Heteroiden kummallinen etiikka
Käväisin männäviikola luennoimassa diakoniakorkeakoulun opiskelijoille. Naisvaltainen opiskelijajoukko oli yllättävän suvaitsevainen niin perheen sisäiseen adoptioon kuin hedelmöityshoitoihinkin. Toki sain irti myös muutaman vastustavan kommentin, mitä pidän tärkeänä keskustelun kannalta.
Kerroin, etten ole koskaan kuullut nk. vahingoista lesbo- tai homoperheissä. Heteropiireissä useastikin. Kaikki tietämäni sateenkaariperheiden lapset ovat huolellisen harkinnan jälkeen tehtyjä.
Nyt heterot ovat tehneet nk. vahingoista peräti hyveen, jos on uskominen Iltalehden viikkoliitettä (16.17.9.2006). Kansikuvassa komeilee kaunis nainen. Tekstinä: Janinan elämänmuutos - "Vauva on ihana yllätys".
En tiedä kuka tämä Janina on, mutta ilmiselvä vahinko hänelle on käynyt, vaikka sitä kuinka tahansa yritetään kaunistella. En vaivautunut itse juttua lukemaan. Olisi kenties selvinnyt kuka on hänelle tämän vahingon aiheuttanut.
Tällaisten kannanottojen jälkeen minusta tuntuisi siltä, ettei heteroilla ole enää varaa puuttua sateenkaariperheiden lasten hankintaan millään tavalla.
: ) yhdyn tähän. Jos on valta siittää jälkikasvua, niin pitää olla myös vastuu huolehtia niistä.
Hedelmöityslaki ja Mll:n kanta:
"MLL korostaa, että lapsi tarvitsee äidin ja isän. Sekä äidillä että isällä on omat tärkeät tehtävänsä lapsen kasvun ja kehityksen eri vaiheissa. Vanhempien sukupuoliero tuottaa eroja myös heidän psyykkisessä ja sosiaalisessa olemuksessaan sekä vuorovaikutuksessa lapseen. Sekä tyttö- että poikalapsi tarvitsee samaistumismahdollisuuden naiseen ja mieheen.
Lapset joutuvat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan, jos hedelmöityshoitojen avulla syntyy lapsia, joilla ei ole mahdollisuutta saada isää ja isäsuhdetta. Hedelmöityshoitolakia säädettäessä on turvattava lapsen oikeus isään.
Koska sekä äiti että isä ovat lapsen kasvulle ja kehitykselle tärkeitä, MLL:n näkemyksen mukaan hedelmöityshoitoja ei tule antaa muille kuin avio- ja avopareille, joissa lapsi voi saada sekä äidin että isän."
Olen sinänsä samaa mieltä, mutta allekirjoitin silti adressin jossa vaaditaan homopareille oikeutta saada lapsi. Itse olen kasvanut ilman isää ja siitä tuli ongelmia minulle varsinkin murrosiässä. Ajattelen suurinpiirtein niin että tärkeintä kuitenkin on se, että lapsella on rakastava perhe, ei ole siinä mielessä merkitystä ovatko vanhemmat samaa sukupuolta. Homoparithan voisivat olla esimerkkeinä heterovanhemmille miten lapsesta kannetaan vastuuta.
"Lapset joutuvat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan, jos hedelmöityshoitojen avulla syntyy lapsia, joilla ei ole mahdollisuutta saada isää ja isäsuhdetta. Hedelmöityshoitolakia säädettäessä on turvattava lapsen oikeus isään."
Seuraavaksi MLL voikin sitten kieltää avio- ja avoerot. Siitä vain katolisen kirkon linjoille. MLL on toisaalta jo pitkään ollut jämähtäneenä jonkinlaiseen 50-luvun perheidyllin tavoitteluun. Siis niin kaukana realiteeteista kuin mahdollista.
Naiset ovat kasvattaneet yksin tai keskenään lapsia läpi koko maailmanhistorian. Vasta moderni tasa-arvoliike on alkanut painottaa myös isien osuutta ja vastuuta lastenkasvatuksessa, mitä patriarkaatti pitkään vastustelikin sysäten vastuun lapsista kokonaan äideille ja naisille. Vielä esimerkiksi 1950-luvulla olisi naurettu päin naamaa miehelle, joka olisi halunnut äidin lailla ottaa osaa lastensa jokapäiväiseen elämään. Hän olisi ollut kummajainen.
Jostain kumman syystä on nyt alettu hysteerisinä hokea tätä "lapsella on oikeus isään"-mantraa. Ikään kuin isyys oltaisiin jollain tavalla kieltämässä tai isyyden arvoa oltaisiin halveksumassa, mistä ei tietenkään ole kysymys naisparien hedelmöityshoidossa, vaikka niin monet väittävätkin. Näenkin tämän hysterian taustalla lähinnä ennakkoluulonomaisen pelon siitä, että ns. isättömistä miehistä kasvaisi homoja tai "muita poikkeavia". Se kai tämän koko polemiikin taustalla oleva pelko lopultakin on: pelätään, että nais(tai mies-)parien kasvattamista lapsista tulee jollain tavalla kieroon kasvaneita, rikkinäisiä ja vaillinaisia ihmisiä, pahimmassa tapauksessa homoja tai lesboja.
Yllä olevasta syystä en pidä keskusteluilmapiiriä rehellisenä tai millään tavalla tasa-arvoisena taikka faktoihin perustuvana. Hedelmöityshoitoja vastustetaan lähinnä emotionaalisin perustein, mutta taustalla olevia syitä ei kuitenkaan poliittisen korrektiuden ilmapiirissä uskalleta sanoa ääneen. Olisi paljon rehellisempää naisparien hedelmöityshoitojen vastustajien taholta kertoa oikeat syyt hoitojen vastustamiselleen.
Niin. Lapset ovat eriarvoisessa asemassa myös, jos heillä ei ole kaikilla yhtä rikkaita vanhempia, toiset asuvat Kuhmossa ja toiset Kaivopuistossa, toisilla on sisaruksia ja toisilla ei, toisten koululuokassa on 40 muuta ja toisilla 8. Myös eriväriset, ylipainoiset, anorektiset, änkyttävät, luonnevikaiset ja kontrollifriikit sekä liian vapaamieliset vanhemmat tulisi kieltää.
Eiköhän se lapsen perusvaatimus kuitenkin liene rakastavat aikuiset, jotka osaavat huolehtia lapsen perustarpeista ja ovat oikeasti varautuneet ja valmistautuneet siihen, että lapsesta tulee perheen päähenkilö moneksi moneksi vuodeksi.
Loppujen lopuksi lapsi on hyvin kestävää materiaalia, mitä erilaisimmista ja kummallisimmista olosuhteista lähtöisin olevista lapsista tulee silti suhteellisen tasapainoisia ja onnellisia aikuisia. Oman kaupunkilaisjärkeni mukaan tässä ratkaisee juuri se, onko lapsi kokenut olevansa toivottu ja rakastettu sekä täysin ihmisoikeuksin varustettu perheenjäsen.
Minusta on ihan typerää, kun monesti vedotaan siihen, että sateenkaariperheiden lapset joutuvat kiusatuiksi koulussa. Sillä perusteellahan suurin osa lapsista pitäisi jättää syntymättä. Lainatakseni psykologian opettajani sanoja: "Lapset ovat petoja. Kakaroilla on niin raadoliset tavat, että kumma kun ne selviää aikuisikään asti". Lapset kiusaavat toisiaan varmaan kaikesta mahdollisesta uskonnosta, pukeutumisesta, vanhemmista, isovanhemmista, ulkonäöstä, ihonväristä, puhetavasta (esimerkiksi ärrävikaisuus, ei kannata lässyttää liikaa lapsille), listaa voisi jatkaa loputtomiin. Yleensäkin kaikki erilaisuus on lapsille yllyke kiusaamiselle. Eihän uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvia heteroja estetä lisääntymästä, miksi siis sateenkaariperheet tuottavat ongelmia?
Viime vuosien aikana olen törmännyt varsin usein ilmiöön nimeltä yksinhuoltajat. Yleensä se tarkoittaa sitä, että isä on "paennut paikalta" - tehdäkseen jonkun toisen naisen kanssa lisää lapsia. Joissakin tapauksissa nostan toki hattua näille yh-äideille (yhtään yh-isää en tiedä), koska jaksavat kasvattaa kaikkien paineiden ja huolien keskellä (silloinkin kun isä ei "muista" sovittuja tapaamisia, tai maksaa elatusapua muutamaan kuukauteen). Mutta on myös niitä yh-äitejä, jotka itsekin ovat vielä sillä asteella, että jonkun muun tulisi huolehtia - täysi-ikäisyydestä huolimatta - heistä ja heidän lapsosistaan.
Olin jossain vaiheessa tekemisissä vapaaehtoistyötä nuorten parissa kotilähiössäni. Kysyntää tuolle (vapaaehtoisvoimien puutteesta ) loppuneelle toiminnalle olisi edelleenkin. Jossain vaiheessa eräs perheensä hylännyt isä (jonka exvaimo kasvatti lapsen pienistä tuloistaa, isän tuhlatessa elatusmaksut lähiökuppilassa) arvosteli minua - lapsetonta homoa; " tuollaisella ihmisellä, jolla ei ole omia lapsia, saati, että on homo, ei ole oikeutta olla tekemisissä lasten ja nuorten kanssa..." Ny muutamaa vuotta myöhemmin kyseinen "isä" sattui tulemaan erään kerran vastaan - ja pyyteli anteeksi noita aikaisemmin sanomiaan - hänen aikuiseksi kasvanut poikansa kun oli vaihtanut tyttöystävän - poikaystävään ;) Pientä selittelyn makuahan siinä anteeksipyynnössä oli - mutta ainakin hänen kohdallaan kondomien käyttö kaikesta huolimatta olisi jatkossakin suotavaa.
Oma lukunsa on myös eräs yhäiti-ystävämme: hän mielummin antaisi lapsensa meidän hoidettavaksemme (mikäli hänelle itselleen jotain sattuisi) kuin lapsen biologiselle isälle - tytöstä tulisi kuulemma tasapainoisempi kahden homon, kuin lahkolaisen isän seurassa.
Valitettavaa on vain se, että ne, joille lapsia soisi miellään, joutuvat tekemään todella töitä lasten saamiseksi ja ne, joille lapset eivät sovi ollenkaan, saavat niitä, kuin keikkalaulaja ylinopeussakkoja.
"Seuraavaksi MLL voikin sitten kieltää avio- ja avoerot. Siitä vain katolisen kirkon linjoille. MLL on toisaalta jo pitkään ollut jämähtäneenä jonkinlaiseen 50-luvun perheidyllin tavoitteluun. Siis niin kaukana realiteeteista kuin mahdollista." (kirjoitti irokeesi)
Tähän keskusteluunkin minun on osallistuttava, vaikka hetken mietinkin, etten kirjoittaisi mitään :)
Henk.koht. en tunne yhtään homo/lesbopariskuntaa, joilla olisi lapsia, eli sitä kautta en tiedä millaisessa ympäristossä lapsoset kasvavat. Mutta tiedän liiankin monta heteropariskuntaa, jotka eivät ansaitsisi lapsia oman käytoksensä takia. Mutta tietyllä tasolla olen MLL:n kanssa samaa mieltä. Ehkä itsekin olen jumittanut jonnekin takavuosien tasolle :D
Sortumatta mitenkaan sukupuoliin, olen sita mieltä että lapsi tarvitsee ennen kaikkea turvallisen ja tasapainoisen kasvuympäriston. Se että kuuluuko perheeseen kaksi isää tai kaksi äitiä on mielestäni aivan irrelevanttia. Ehkä myohemmin tästä tulee lapselle jokin asia, mikä vaatii käsittelemistä. Siinäkin vaiheessa perhe on mun näkemyksen mukaan se tärkein voimavara. :)
