- 1 / 4
- JuhaniV
- 23.2.2006 0:08
HS (21.2.2006) uutisoi kirkosta eroamisista seuraavasti:
- Luterilaisesta kirkosta erosi viime vuonna enemmän väkeä kuin koskaan aiemmin. Kirkkonsa jätti 33 043 jäsentä.
- Kirkosta eronneiden suuri enemmistö eli noin 70 prosenttia on 20–39-vuotiaita nuoria aikuisia, kymmenisen prosenttia on lapsia ja alle 18-vuotiaita ja loput vanhempaa väkeä.
Oma kantani on se, että tällä menolla luterilaisessa kirkossa on kohta enemmistönä arkkivanhoilliset, jotka vastustavat naispappeutta ja samaa sukupuolta olevien parien oikeuksia esimerkiksi kieltämällä parien siunaamisen.
Tällä viikolla julkaistiin Kati Niemelän tutkimus kirkosta eroamisen syistä.
Vieraantunut vai pettynyt? Kirkosta eroamisen syyt Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.
Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 95, 2006.
Kirjaa ei ole vielä kirjakaupoissa, mutta tulee varmaan jossain vaiheessa tai ainakin saanee tilaamalla. Jos joku haluaa nopeasti esim. lehtiä varten, voi tiedustella Kirkon tutkimuskeskuksesta, joka on Tampereella.
Seuraavassa kiinnostavia kohtia kirjasta.
"Tämän tutkimuksen perusteella yhä useammalle kirkosta eroaminen on protesti ja kannanotto kirkon päätöksentekoa tai linjavalintoja kohtaan - käytännössä usein yksittäisten työntekijöiden linjauksia kohtaan. Erityisesti kirkosta eroamisella protestoidaan kirkon homoseksuaaleihin suhtautumista tai naispappeuteen liittyviä kannanottoja. Aiemmissa kirkosta eroamista tarkastelevissa tutkimuksissa tällaiset eroamiset eivät samassa määrin ole nousseet esille." (ss. 223-224)
---
"...tutkimuksen perusteella monet niistä, jotka eroavat kirkosta, koska eivät voi hyväksyä esimerkiksi kirkon kielteissävytteistä suhtautumista homoseksuaalisuuteen tai naispappien syrjintää, ovat sellaisia, jotka ovat jo valmiiksi etäällä kirkosta ja joille kirkolla ei ole erityistä henkilökohtaista merkitystä. Kokemukset kirkon suvaitsemattomuudesta kuitenkin aktivoivat kirkosta eroamisen. Erityisesti kirkon seksuaalivähemmistöihin liittyvän suvaitsemattomuuden vuoksi kirkosta eroajien joukossa on kuitenkin myös uskoa ja kirkkoa henkilökohtaisesti erittäin merkityksellisenä pitäviä, erityisesti sellaisia, joita kirkon suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin koskettaa läheltä. Moni kirkkoa lähellä ollut ja uskoa henkilökohtaisesti merkityksellisenä pitävä homoseksuaali on joutunut pettymään ja toteamaan, ettei pysty olemaan sellaisen kirkon jäsen, joka ei hyväksy häntä sellaisena kuin hän on.
Tutkimus osoittaa kirkon karkottavan luotaan monia vähemmistöihin kuuluvia ja antavan heille kokemuksen henkilökohtaisesta kelpaamattomuudesta ja sopimattomuudesta kirkon piiriin. Vaikka monet toteavat tietävänsä, että kirkon piiristä löytyy myös vastakkaisen kannan edustajia, heidän painoarvoaan pidetään liian vähäisenä." (s. 227)
---
"Tilanteet, joissa kirkko näyttäytyy vahvana ja yksiselitteisenä auktoriteettina ovat omiaan vieraannuttamaan erityisesti nuoria aikuisia kirkosta. Sen sijaan kirkolta kaivataan yksilöllisen elämän ja sen vaikeuksien ymmärtämistä ja henkilökohtaisella tasolla kohtaamista. Monessa pettymyksessä on kyse viime kädessä siitä, että kirkko on näyttäytynyt kovana ja kylmänä totuuden omistajana. Kirkosta eronneiden nuorten aikuisten kokemusten perusteella on selvää, että kirkon konservatiivisin pieni vähemmistö ajaa päinvastaisista intresseistään huolimatta tätä ikäryhmää yhä etäämmälle kirkosta. Harva nuori kokee voivansa samastua tämän konservatiivisen vähemmistön näkemyksiin. Moni heistä lisäksi kokee konservatiivista kantaa edustavien näkemykset sisäisesti ristiriitaisina ja kristillisen uskon ytimen vastaisina."
(ss. 231-232)
*************
Luterilaisessa kirkossa toimivat uudistusmieliset toivovat nyt ehdottomasti, että kukaan ei enää eroa kirkosta, vaan että eronneetkin liittyvät takaisin, koska syksyllä äänestetään uusia ihmisiä valtuustoihin, ja sitä kautta vaikutetaan ja muutetaan kirkolliskokouksen kokoonpano. Ja sitten voi odottaa muutoksiakin.
Juhani
- Luterilaisesta kirkosta erosi viime vuonna enemmän väkeä kuin koskaan aiemmin. Kirkkonsa jätti 33 043 jäsentä.
- Kirkosta eronneiden suuri enemmistö eli noin 70 prosenttia on 20–39-vuotiaita nuoria aikuisia, kymmenisen prosenttia on lapsia ja alle 18-vuotiaita ja loput vanhempaa väkeä.
Oma kantani on se, että tällä menolla luterilaisessa kirkossa on kohta enemmistönä arkkivanhoilliset, jotka vastustavat naispappeutta ja samaa sukupuolta olevien parien oikeuksia esimerkiksi kieltämällä parien siunaamisen.
Tällä viikolla julkaistiin Kati Niemelän tutkimus kirkosta eroamisen syistä.
Vieraantunut vai pettynyt? Kirkosta eroamisen syyt Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.
Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 95, 2006.
Kirjaa ei ole vielä kirjakaupoissa, mutta tulee varmaan jossain vaiheessa tai ainakin saanee tilaamalla. Jos joku haluaa nopeasti esim. lehtiä varten, voi tiedustella Kirkon tutkimuskeskuksesta, joka on Tampereella.
Seuraavassa kiinnostavia kohtia kirjasta.
"Tämän tutkimuksen perusteella yhä useammalle kirkosta eroaminen on protesti ja kannanotto kirkon päätöksentekoa tai linjavalintoja kohtaan - käytännössä usein yksittäisten työntekijöiden linjauksia kohtaan. Erityisesti kirkosta eroamisella protestoidaan kirkon homoseksuaaleihin suhtautumista tai naispappeuteen liittyviä kannanottoja. Aiemmissa kirkosta eroamista tarkastelevissa tutkimuksissa tällaiset eroamiset eivät samassa määrin ole nousseet esille." (ss. 223-224)
---
"...tutkimuksen perusteella monet niistä, jotka eroavat kirkosta, koska eivät voi hyväksyä esimerkiksi kirkon kielteissävytteistä suhtautumista homoseksuaalisuuteen tai naispappien syrjintää, ovat sellaisia, jotka ovat jo valmiiksi etäällä kirkosta ja joille kirkolla ei ole erityistä henkilökohtaista merkitystä. Kokemukset kirkon suvaitsemattomuudesta kuitenkin aktivoivat kirkosta eroamisen. Erityisesti kirkon seksuaalivähemmistöihin liittyvän suvaitsemattomuuden vuoksi kirkosta eroajien joukossa on kuitenkin myös uskoa ja kirkkoa henkilökohtaisesti erittäin merkityksellisenä pitäviä, erityisesti sellaisia, joita kirkon suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin koskettaa läheltä. Moni kirkkoa lähellä ollut ja uskoa henkilökohtaisesti merkityksellisenä pitävä homoseksuaali on joutunut pettymään ja toteamaan, ettei pysty olemaan sellaisen kirkon jäsen, joka ei hyväksy häntä sellaisena kuin hän on.
Tutkimus osoittaa kirkon karkottavan luotaan monia vähemmistöihin kuuluvia ja antavan heille kokemuksen henkilökohtaisesta kelpaamattomuudesta ja sopimattomuudesta kirkon piiriin. Vaikka monet toteavat tietävänsä, että kirkon piiristä löytyy myös vastakkaisen kannan edustajia, heidän painoarvoaan pidetään liian vähäisenä." (s. 227)
---
"Tilanteet, joissa kirkko näyttäytyy vahvana ja yksiselitteisenä auktoriteettina ovat omiaan vieraannuttamaan erityisesti nuoria aikuisia kirkosta. Sen sijaan kirkolta kaivataan yksilöllisen elämän ja sen vaikeuksien ymmärtämistä ja henkilökohtaisella tasolla kohtaamista. Monessa pettymyksessä on kyse viime kädessä siitä, että kirkko on näyttäytynyt kovana ja kylmänä totuuden omistajana. Kirkosta eronneiden nuorten aikuisten kokemusten perusteella on selvää, että kirkon konservatiivisin pieni vähemmistö ajaa päinvastaisista intresseistään huolimatta tätä ikäryhmää yhä etäämmälle kirkosta. Harva nuori kokee voivansa samastua tämän konservatiivisen vähemmistön näkemyksiin. Moni heistä lisäksi kokee konservatiivista kantaa edustavien näkemykset sisäisesti ristiriitaisina ja kristillisen uskon ytimen vastaisina."
(ss. 231-232)
*************
Luterilaisessa kirkossa toimivat uudistusmieliset toivovat nyt ehdottomasti, että kukaan ei enää eroa kirkosta, vaan että eronneetkin liittyvät takaisin, koska syksyllä äänestetään uusia ihmisiä valtuustoihin, ja sitä kautta vaikutetaan ja muutetaan kirkolliskokouksen kokoonpano. Ja sitten voi odottaa muutoksiakin.
Juhani
