Saman katon alle

Moi!
Minulla on seuraavanlainen ongelma. Olen aikonut muuttaa poikakaverini kanssa saman katon alle. Ongelmana on vanhempani, jotka eivät tiedä asiasta vielä mitään. He eivät myöskään tiedä, että olen homo. Onko teillä kokemuksia/neuvoja miten edetä? Minua pelottaa ihan hemmetisti.

Mun kaveripiirissä on useampia nuoria homopareja, joiden avoliitto on vanhempien silmissä kämppäkaveruutta. Jotkut on rakentaneet ympärilleen ihan oikeat kulissit ja jotkut nukkuu tyytyväisinä samassa sängyssä silloinkin, kun jommankumman vanhemmat on kylässä, mutta siitä ei vaan puhuta. Eiköhän ne vanhemmat tajua viimeistään siinä vaiheessa, kun kaksi työssäkäyvää, hyvin toimeentulevaa keski-ikäistä yhä punkkaa yhdessä.

Vanhemmat ei oo syy keskeyttää omaa elämää, ja tavallaan et oo heille selitysvelvollinen. Se riippuu ihan sun omasta persoonallisuudesta ja väleistä vanhempiin tuutko ulos ennen muuttoa, vai lähdetkö vaan ja annat niiden ihmetellä. Iso osa vanhemmista on hyväksyviä, jos ei heti, niin kyllä nekin oppii, vaikkakaan ei kaikki. Ulostuloa omassa lähipiirissä pelänneet on mun kokeman ja kuuleman mukaan kuitenkin poikkeuksetta sitä mieltä, että se oli kivuttomampaa, mitä ajattelivat ennalta.

Anna vanhemmille tilaa ja aikaa. Pahat asenteet ei katoa painostamalla, vaikka asiallinen tieto voikin auttaa. Joku muu osaa varmaan kertoa mikä olikaan sen suomalaisen ulostulokirjan nimi, jossa on homojen ja lesbojen omia tarinoita aiheesta.. Se on ihan hyvä kirja vertaistukea kaipaavalle, ja sen voi luettaa niillä vanhemmillakin, jos he on siihen suostuvaisia. :)

Onnea ulostuloon ja onnea rakkauden löytämisestä..! :)

Marja-Leena Parkkinen: Ulos kaapista!

Naapurinpojat oli viisaampia kuin minä.. :)

Minuakin jännitti ihan kauheena kertoa, että muutan poikaystäväni kanssa yhteen. Ei se sitten lopulta kuitenkaan niin kamalaa ollut. Vanhempani tiesivät, että olen homo, kun olin sen niille kertonut. En kuitenkaan varsinaisesti ollut kertonut, että mulla on poikaystävä, jonka kanssa olin jo puoli vuotta suunnitellut yhteen muuttoa.

Vanhemmille kerroin vasta sitten, kun olimme poikaystävän kanssa asunnon saaneet ja muuttopäivä oli tiedossa. Äiti oli olohuoneessa viikkaamassa pyykkiä ja isä katto telkkaria. Menin istumaan sohvalle ja sanoin vain, että "saatiin tänään 'kultin'* kanssa asuntotarjous Kuopakselta ja sinne voi muuttaa 14. päivä." Äiti ja iskä oli hetken hiljaa ja alkoi sitten kuulustelemaan, että minkälainen ja mistä yms. Ihan hyvin ne sen otti. Äiti paremmin kuin isä, mutta isällä nyt onkin tausta sellainen kuin on. Ei ollut läheiskään niin kamalaa kuin olisi voinut kuvitella. (*käytin etunimeä).

Ja sitten vielä muuttopäivänä äiti jutteli opintotuista ja muista, hyväksyi selvästi yhdessäolomme. :)

Kannattaa kyllä kertoa. Voi nimittäin olla hieman raskasta koittaa salailla oikeaa seksuaalisuuttaan vanhemmilta ja esittää, että olette vain kämppiksiä.

Moi moi.

Meillä poitsukamun kanssa on kanssa vähän sama ongelma, tai no ongelma ja ongelma. Ei se ole sinänsä ongelma jos siitä ei tee niin hirveen isoo ongelmaa. Tietty kaikki on omanlaisia tapauksia, ei voi verrata toisiinsa. Mulla ei ole sinänsä hätää kun mun porukat tietää mun homoudesta ja siitä et mulla on ihana poikakamu jonka kanssa olen muuttamassa, mut sen porukat ei tiedä mitään sen homoudesta, eikä tule tietämään ennen kuin itse sitä kysyvät. Mä olen sanonut että mä tuen sua tässä ja kaikissa päätöksisssä.
Niin toi yhteen muuttaminen, no kämppiksinä mekin muutetaan, just sen porukoiden ja muutaman munkin sukulaisen hämäämiseksi. No tietty ikäväähän se on hämätä mut ei voi muuta. Ollaanki kateltu sen verran isoa kämpää et toi hämäys onnistus, 3h, k, olis hakusessa. Ois molemmmille omat huoneet ku se hetki tulee, porukat tupatarkastukselle:). Tervettähän se on kun ja jos tällänen pelottaa, kyllä muaki vähän pelottaa vaikka mun porukat tietääki mut sit toi loppu suku, ollaan muutaman kanssa aika tiivisti tekemisissä, Mut sinänsä turhaa pelkoa, täysikäinen ja omaelämä! Mut kaikkein paras ymmärrys taitaa tulla sun poitsukamulta tohon pelko asiaan jos se sua rakastaa ja on haluaa muuttaa yhteen, et kannattaa ottaa puheeksi hänenki kanssaan.

P.S. Eilen tuli kultsin kanssa tasan puoli vuotta yhessä:) jestas on aivan mahtavaa ku on RAKASTUNU!

Pikku-uutisia

Toissa päivänä menivät Roger Schulze (42) ja Martin Broz (21) naimisiin. Tämä ns. rekisteröity parisuhde on ollut Saksassa voimassa helmikuusta 2001 lähtien, mutta tällä paikkakunnalla, Barnebeckissä, tapaus oli ensimmäinen. Roger on Beliinistä, Martin Tsekistä. He löysivät toisensa yksityisen tv-aseman tv-chatistä vuosi sitten. He halusivat muutttaa pois Berliinistä, ja sopivan rahallinen paikka löytyi Barnebeckistä. Martinin paperisota kesti aika kauan.

Seremonian hoiti henkikirjoittaja Gudrun Mau. Hän kertoo, että näihin liittoihin oli varauduttu, mutta eipä halukkaita ilmaantunut. Nyt tuli, ja oli yllättävän vaikeaa laatia puhe, kun piti sovittaa sanat oikein.

Kun pojat aikanaan tapaisivat, he ostivat ensimmäiseksi tsekki-saksa-tsekki –sanakirjat. Nyt Martin osaa jo jonkin verran saksaa. Mitä he toivovat tulevaisuudelta? Miellyttävää aikaa yhdessä ja hieman onnea työn haussa. Molemmat ovat tällä hetkellä kortistossa. Kuva löytyy tästä:
http://www.volksstimme.de/vsm/nachrichten/lokales/salzwedel/?sid=e78f43babd560e7e8ddfac8c2dc2119d&em_cnt=207580