Seksi on elämäni suurin pettymys

Näin on. En ymmärrä miksi ihmiset jaksavat jauhaa. Luultavasti kyse on siitä, ettei elämästä löydetä muita sisältöjä (stressaavaa työtä lukuun ottamatta). Täytyy sanoa, että esim. ruokapöydän ja viinilasin ääressä olen elämässäni saanut paljon, paljon suurempia nautintoja kuin sängyssä. Ja sängyssäkin olen ollut kymmenisen jätkän kanssa.

Kokemusteni perusteella rohkenen tylysti päätellä että seksin arvo elämässä on sitä suurempi, mitä vähempiälyinen on.

Ehkä sitten jonain päivänä matkustan Amerikkaan ja otan sieltä jonkun tosikomean escortin, joka totaalisesti muuttaa ajatukseni ja palvelee minua niin täydellisesti (ei ongelmani ei ole itsekkyys sängyssä) kuin vain voi. Mutta sitä ennen voin todeta, että seksi ei todellakaan ole tämän, jo keski-ikään ehtineen jätkän elämän suurimpia asioita. Kun kuolen, viimeiset sanani eivät takuulla ole "Oh,at least I did have some great sex....".

Eiköhän tuo nyt ole hieman yleistävä kirjoitus. Jotkut ihmiset vain ovat kiinnostuneempia seksistä ja nauttivat siitä enemmän kuin toiset. On ihmisiä, joita se kiinnostaa niin vähän, että he eivät pääse lähellekään tuota kymmentä kumppania, eikä se heitä yhtään haittaa.

Yliopistoihmisenä ja seksistä suuresti nauttivana en ihan purematta niele tuota väitettäsi. On outoa ajatella, että enemmistön on oltava jotenkin väärässä tai muuten viallinen jos se on eri mieltä kuin itse on.

Totanoin, kirjoitit aika kiinnostavan, mutta turhautuneen tuntuisen kuvauksen hyvän seksin puuttumisesta. Asiaa voisi lähteä pohtimaan moneen suuntaan. Voisitko kuitenkin alkuun kertoa millaista sinun mielestäsi on "great sex"? Mitä kaikkea se pitää sisällään?

Juhani

Jos baarissa notkumisen sijaan harrastaa vaikka lukemista, niin kyllä siinä yleissivistys pääsee ehkä hieman enemmän karttumaan. Ja mielestäni juuri niillä, jotka roikkuvat kapakoissa, elämää hallitsee yksinkertaisesti seksuaalivietti. (ellei alkohoili, mutta silti välillisesti seksuaalivietti) Vastavuoroisesti tunnen taas muutaman "menestyjän", jotka ovat jo nuorella iällä suorittaneet esim. tohtorin tutkinnon, mutta heidän elämässään seksuaalivietillä ei näytä olevan minkäänlaista sijaa. Lienevätkö ihan aseksuaaleja. Kun ei ole mielenkiintoa seksiin, mielenkiinto ja energiat suuntautuvat aivan muualle.
Kaikki ihmisethän eivät siis ole samanlaisia, mutta hienoa olla tässä asiassa suht. "tasapainoinen", eli seksi on yksi hienoimmista asioista elämässä (siis kun siihen kuuluu rakkaus ja läheisyys) eikä seksuaalivietti kuitenkaan hallitse elämää ja siten energiaa ja mielenkiintoa jää myös muille elämän alueille. :o

Seksi voi olla elämää suurempi pettymys, varsinkin liiallisesti uskoo kavereiden juttuihin, tai on jostain omaksunut virheellisen kuvan seksin "olemuksesta". Se mitä sängyssä tapahtuu toisen kanssa, riippuu tietystikin molempien mieltymyksistä ja haluista, samoin fyysisestä kunnosta. Jos seksiä yrittää kännisenä harrastaa - taatusti tulee mieleen, että parempaankin varmasti pystyisi. Myös molempien väsymys (liika valvominen) vaikuttaa suoritukseen. Saati sitten suorituspaineet.

Mihin sitten kukin rinnastaa huonon seksin? Jos takana on vain muutama seksikokemus, voi tuo "luokittelu" olla vaikeaa. Ja jos vielä ajattelee vain itseään suoritteen aikana - odotukset liiallisena - hyvin nopeasti pääsee tuohon pettymysten listaan sekin pano. Melko yleistä on tuo ravintolasta iskeminen, enemmän tai vähemmän humalainen seura omien odotusten ja vaatimusten kanssa päätyy hätäiseen panoon - voi enemminkin syyttää jo itseään jos seksi on pettymys...

Totanoin kirjoitti tuosta hyvästä ruuasta ja juomasta - tottahan se on, että elämässä on muitakin aistinautintoja kuin seksi. ;)