajoivat bemarinsa suoraan kotinsa ajotielle. Se oli jo kolmas loma tänä vuonna. Sen vain tiedän, että he jatkuvasti lentävät jonnekin.

Heidän toinen autonsa on joku rajoitetun tuotannon kaupunkimaasturi ja kallis kuin mikä.

Eräs homouden hyvistä puolista näyttää olevan kahdet tulot ja ei kakaroita. Aikaa on ja rahaa tippuu taivaasta.

Älkää tulkitko väärin. Rakastan lapsiani. Mutta ne käyvät kalliiksi. Toivottavasti 300 000 dollarin investointi kunkin heidän kasvamiseensa on sen arvoinen. Kun olen vanha ja kuolemaisillani, toivottavasti edes yksi heistä istuu uskollisesti vuoteeni vieressä pitämässä kättäni.

Mutta kun he [lapset] räksyttävät korvaani jatkuvasti, että ovat pitkästyneet viime viikolla ostettuun leluun ja haluavat uuden koska heitä kyllästyttää ja samaan aikaan katson ikkunastani homonaapureitani siemailemassa drinkkejä rentoutuen hienoissa puutarhatuoleissaan etupihansa nurmikolla. Olen heille uskomattoman kateellinen!

Onko homot nyt oikeesti niin rikkaita? Tosiaan meillä ei pakolla mene rahaa lapsiin mutta itsellä ainakin menee moneen muuhun tarpeeseen sitä rahaa. Tosin en voi vertailla itseäni tähän koska olen tehnyt töitä vasta kuukauden eikä sekään oikein kunnon palkkatyötä ole :).

Homot eivät välttämättä ole rikkaita, mutta lapsettomilla homoilla on hieman enemmän mahdollisuuksia rikastumiseen, kuin lapsellisilla heteroilla. Huomaan lasten kanssa kaupungilla käydessä kukkaroni kevenevän aika vauhdilla aivan tavalliseen syömiseen, juomiseen ja tekemiseen.

Raha on VÄLINE! Se ei tee kenenkään elämää huolettoman iloiseksi.

Tottahan se on, ettei raha tee onnelliseksi, mutta kyllä se rauhoittaa.

Ketä rauhoittaa ketä ei... Useimmiten todennäköisesti ei. (Siis päivittäisen välttämättömän tarpeen ylittävä määrä.)

Helsingissä yksin asuva palkansaajahomo ei todellakaan voi olla kovin varakas! Varsinkin kun tyylikästä julkisivua on pidettävä yllä, että joskus voisi saada jonkun miehen vierelleen. Edes puoleksi kesää.

Onko vierellä mies vai tyylikäs julkisivu?

Gay ihmisilla ei ole naita kaikkia menoja (useimmilla, I might add) Tiedan kuitenkin (word over) etta heilla on plastiikka joskus taysi to the limid. Meinaan visacards ja mut platic cards, niinkkuin heteroilla myos. Gay voi tuhlata eneman,koska on vapaata rahaa.Pink money.

Tuo vapaa pink money on hiukan suhteellinen käsite.
Tunnen homppeleita, joiden asenne on, että elämä on tarkoitettu nautittavaksi. Tuolla periaatteella pistetään sitten menemään niin omat kuin muidenkin rahat. Eletään kuin sadun heinäsirkka.
Tunnen homppeleita, joilla talous on tiukalla, kun joutuvat ottamaan huolta sukulaisistaankin.
Tunnen homppeleita, joilla jotain jää sukan varteenkin ajatellen ettei vanhana heistä kukaan välitä ja eläkkeitä ei pystytä maksamaan, vaikka koko ikä on niitä pakkomaksettu.

Aivan samanlaisia tyyppejä löytyy sitten heteroistakin.

Katson itse kuuluvani sekä toiseen, että kolmanteen ryhmään. En ole pitkään aikaan uskonut eläkkeiden riittävän ja sairaskulutkin, joita vääjäämättä tulee, joudun itse kustantamaan. Vakuutusyhtiö lopetti sairaskuluvakuutuksenkin tiettyjen ikävuosien täytyttyä, juuri nyt kun sitä olisi oikeasti alettu tarvita. Kaikkeen tuohon on ollut pakko varautua. Sotapoika ilmoitti viikonloppuna, että hän haluaa minulta lisää rahaa, kun vanhemmat eivät anna. Ilmoitin, että armeijan päivärahat saavat hänelle riittää. Eläköön niiden mukaan. Jääkaapin hän kuitenkin joka tapauksessa käy säännöllisesti tyhjentämässä.

Tuota käsitettä Pink Money pitäisi näköjään miettiä tarkemmin. Se ei ole ainakaan minulle mitenkään selvä asia.

Jos pink money olisi "enemmän" (mitä se ei ole), niin ymmärtäisin ihastuksen kaupan puolelta. Kyse on kuitenkin selvästi rahasta, jota käytetään itseään varten. Kaupan kannaltahan on paljolti yksi ja sama, kenelle materiaa ja palveluja ostetaan.
Jäljelle jää siis rahan käyttäjän osalta ajatus siitä, että rahan käyttö muille on rasite.
Kateus...

uhaniV kirjoitti: "Amerikkalaisessa kodin taloutta käsittelevässä blogissa oli hauska kirjoitus"

Missä kohden kuuluisi nauraa?

Jos vois valita, niin kyllä mä ainakin haluisin paljon mieluummin oman kullan kainaloon kuin nämä suuret tulot.