Pakastin

Nyt kun on jo työkalulaatikot ynnä muut käyty läpi, niin kertokaappa mitä löytyy homon pakastimesta. Yritin itse inventoida näin yösydännä kun pitäisi miettiä huomista ruokaa. Eli tämmöistä löytyy:
- Pakastevihanneksia lukuisia pusseja
- Hillaa (lakkoja joidenkin mielestä) aivan älytön määrä
- Poroa puolenkymmentä kiloa ja ei aavistustakaan mitä ruumiinosaa ne ovat vaikka pakastaessa vannoin muistavani
- Poron kieliä kahdeksan kappaletta (ne sentään erottaa selvästi)
- Hirveä kilotolkulla ja siitäkin muistelen vannoneeni, että erotan sieltä ne fileet
- Hevosta, pitäisi olla filettä ja käyttää pois koska uutta on tulossa
- Kylmäsavuhevosta vakuumipakkauksessa
- Mansikoita, purkitettuja ja luetteloituna myyjän mukaan (anopilta)
- Mansikoita, pussitettuja ja käyty varastamassa äidin kasvimaalta
- Raparperiä
- Leipäjuustoa
- Joku kakunpuolikas, poikaystävä tietänee paremmin mistä on kyse
- Kampanisuja
- Broileri (eikö me yksi vasta paistettu...)

Voiko leipäjuustoa pakastaa? Ei kai?

Housut, joihin on tarttunut purukumia. Vanhat keinot eli pakastus ei auta. Purukumit eivät enää kovetu jäätyessään. Mikä neuvoksi?

Pete, kyllä leipäjuustoa voi pakastaa. Ja anopilta opittu keino on leikata se sopiviksi annospaloiksi ja kääriä voipaperin ympärille. Sieltä sitä on sitten kätevä ottaa kun kylään tulee kutsumattomia kahvivieraita. Ehtii melkein sulaakin ennen kuin kahvi on valmista. (Kutsumaton ei tässä yhteydessä tarkoita epätoivottua. Minusta on kummallista, että nykyisin pitäisi etukäteen sopia jos kyläilemään tulee.)
Ja Vaeltaja. Tee niille purkkatahroille niin kuin kunnon homon pitääkin: äärimmäisyydestä toiseen. Jos ei kerran niksipirkan pakastuskikka toimi, työnnä ne housut leivinuuniin. Ainakaan minä en ole kuullut kenenkään valittavan sen jälkeen, että farkuissa on tahra. (Harmi, että lähin käytettävissä oleva leivinuuni on anoppilassa. Minusta niitä pitäisi rakentaa kerrostaloihinkin.)

Mikä neuvoksi, kun pakastin haisee?

Äskeisten pakkasten aikaan tuli tehtyä vuotuinen pakastimen sulatus ja puhdistus. Taustan imurointi tällä kerralla unohtui.

Olen ihmetellyt, mitä tekisin lievästi epämiellyttävälle hajulle, josta ei pääse eroon. Kunnon puhdistuskaan ei auta. Tavarat ovat tiiviisti muovipakkauksissa. Ne hajut kulkeutuvat pakastimen sulatuksen jälkeen takaisin muovipakkauksien mukana.

Ruokasoodan pitäminen avoimessa astiassa on hieman auttanut, mutta ei paljoakaan. Lähipiirini emännät eivät ole osanneet kukaan neuvoa. En ole heiltä kehdannut kysyä, että haiseeko heidän pakastimensa. Yksi neuvo tuli, että heittäisin kaikki tavarat roskiin. Pesisin pakastimen ja ostaisin uudet tavarat. Se ei oikein ollut mielestäni hyvä neuvo.

Yksi vinkki hajuhaitoista:
Jääkaapin sulamisvedet menevät kaapin taakse vesisäiliöön. Jos sinne on kulkeutunut nyös jotain ruuantähteitä, sieltä voi hajua tulla kuukausitolkulla. Minulla on kokemusta äitini jääkaapista, joka dementian takia sulki tuon tuosta jääkaapin ja ruoka-aineita meni sulatusveden mukana.

Sulatusvesisäiliö kannattaa pestä kunnolla. Se on siinä kompressorin päällä, muovinen avoamme.

Sieniä (kotimaisia metsäsieniä, kumppanin keräämiä)
Jäätelöä (laktoositonsa vaniljaa)
Lohkoperunoita (valmis pakastepussi, minulla pitää olla helppoa hätäravintoa)
Jääpaloja

Eikä sitten muuta...

Jee, joku joka käyttää myös sanoja hilla (ei: lakka, muurain tms.) ja leipäjuusto (ei: juustoleipä)... Aina saa olla tappelemassa hillasta keski- ja eteläsuomalaisten sekä leipäjuustosta mm. kainuulaisten kanssa :)

Vielä kun kampanisuja pakkasestasi löytyy, Lukumo, voisi veikata sinun tulevan Lapista? :)

Pakastin on täynnä jauhettua hevosenlihaa.. koirille. Sitten muutama naudanluu ja jotain matoja kaloille. On siellä ranskanperunoita, perunasip.suikaleita ja seipaketti... kaikki sulassa sovussa :)

Pakasteestani löytyy vähän kaikenlaista : luumuhilloa joulun jäljiltä , musta - puna - valkoherukoita , seitä kissalle , pizzapohjia ja mehujäätelö puikkoja herkuttelu hetkiin . tummaa - ja vaaleaa leipää .