Liiallinen viinankäyttö?
Minä juon mielelläni alkoholia.
A. siksi että pidän useimpien alkoholijuomien mausta, viinit, vodkadrinkit, väkevä olut yms.
B. humaltuminen on omalla tavallaan kivaa, joskaan en koskaan oksentele tai menetä muistiani.
Mikä siis on raja milloin, juomisesta alkaa olla terveydellistä haittaa?
2 pulloa viiniä, 6 väkevää olutta (8%), noin 0,5 l kirkasta viinaa vastaa viikottaista alkoholin kulutustani sellaisena kuin se enimmillään on.
Ei erityisen valaiseva testi, oikeastaan ei sinne päinkään, koska kysymykset ovat niin yksiviivaisia.
Esim.
"Onko sinusta tuntunut viimeksi kuluneen vuoden aikana siltä, että alkoholinkäyttösi on vaikuttanut kielteisesti taloudelliseen tilanteesi?"
No tottakai siihen rahaa kuluu, verrattuna siihen ettei joisi/ostaisi ollenkaan viinaa. Mutta olenko konkurssin partaalla? en lainkaan.
"Onko sinusta tuntunut viimeksi kuluneen vuoden aikana siltä, että alkoholinkäyttösi on vaikuttanut kielteisesti mielialaasi?"
Ei se nyt ole hulvatonta hupia miettiä miten alkoholi vaikuttaa terveyteen vai vaikuttaako.
"Onko sinusta tuntunut viimeksi kuluneen vuoden aikana siltä, että alkoholinkäyttösi on vaikuttanut kielteisesti terveyteesi?"
Mikään paikka ei prakaa, mutta eihän alkoholi ikinä terveellistä ole.
"Kuinka monta annosta alkoholia juot tyypillisenä alkoholin käyttöpäivänä?"
Mikä on "annos"? Jos viinilasillinen on annos, niin niitä tulee 2:sta pullosta kahdeksan.
Ihan hyvinhän tunnut osanneen vastata noihin kysymyksiin. Juuri tuollaisia yksinkertaisia vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin testillä haetaankin, ja niiden perusteella voidaan luoda yleiskuva juomisesta. Esimerkiksi alkoholinkäytön vaikutus kielteisesti taloudelliseen tilanteeseen tarkoittaa mielestäni sitä, että joudut luopumaan jostain muusta ja tarpeellisesta siksi, että käytät alkoholia. Ei sen konkurssiin asti tarvitse viedä, että vaikutus olisi kielteinen.
Samalta sivustolta löytyy annoksen määritelmä:
"Alkoholiannoksella (drinkillä) tarkoitetaan määrää, joka sisältää alkoholia 12 grammaa. Yksi annos on esimerkiksi viinilasi (12 cl), pieni keskiolut- tai siideripullo, annos väkevää viiniä (8 cl) tai annos viinaa (4 cl)."
Toisin sanoen kaksi normaalikokoista viinipulloa on 12 annosta ja risat.
Pohdit, mikä on se raja, jolloin juomisesta on terveydellistä haittaa. Lienee yksilöllistä, mutta ainakin suurkuluttajia pidetään riskiryhmään kuuluvina. Miehillä suurkulutuksen raja on viikossa 24 annosta ja Päihdelinkin annoslaskurin mukaan esimerkkimääräsi on 32,5 annosta.
Eli ainakin em. matematiikalla mainitsemasi juomamäärä aiheuttaa jo terveydellisiä haittoja. Ensimmäisiä oireita (jostain muistan lukeneeni) ovat mm. kohonnut verenpaine, unihäiriöt, rytmihäiriöt ja masennus.
Mutta nyt pitää mennä. Kalja... kirjastoon.
Lisäksi on hyvä muistaa, että alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla. Esimerkiksi joidenkin ihmisten mielialaan runsaskaan alkoholinkäyttö ei näytä vaikuttavan hirveän kielteisesti, mutta ainakin itse kyllä kärsin toisinaan sellaisista morkkiksista, että siitä on oksat pois. Luulen, että kunnon dokailu viikonloppuna heijastuu koko seuraavaan alkavaan viikkoon negatiivisesti. Se on se serotoniini. Ohjeelliset maksimimäärät ovat toki hyviä, mutta kannattaa myös kuunnella itseään.
Olen näemmä alkoholin suurkuluttaja, olkoon niin.
Juomista oli paljon helpompi hallita kun en vielä pitänyt alkoholin mausta. Silloin join vain kännätäkseni ehkä kerran kahdessa kuukaudessa, tyyliin kerralla-kurkkuun-ja-irvistys-päälle.
Asuessani ulkomailla aloin ostaa viiniä ruokajuomakseni, vasta silloin opin pitämään viinin mausta. Nykyisin hemmottelen itseäni kekseillä ja juustoilla, herkkupastoilla, ylellisillä munakkailla... Ja kaikkien kanssa kuluu viiniä. Ulkomailla viiniä myös sai supermarketista ja aloin ajatella sitä elintarvikkeena. Suomessa olen jatkanut samaa rataa.
Oluesta opin pitämään ulkomaan matkoillani, ennen en pitänyt siitä lainkaan. Itä-Euroopan herkkukolpakkojen äärellä tykästyin makuun ja olen sen jälkeen kuluttanut sitäkin ahkerasti.
MUTTA: luulen että ainakin väkevä viina täytyy jättää pois. Kaljasta luovun mieluummin kuin viinistä.
HH jos sä noin hienosti tuon asian tiedostat, niin on sulla myös tahdonvoimaa tehdä jotakin. Kaikesta ei kannata tuntea syyllisyyttä. Ota rennosti äläkä pingota.
Sitä vaan joskus tekee asioita väärin. Ei kykene muuhun siinä elämäntilanteessa.
Ajattelin että josko jotakuta kiinnostaisi (ei tietenkään kiinnosta, mutta anyway) niin olen ollut nyt 16 päivää ilman tipan tippaa. Kokonaan ILMAN.
Tämä on saavutus minulle, sillä en ole ainakaan kolmeen vuoteen ollut juomatta kuin ehkä 5 päivää peräkkäin.
Ongelmana on ryyppyjuhla Uuden Vuoden läheisyys. Siinä juhlassa ei ole juuri mieltä ilman viininlitkuja.
Toisaalta olen harkinnut kuittaavani viinapuolen vain laittamalla jotain tavallista(kin) juhlavampaa ruokaa, mutta juhlavaa ruokaa ilman viiniä...
Ehkä sulkeudun komeroon koko päiväksi.
***
BTW. Olen aika yllättynyt Päihdelinkin keskustelu-forumien tasosta. Tuntuu että siellä saa omille ajatuksilleen huomiota vain jos viitsii viihdyttää muita jäseniä. Vieteissä näkyy moooooiiiiiiitta, halihalia, pusipusia & hymynaamoja kuin missäkin trendikkään radioaseman pissis-chatissa.
Ei oikein sovi mielestäni vakavaan aihepiiriin.
(Mutta olen tietysti vain iloton ja ikävä pieru ja siksi en ansaitsekaan huomiota.)
VIESTEISSÄ näkyy.
Nämä kausittain toistuvat ryyppyjuhlat osaavat kyllä olla aikamoinen koettelemus, jos koettaa olla jotakuinkin kuivin suin. Tai edes hieman hillitä juomistaan. Olen eräässä aiemmassa keskustelussa todennut, että mopo lähtee minulla aika helposti käsistä, jos en pidä varaani. Parhaiten kontrolli säilyy, jos en ota sitä ensimmäistäkään ryyppyä. Mielentilasta riippuen muutaman juoman jälkeen se on menoa, kun nousuhumalassa on niin kivaa. Silloin ei tule ajateltua seuraavan päivän krapulaa - tai juuri mitään muutakaan järkevää.
Vaikkapa työpaikan pikkujoulut ovat hyvänä esimerkkinä tipattomuuden tai pikkutippaisuuden haasteellisuudesta:
- on jonkinlainen "yhteisöllinen pakko" olla paikalla
- viinaa on tarjolla - mahdollisesti runsaastikin
- muiden säätöä ei kestä katsoa selvin päin / jos ei ota, tulee sanomista, kun ei muiden kännitouhuaminen innostakaan
En yhtään panisi pahakseni, jos työpaikkojen heteropikkujoulutouhu typistettäisiin kelpo ruokailuksi jonain perjantai-iltapäivänä tai alkuiltana, ja siellä tarjottaisiin korkeintaan lasillinen viiniä ruoan kanssa. Kyllä aikuiset ihmiset osaavat itsekin juhlia spontaanisti.
Taidan olla tullut vanhaksi.
Eräs lääkäri kerran sanoi - kun keskustelua sopivasta alkoholimäärästä sivukorvalla kuuntelin - että alkoholi on missä tahansa määrin myrkyllistä ihmiselle eikä hän lääkärinä voi tämän takia (eettisistä syistä?) antaa mikäänlaista määräsuositusta. Ihan kiinnostava näkökanta, joskin joku on varmaan eri mieltä?
Samainen lääkäri ei sitten varmaankaan sallisi lapsensa pistävän suuhunsa liköörikonvehtia tai juovat käynyttä simaa. Hui, myrkkyä!
Te nyt kovasti yritätte siirtää vastuuta muille.
HH oletko työtön tai opiskelija? Minusta tuntuu, että et ole työelämässä, koska tuollainen ei ole siellä mahdollista. Tarvitset ammatti-apua. Ehkä jo käytkin terapiassa. Voit aina mennä AA ryhmään ja julistaa itsesi alkkikseksi ja saada näin uuden identiteetin itsellesi...kyllä se siitä ja saat siellä tarpeeksi huomiotakin.
Mä työskentelen alalla, jossa perinteisesti kollegat ryypiskelevät aika lailla, usein duunissakin. En halua olla moralisti ja olen sitä mieltä että jos hommat sujuu, niin jokainen tavallaan. Silti, noita kohtaloita on tullut nähtyä jo siinä määrin, että itse tulee enää aika harvoin vedettyä viinaa kaksin käsin. Ei vaan huvita.
Hmm. Ei kannattaisi kirjoittaa mikään koska se kuitenkin tulkitaan ryypiskelyni puolusteluksi. Mutta minä en ole alkoholisti, olen enintään alkoholiaddikti, mikä ei ole sama asia.
Juu, olen työssä. Miksen olisi? Minulla on ollut tapana lipittää viiniä ja drinkkejä iltaisin töiden jälkeen, mutta itseni olen vetänyt ns. tilttiin vain pari kertaa kuluneena vuonna. En siis sammu, oksentele tai kärsi krapuloista, mutta ei se tietenkään itse juomisongelmaa miksikään muuta. Ovathan perinteiset tuurijuopotkin selvänä arkisin ja kännäävät viikonloppuisin, eikä se heidän TYÖHÖNSÄ vaikuta.
Alkoholi ei erityisesti himoita minua, vaikka olen ollut omassa mittapuussani jo hyvän tovin raittina.
Kun avasin eilen äidilleni valkoviinipulloja (hänen omat, iäkkäät kätensä eivät pysty siihen) kaataakseni juoman karahviin, sen tuoksu jopa inhotti.
Kummastuin että miten muka näin lyhyt aika voisi muuttaa asioita ja siemaisin pullonsuusa tilkan (VAIN tilkan, eli noin 3 ruokalusikallista) kokeillakseni onko viini muuttunut suussani inhoittavaksi, eikä se kyllä hyvältä maistunut vaikkei viinin laadussa vikaa ollutkaan.
Mikä ero on muka a-addiktion ja alkoholismin välillä? Paras kun kävelet sinne AA ryhmään ja laitat lapun kaulaan( "en ole alkoholisti, olenpa muuten vaan addikti" ). Odotan innolla reaktioita, jos suostut kertomaan, miten kävi.
Alkoholisti ja alkoholiaddikti ovat eri asioita, mutta en ala sitä tässä selittelemään.
Bottom linenä sanottakoon, että addiktin mielihyvän etsiminen keskittyy pulloon kun taas alkoholisti kokee ettei voi elää ilman sitä.
AA:sta:
Minä vältän kaikenlaisia ryhmiä, niihin osallistuminen ei koskaan toimi minulla, oli sitten kyse vaikka vain korinpunonnan kansalaisopistokurssista.
Ylipäätään minua ei haluta hakeutua mihinkään tilanteeseen missä minut pyritään runttaamaan henkisesti. En omaa minkäänlaisia illuusioita itsestäni ihmisenä, mutta liika on liikaa.
Enkä toki väitä että AA olisi tuollainen hurmosseuroihin verrattava liike, jossa ihmiset parkuvat pahuuttaan ja seura lyö löylyä kiukaalle että paha olet, mutta sellaisen kuvan sinä siitä annat, etkä mielestäni aja ainakaan AA:n asiaa moisella. Omaasi ehkä.
Ylipäätään kannattaa miettiä hyvin tarkkaan ryhtyykö jonkin arvokkaaksi kokemansa liikkeen tai ryhmän epäviralliseksi äänitorveksi sen itsensä tietämättä.
C`moon!
Face it! Darling!
Who is the looser?
Go on!
Ei sua kukaan estä!
En mä sua syytä, Jos elää jossakin " persereiässä" kuin mä , niin täytyy vetää lärvit ja kuunnella Madonnaa tai Blu radiota et jaksaa tätä hulluutta , en mä syytä siitä itseäni. RELAX!
