tyriny pahasti :(

aattelin tänne kirjottaa että saa vähän purkaa omaa mieltään. mä löysin ihanan naisen viime vuonna heinäkuussa, alku oli ihanaa ja jännää ja ihastuin totaaliseti tähän ihmiseen. olin varma että tässä on nyt mun elämäni rakkaus, se oli niin tärkee ihminen mulle heti alkuun että tein elämäni isoimman päätöksen mikä ei ollu helppo, tulin ulos kaapista äitille. yllättävää kyllä se hyväksy sen hetken sulateltuaan. myöhemmin siitä kuuli muukin suku ja jotkut kaverit sai tietää ja olo oli hieman helpottuneempi. seurusteltiin kuukausi ja kaikki oli ookoo.. mutta sit mussa astu esiin tää pikku mustasukkanen hirviö, mun naiseni oli kovempi juomaan ko mää ja sitä oli vaikee sulatella, aloin kontrolloimaan ja kieltään siltä asioita. sit mulle tuli tunne että en hyväksy itteeni sellasena ko oon, lesbona. siks en suostunu harrastaan seksiä vaikka mieli ois tehny.. mutta tää mun nainen oli niin ihana että se odotti,ja odotti.. mitä en usko et kukaan muu ois tehny. no sit ko tuli joku pieni ongelma että hän oli käyny juomassa ja oli ihan kaato kännissä, se riitti mulle syyks jättää se.. joka oli ihan paska teko mut olin niin epävarma itestäni et jos se käyki pettämässä ko mä en anna jne.. no palattiin yhteen ja taas oli hetki ihanaa, tuli jälleen sama tilanne että se lähti ryyppään kertomatta ja kuten aikasemmin mä jätin sen.. sain sen takasin mutta luotto oli jo hieman hiipunu suuntaan jos toiseenkin. olihan ne vittumaisa temppuja mitä se välillä teki, mut niistä ois oikeesti voinu selvitä puhumalla.. en ees muista montako kertaa sit erottiin..mutta tää viimesin kerta oli jo sit muka niin vakava juttu että sanoin et se oli siinä ja koskaan meillä ei tuu oleen mitään yhteistä.. ja olin vihanen ja katkera ja aloin elää elämääni ilman tätä ihanaa naista, täs ei ollu menny aikaa ko vaan 7kuukautta että ei sen pitemmästä suhteesta ollu kyse. mut joo mulla oli sellanen pieni ihastuminen mutta aina mulla oli vaan mielessä tää nainen(R) .. samalla ko mä elelin omaa elämääni niin myös R alko elään omaansa, se alko ryyppään ja sillä oli nais suhteita ja nyt sillä on sit nuori nainen ja on kuulemma ihan onnellinen sen kanssa. ja tässä tullaan mun ongelmaan, mä rakastan niin paljon viä tätä R.ää ja mua sattuu aina ko kuulen sen uuden emännän nimen tai mitään siitä, meillä oli tän mun ex naisen kans ihana viikonloppu, käytiin mun äitellä ja nautittiin vähän kaljaa ja oli hauskaa.. kerroin että rakastan sitä vielkäkin ja se sano rakastavansa mua mutta nyt vaan on huono hetki ko se haluaa yrittää sen uuden naisensa kanssa.. nyt mä oon täs kelannu ja miettiny et miten pääsen siitä eroon. tää tauko on totisesti tehny hyvää mulle oon tullu OIKEESTI kaapista ulos ja vihdoin hyväksyny että oon lesbo, ja oon aika hyvin myös päässy yli mun mustasukkasuudesta. se että oon hyväksyny itteni ja oikeestaan oon aika ylpee siitä mitä oon on myös helpottanu seksin suhteen, nyt oisin valmis normaaliin suhteeseen mihin seksi kuuluu ko se ei tunnu niin "väärältä" enään. mutta kumpa vois vielä saada yhen mahollisuuden, sen yhen vaan näitten kaikkien mahollisuuksien lisäks. mä oon sairas sydämestä, koko ajan on ahdistava olo, itkunen olo, oon niinkin tyhmää miettiny että jos ei jatkaiskaan elämää ko en halua sitä ilman tätä naista mikä on mun elämän rakkaus minkä potkin pois.. mun kaikki aika töissä menee vaan sitä ajatellessa ja ko tuun kotio mietin vaan sitä.. voiko tää rakkaus koskaan kadota?? tää tunne on ihan tappava ko miettiin vaan että ko sais tehä kaiken toisin ko mitä teki niin voi että vois olla niin ihanaa ja täydellistä.....

Minäkin olen tyrinyt pahasti.
Ja minulla tuntuu, että se ongelma 1. on itseni hyväksymisen kanssa. En hyväksy itseäni sellaisena kuin olen, en hyväksy muita sellaisena kuin he ovat. On klisee, että jos et osaa rakastaa itseäsi, et osaa rakastaa muita, mutta se pitää hyvin paikkansa.
Ongelma 2. on tunnevammaisuus, joka muuttaa kaikki rakkaussuhteeni riippuvuussuhteiksi. Se on niin kuin virus, joka tuhoaa kaikki yritykset parisuhteen suuntaan.
Ongelma 3. on raha.
Ongelma 4. on se, että kaikkien näiden ongelmien setvimisen kanssa voi hyvinkin mennä loppuelämä ennen kuin pääsisin aloittamaan kunnollisen, toimivan parisuhteen.

Niin. Mustasukkaisuus johtuu siitä, et on vaan yksi ihminen, joka näytti pitävän ja siitä, että ihmissuhteiden verkosto on kapea. Tämä on hyvin suomalaista. Seksin määrä ei lopeta mustasukkaisuutta. Ei ole myöskään väärin olla menemättä seksiin, jos ei ole siihen ollut valmis, vaan oikein eikä seksi säilytä suhdetta eikä takaa mitään pysyvyydestä. Luonne ratkaisee eniten. Nyt on vain sillä tavalla, että ketään ei voi pakottaa olemaan kanssaan: jokainen on yksilö ja vastuussa omista tekemisistään. Yritä elää omaa elämääsi monipuolisesti omine menoineen. Hanki ns. elämä, mikä on jo klisee, mutta voi olla totta osittain. Kehitä itseäsi: tee kaikenlaista sellaista mitä haluat tai haaveilet. Älä lataa niin paljon odotuksia suhteeseen, vaan ajattele, ettet loppujen lopuksi omista ketään. Mieti uuden mahdollisen tyttökaverin suhteen ekaksi sitä, mitä kaikkea teillä on yhteistä. Ne yhdistävät. Jos viinan kittaaminen ärsyttää alussa, se ärsyttää loppuun asti eli tämä naissuhteesi oli sinulle vääränlainen. Voi olla, että lopputulos, mikä nyt tuli olisi tullut muutenkin. Yritä nyt sillä lailla, että keräät ympärillesi erilaisia lesbotuttuja ystäväringiksi, jos asut paikkakunnalla, missä näkee lesboja( on toimintaa ja tapaamispaikkoja). Riippuvuudesta on vaikea päästä eroon. Samanlaisten ongelmien ja pelkojen kanssa painiskelee varmaan suurin osa. Bänät vie itsetunnon ihan nollaan, mutta tunne on väärä. Et oikeasti ole niin "huono ihminen", vaikka mokasit- mistä tiedät, ettei se loppujen lopuksi ollut hyvä juttu.

kiitos Enter vastauksesta, luin sen pariin kertaan ja oot eka ihminen joka oikeesti puhuu mulle järkeä, laitto miettimään.. toi on niin totta ko voi olla.. varmasti se suhe ois kaatunu ennemmin tai myöhemmin, sitä varmaan vaan jo niin tottu että se yks häärää siinä lähellä.. mut mikspä siin ei voi olla joku muu. mää asun tampereella et luulis täälä niitä lesboja olevan. jotenkin pitäis itestä saada sen verta aikaseks että lähtis tutustuun muihin ja tiä vaikka löytäis hyviä kavereita ja tiä vaikka sit sellasen kenenkaa jotain vakavampaa.. :) kiitos sulle!!! ja mukavaa kesä odottelua

Mä olen sitä mieltä, että kannattaa jo etukäteen pysähtyä miettimään mitä juttuja ei todellakaan halua siihen suhteeseen, joka joskus kenties alkaa. Mulla esimerkiksi on selvä no way-kyltti huumeiden käytön sekä säännöllisen ja runsaan juomisen tai kannabiksen käytön kohdalla. Mä en vaan halua sellaista elämääni, koska oon itse suurinpiirtein raitis ja oon kasvanut kuviossa, jossa viina virtasi. Eli vaikka se toinen ois miten söpö ja ihana alkumetreillä mut sillä on tuon tyyppistä käytöstä, niin en ala edes yrittämään. On myös joitain muita juttuja, jotka ei vaan käy. Kun noi on itselleen selvittänyt, on helpompi pysytellä erossa todellakin ei sopivista suhteista.

Enter on ihan oikeassa sanoessaan, että mikäli joku asia heti alusta asti ärsyttää, niin voit olla varma, että se ärsyttää vielä enemmän kun pidemmälle mennään. Koska monesti käy myös niin, että ne toisen ihanat kuriositeetitkin, joihin ensin ihastui, alkavat ärsyttää nekin myöhemmin. Mulla on sellainen linja, että aina pitää kuunnella itseään. Olenko mä oikeasti onnellinen? Onko tää oikeasti sitä mitä mä haluan? Samoin pitää kuunnella myös sitä toista - onko se todella onnellinen mun kanssa? En tarkoita, että sitä pitäis kelailla koko ajan mutta silleen siinä päivien kuluessa vaan pitää antennit auki. Ja jos tuntuu, että jokin koko ajan hiertää, tulee on-offia, niin kyllä mä suosittelen aikalisää. Jos jonkun kanssa sujuu ja asiat on kunnossa, ei todellakaan tarvitse miettiä, onko tää hyvää vai ei.

Hyvä pointti on myös se, että kannattaa elää elämää kokonaisvaltaisesti ja vaikka välillä unohtaa se rakkauden etsiminen kokonaan. Kun tapaa ihmisiä muuten vaan, tutustuu uusiin tyyppeihin ja tekee asioita vain omaksi ilokseen ja omaa elämäänsä värittääkseen, niin joku päivä siellä joukossa sit on se Joku isolla J:llä. Niin mullekin on käynyt. Elämä on kuitenkin paljon muutakin ku pelkkää rakkauden ja seksin jahtaamista.