Ongelmakroppa

Tahtoisin neuvoja minäkin aiheeseen liittyen.

Olen 188cm pitkä ja rakenteeltani solakka. Olen fyysisesti vahva ja hyväkuntoinen mutta en kyllä näytä kovinkaan herkulta ilman vaatteita.

Ongelmana on, että vallitseviin ihanteisiin nähden minulla on liian hoikat käsivarret ja laiha rinta. Nuo kyllä vielä kestäisikin mutta varsinainen murheenkryynini on vatsani, se nimittäin pömpöttää vaikka ylipanosta ei ole tietoakaan.

Olen tehnyt vatsaliikkeitä ja tuloksellakin, sillä napani on huomattavasti madaltunut ja joskus peilissä näen varjomaisen häivähdyksen sikspäkin tapaisesta, mutta rasvaa on vissiin liikaa päällä.

Miten saisin tuon rasvan pois? Laihduttaminen sinällään ei liene oikea ratkaisu, koska en ole ylipainoinen ja tuo vatsa on ainut paikka missä minulla on rasvaa.

Pitäiskö syödä vähemmän? Syön terveellisesti mutta paljon, ja joku on joskus sanonut että jos syö vähemmän, mahalaukku kutistuu ja menee pienempään tilaan. Kannattasiko kokeilla?

Onko lihasmassan kasvattamiseksi tehtävissä mitään? Saako sellaista aikaan tavallisella ruokavaliolla, vai onko juotava joitain pulveripirtelöitä ja jos, niin mistä sellaisten tarveaineita kannattaisi hankkia?

Yksinkertaistettuna: vatsaasi peittää iho, jonka paksuus on joitakin millimetrejä. Ihon alla on ihonalaiskudos, joka on pääasiassa rasvaa. Ihonalaiskudoksen alla ovat vatsalihakset. Syvimpänä sijaitsee vatsaontelo sisäelimineen.

Kahmaise peukalosi ja etusormesi väliin "vatsamakkara". Arvioi kuinka kauaksi peukalosi ja etusormesi jäävät toisistaan. Tämä on ihosi ja ihonalaiskudoksesi yhteenlaskettu paksuus tuossa kohtaa kaksinkertaisena. Ihoa tuosta on joitakin millimetrejä. Loput paksuudesta on ihonalaiskudosta, käytännössä rasvaa.

Selittääkö ihonalaiskudoksesi paksuus vatsasi pömpöttämisen?

Tuohon lihasongelmaan vastauksena ei ole mitkään kikkakolmoset, kyllä se on ihan lihastreeni millä ne lihakset kasvaa.. Eli nämä "pulverit" mistä puhuit, eivät kasvata lihasta yhtään ilman, että sitä lihasta treenataan.. Ja ihan normaalia ruokaa voi syödä, siinä merkityksessä, ettei se tarkoita mitään mäkkärin (tm) p-ruokaa..

Eli salille mars, kaikki siellä on joskus ollu aloittelijoita ja ei oo osannu/jaksanu tehdä, kyllä ne kokeneemmat neuvoo, jos ei oo mitään hajua.. Kannattaa lukea joku kirja aiheeseen liittyen, niitä on pilvin pimein kirjastossa ja kirjakaupoissa..

Liposuction, tai uudempi rasvaa poistava injectio aineella joka sulattaa rasvan.

Rasvaimu nyt ei varmaankaan ole se turvallisin vaihtehto. Jos toimenpiteen tekijä ei osaa asiaansa kunnolla voi hän imeä pois liikaa rasvakudosta, jolloin iho tarrautuu kiinni alla olevaan lihaskudokseen ja se näyttää.. rumalta. Rasvaimussa on myös aina veritulpan riski, sillä verenkiertoon joutuneet rasvasolukot voivat kulkeutua esim. aivoihin. sydämeen tai keuhkoihin ja aiheuttaa hengenvaaran tukkimalla tärkeitä verisuonia.

Salille sitten. MUTTA sitten on siihen liittyviä kysymyksiä:

1. Eli millaiset vaatteet sinne täytyy varata? Ja mistä ne olisi järkevää hankkia?

2. Ja se ruokavalio, olisiko ainakin aluksi oltava jollakin dieetillä, eli kokonaan ilman rasvaa, sokeria ja alkoholia?

Tämä johtaa tietysti siihen johtopäätokseen, että olen joku kaljalla, sipseillä ja munkeilla elävä sohvaperuna, mutta sitä taas en ole. Nuo kuitenkin kuuluvat aika ajoin ruokavaliooni. Olisiko ne siis karsittava kokonaan?

Eikä se ettei ole aiemmin käynyt salilla tarkoita mitään fyysistä laiskuutta.

Minä pystyn hyvin uimaan pari tuntia tai kävelemään tältä seisomalta 15 kilometriä. Salilla en ole käynyt koska niillä vallitsee - tai on vallinnut - mielikuvani mukaan sellainen paskankoppava nokannostelu -meininki, mutta olen siis valmis kestämään senkin.

Ei kyllä nykyään saleilla kovinkaan paljon onneksi törmään nenännostelijoihin. :-)
Riippuu tietysti minne salille eksyt...
Monilta saleilta saa nykyään personal trainer palveluita ja he muokkaavat sinulle tasantarkkaan sellaisen ohjelman millä pääset hyvin alkuun ja neuvovat miten missäkin laitteessa tulee toimia ja miten niitä käytetään oikein.
Itse ainakin olen ollut Elixiaan kovin tyytyväinen, heiltä saa koko paketin järkevään kuukausihintaan - ohjausta, salia, spinningiä, bodypumppia ja muita ohjattuja tunteja.

Salille kannattaa varata ihan vaikka lyhythihainen t-paita ja shortsit/verkkarit. Nykyisin ns. hi-tech kuntoiluvaatteet (puuvillapaita liiskautuu inhasti ihoon kiinni hiotessa) ovat aika miellyttäviä, eivätkä kovin kamalan hintaisiakaan. Kengiksi mieluuten sisäliikkumiseen tarkoitetut tossut, niitä on jokaisessa urheiluliikkeessä ja tavaratalossa tarjolla. Jos pelottaa mennä urheilukauppaan niin vaikka Stockmannilta saa hyvin kaikki salille tarvittavat välineet :-)
Ja totta kai pitää muistaa mukavuutta lisäävät varusteet, juomapullo ja pieni hikipyyhe.

Elämä on Parasta Huumetta ry:n (EOPH) teettämän kyselyn mukaan keskimääräinen dopingaineiden käyttäjä on kaupungissa asuva, alle 30-vuotias kuntosaliharrastaja. Hänellä on ammattiin valmistava koulutus, ja hän ansaitsee säännöllisesti yli 2 000 euroa kuukaudessa. Hän joko opiskelee tai tekee töitä vakituisesti ja ahkerasti, keskimäärin lähes 40 tuntia viikossa. Useimmiten hän elää myös vakituisessa parisuhteessa.

"Tämän kyselyn mukaan dopingaineiden kuntoilijakäyttäjä elää jopa jonkin verran korostuneesti keskiluokkaisen nuoren aikuisen elämää. Toisaalta myös laittomien päihteiden käyttö on yllättävän yleistä dopingaineiden käyttäjien keskuudessa", Nuoret, liikunta ja doping -projektin projektipäällikkö Tuuli Salospohja sanoo.

Tutkimus toteutettiin internetkyselynä viime vuonna marraskuun alun ja joulukuun 8. päivän aikana. Siihen vastasi yhteensä 1 319 kuntoilijaa.

Valtaosa dopinginkäyttäjistä myönsi ulkonäön muokkaamisen, kuten laihdutuksen, rasvanpolton ja lihasmassan lisäyksen, tärkeimmäksi syyksi dopinginkäyttöön. Tämän lisäksi fyysisen suorituskyvyn, erityisesti voiman lisääminen, vaikutti voimakkaana taustalla.

Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta ilmoitti saaneensa tavoittelemaansa hyötyä dopingaineiden käytöstä. Moni käyttäjä myönsi kokeneensa kuitenkin terveydellisiä haittoja, kuten sydän- ja verenkiertoelimistön ongelmia.

"Nuoret ja nuoret aikuiset elävät arkeaan elinvoimaisten ja hoikkien mainosvartaloiden ja samalla epäterveellisten, herkkuja markkinoivan mainonnan jatkuvassa ristipaineessa", Salospohja arvioi.

Juu eli laitoinpa viestini tänne aiheeseen kun oli sopiva aiheen nimikin on laitettu kuin tilauksesta ;).

Ensinnäkin en ole mikään laiska sohvaperuna ja läski. Painoindeksini on terkkani mukaan normaali (183/82,5), mutta muutaman kilon voisin pudottaa ulkonäön vuoksi.

Itselläni on samaa ongelmaa kuin aiheen aloittajalla, eli kunto on kyllä ihan hyvä. Ei paras, ei huono. Mutta paljas pinta ei olekaan sitten mitään herkkua.

Jalat, rinnan alaosasta navalle oleva alue ei ole niinkään ongelmallinen mutta se alavatsa/jenkkakahvat ja yläkropan lihaksettomuus/...läski. Hemmetti kun vihaan sitä sanaa. Olen varmaan joku ikäisteni häpeäpilkku :D.
Muuten kyllä olen näinä vuosien aikana muuttunut normaaliksi siitä ala-asteisesta vähän ylipainoisesta äpärästä, "hyvä minä" 'saavutuksineni' "jee".

Mutta asiaan. Olen 16v ja alkanut viime aikoina mielessä painaan palavasti mielessä se ihannekroppa... Alkaa pikkuhiljaa vituttamaan kun aina vertailee itseään muihin itseinhossa ja muutekin jos jonkun ihmisen tahtoo löytää niin kyllä se laihuus on usein aika must.

Joitain ongelmia mitä minulla on ollut jotka on haitannu sen kropan saantia. En ole laiska mutta elämäntilanteessani ei jaksa mitään (En puolustele mitään, haukkukaa pois vaan jos on tarve!).

Mielenvikaisuus/mielenongelmat (ei, en ole psykopaatti kummiskaan :)
Erakoituminen
Motivaatio
Tietämättömyys
Muut onkelmat

Olen koittanut aika lailla kaikenlaista (liikunta, liikunta+ruokavalio, oksentelu, viikon paasto [auttoi muutes vähän aikaa] jne) ja aivan selvästi teen jotain väärin. Tiedän että hitaasti kuluvat hiilarit/proteiinit/kasvikset/maitotuotteet on hyvästä, dieetin pitää olla sellainen että pystyy noudattaan pitkään, jne., nämä on tiedetty jo pitkään.

Syön kun on nälkä, makeisia ostan jos ja kun on aivan pakko, mutta en mässäile. Päihteitä en käytä yhtään/todella harvoin, en polta.

Mutta aivan selvästi teen jotain väärin. Voi olla se, että kun ei tiedä tarpeeksi niin menee vain salille ja toivoo parasta niin ei varmasti mikään onnistu.

Sitten vähän yleisiä pelkoja:

Epäonnistuminen (duh?)
Muiden salilla olijoiden ylimielysyys/muuten vain muut salilla olijat :O
Oma ikä salilla
Epäonnistuminen?

Olisi vihdoinkin aika kun voisi kulkea ihmisten seurassa itsevarmasti, hyväksyttynä ja ehkä ilman paitaakin?

Eli olisin todella kiitollinen jos joku voisi tehdä vähän koostetta mitä pitäisi syödä ja välttää, mikä on paras keino kilojen karistukseen? Itselläni tavoite että ensin aivan naruksi --> siitä muokkaamaan. Vai onko tavoitteeni aivan vääränlainen?

Rajoituksia: Personal trainer ei ole vaihtoehto, eikä myöskään voimajauheet ym. höskät. En omaa sellaisia ihmisiä tuttavapiiristäni että välittäisin heidän kanssa olla yhteydessä, saatikka mennä salille heidän kanssa. Eli "kaverin kanssa puhtia" -juttu ei ole mahdollinen tällaiselle erakolle :D.

En keksi nyt mitään muuta tähän viestiin, menen nukkumaan. Olen todella kiitollinen jos joku vaivautuu kaltaiseni epätoivoisen ja naiivin kersan vuoksi, omatunto muutenkin pohjissa. :E

Öitä kaikille!

On varmaan hyvä, ettei aseta epärealistisia tavoitteita muodonmuutokselleen. "Aivan naruksi" itsensä vetäminen kuulostaa hieman epärealistiselta eikä minusta edes tavoiteltavalta. Kävelevät kukkakepit eivät todellakaan vastaa jokaisen kauneus-/terveysihannetta.

Näillä nettipalstoilla törmää helposti ohjeisiin, jotka ovat äärimmäisiä ja suorastaan fasistisia. Ikään kuin olisi yksi ainoa oikea tapa hoitaa omaa fyysistä kuntoaan, ja että on ainoa tavoiteltava ulkomuoto. Liian pitkälle viety kehonrakennus on verrannollinen syömishäiriöön. Kun anorektikko näkee peilissä aina liian lihavan ihmisen, on kehonrakentajia, jotka näkevät itsensä peilissä aivan liian laihoina, ja lisäävät harjoitusta, kunnes viettävät kaiken aikaansa kuntosalilla rautaa nostamassa. Molemmissa ääripäissä kyse on vääristyneestä minäkuvasta.

Lähtisin kyllä siitä, että ensin on itseluottamus edes jollakin minimitasolla kunnossa. Jos tuloksia ei tulekaan niin nopeasti kuin haluaa, voi epäonnistumisen tunne laskea itsekunnioitusta entisestään. Kunnon kohotuksella pitäisi olla jokin tavoite. Sen ei tarvitse olla sen kummempi kuin parempi olo. Tai sitten maltillinen painonpudotus. Tavoitteitahan voi sitten myöhemmin tarkentaa.

Olet kONE-16 sen verran nuori, että sinuna en lähtisi rankoille paastoille. Riittää että syö monipuolista, terveellistä ruokaa sisältäen paljon vihanneksia ja välttää turhia välipaloja, erityisesti sokeria. Huonoon oloon tai tylsyyteen tulee helposti syötyä vaikkei olisi edes nälkä. Jos et pysty hahmottamaan, miten paljon päivässä syöt, voit vaikka pitää muutaman päivän päiväkirjaa _kaikesta_ mitä syö, mukaan lukien voileivät. Nuori ihminen voi hyvin syödä neljä ateriaa päivässä, vanhemmalle saattaa riittää kolme. Painoa pudottava voi pienentää energiansaantiaan siten, että pienentää aterioidensa kokoa, ei niiden lukumäärää. Peruna on hyvää ruokaa vaikka sisältääkin sitä nyt niin epätrendikästä hiilaria. Mitä jos söisikin aterialla vain kaksi perunaa eikä kolmea tai neljää? Tarkkoja määriä on mahdotonta toiselle sanoa, mutta aterian jälkeen ei saisi olla olo, että pitää avata housun nappeja... Vatsa tottuu pienempiin annoskokoihin aika nopeasti.

Kuntoiluun ei välttämättä tarvita personal traineria. Perusharjoitus sisältää sekä aerobista että anaerobista liikuntaa. Hyvä malli on harrastaa alussa ja lopussa aerobista liikuntaa (kuntopyörä, soutulaite, juoksu) esim. 10 minuuttia ja välissä monipuolista anaerobista liikuntaa eli voimaharjoittelua, käytännössä panojen nostoa kropan eri lihasten avulla. Jos tavoitteena on pudottaa painoa, se tapahtuu tehokkaimmin runsaalla aerobisella liikunnalla. Yhteensä kuntosalilla voi olla vaikka tunnin. Laitteet ovat käteviä ja turvallisia voimaharjoitteluun. Mieluummin käyttää pienempiä painoja kuin liian isoja. Tämä vaatii sitä itseluottamusta, ettei kuvittele muiden tarkkailevan harjoittelusi rankkuutta, ketä kiinnostaa... Voimaharjoittelu tehdään sarjoissa, esimerkiksi kolme sarjaa 15 kertaa liikettä ja välissä palautumistauot, sitten seuraavalle laitteelle. Kuntoilua pitäisi harrastaa useammin kuin kerran viikossa. Himokuntoilijoillehan mikään ei ole liikaa, mutta meille tavallisille ihmisille kaksi-kolme kertaa viikossa antaa varmasti tuloksia. Kuntosalin henkilökunta mielellään auttaa laitteiden käytössä. Jotkut härveleistä ovat niin kummallisen näköisiä, ettei niitä katsomalla osaa päätellä, miten päin niihin on tarkoitus asettua. :-)

Hyvää jatkoa kONE-16:lle. Pidähän itsestäsi huolta. Mielenrauhaa!

No siinähän tuli tilauksesta hyvä kooste ;). Juuri sellainen mitä toivoinkin, kiitokset Juksterille.

Pitää päntätä näitä asioita ja sitten tässä koulujen alkaessa alkaa käymään salilla, ei 2-3 kertaa ole ongelma jos sillä tuloksia tulee :D

Sitten vielä, onko jotain ruoka-aineita joita pitäisi oikein välttämällä välttää?

Toivotaan parasta, kiitos vastauksesta ;).