Noloja tilanteita? :P

Täällä on yksi nolojen tilanteiden nainen, ja uteliaisuuttani ajattelin udella teiltä muiltakin arjen kommelluksia. ;) Oma kömmähdyslistani on loputon, mutta tässä pari lempitilannettani:

-Kiinassa valtavilla kuorofestivaaleilla minä ja ystäväni olimme kävelemässä kohti busseja, kun huomasimme että joku huutaa megafoniin ja huitoo meitä kohti. Olimme muistaneet aikataulun ihan päin honkia ja 40 bussia täynnä kuorolaisia ympäri maailmaa oli odottanut meitä puoli tuntia... :D

-Samaisilla kuorofestivaaleilla lavalle saapuessa tämä ystäväni tallasi kantapäälleni ja kenkä jäi siihen. Kaveri poimi kengän maasta ja pari tuhatta ihmistä nauroi kun laitoin kenkää jalkaan.. :P

-Kun olin kahvilassa töissä, unohdin erään asiakkaan tilauksen ja istuin vielä melkein viereiseen pöytään pitämään ruokataukoa ja juttelemaan siskoni kanssa.. Tämä asiakas sitten hetken kuluttua tuli tiedustelemaan minne ne paninit jäi.. Olin naama punaisena hetki tovin, pyysin anteeksi, tein paninit ja meinasin tukehtua keittooni kun nolotti niin kaameasti.. O_o

-Eilen kävin katsomassa tyttöystäväni kanssa asuntoa ja päästettiin sitten tämänhetkisen asukkaan kissa karkuun samalla oven avauksella! Oho! xD

Näitähän riittää.. Vaan kertokaas omia kokemuksia. :)

Itsensä pitää nolata vähintään kerran päivässä. Se pitää pullistelevan egon sopivasti kurissa. Omat päivittäiset bravuurini liittyvät ruokailu- ja kahvittelutilanteisiin. Ei mene päivääkään, etteikö täysi juomalasi kaatuisi, ruokaa tippuisi rinnuksille, haarukka sinkoutuisi lattialle tai jotain vastaavaa. Varsinkin vieraiden ihmisten seurassa ruokailu on aina omalla kohdallani yhtä suurta jännitysnäytelmää. Ikinä ei tiedä, minne kirsikkatomaatit pomppivat tai kenen syliin viinini kaatuu.

Mutta nämä pienet ja varsin viattomat arkipäivän probleemat ovat vain mainioita muistutuksia siitä, ettei itseään todellakaan kannata ottaa kovin vakavasti. Suurempia nolauksia en kuitenkaan halua julkisesti tuoda ilmi. Haluan suojella niihin osallisiksi joutuneita ihmisiä ja heidän intimiteettisuojaansa ;) Niitäkin kyllä riittää. Onneksi lähes kaikki nolot tilanteet ovat myöhemmin ajateltuna vain hauskoja. Tosin joskus on suusta päässyt sellaisiakin sammakoita, että vieläkin ihan oikeasti hävettää. Varsinkin jos on onnistunut toista tahattomasti loukkaamaan.

En siis varsinaisesti vastannut kysymykseesi, mutta jos "nolojen tilanteiden naisille" perustetaan joku tukiryhmä, niin olen oitis mukana!

Pari puhelinmokaa:

Olin toista päivää uudessa työpaikassani, ja vastasin vahingossa puhelimeen entisen työpaikkani nimellä. Korjauksen tehtyäni asiakas vielä ihmetteli, että kummassa paikassa tää nyt siis on? Tosi pätevän oloista asiakaspalvelua.

Tämän mokan sattuessa asuin vielä vanhempieni luona. Olimme meillä kahden kaverin kanssa melkoisen hilpeällä tuulella ja odotimme neljännen yhteisen kaverin soittoa. Kun puhelin sitten soi, vastasin vahingossa puhelimeen tämän ystävän nimellä, jonka soittoa odotimme. Kaksi muuta kaveriani räjähtivät nauruun tämän mokani kuullessani, huutelivat puhelimeen taustalta kaikkia pikkupervoja insidejuttuja ja pitivät muutenkin melkoista meteliä. No eihän luurin toisessa päässä ollutkaan se kaveri, jonka soittoa odotettiin, vaan joku kovin jäykän oloinen virkamies mistä lie verovirastosta, isälle sillä oli asiaa.

Itsellä myös meinannut käydä sen sata kertaa tuo väärän "osoitteen" antaminen puhelimessa! Aina kun töissä soi puhelin, mielessä viuhahtaa ohi kaikki entiset työpaikat ja täytyy oikein keskittyä että sanon niistä sen oikean. :o)

Puhelintyössä sattuu ja tapahtuu, yöllä jos vaikka sattuu kuulemaan kännisen ihmisen sanat väärin ja yhdistää puhelun väärälle henkilölle, aika paha... Ei siis sillä että olis itelle sattunu, on vaan ollut läheltä piti -tilanne, onneksi vielä varmistin nimen ennen yhdistämistä :-D

Yleensäkin kaikenlaista hassua voi tapahtua, jos vaikka pyöräilee kaupungilla ja sattuu sitten tekemään liian äkkinäisen ohjausliikkeen liian liukkaassa kohdassa, niin seuraavana päivänä voi olla polvi mustelmilla... Kovimman kolauksen kärsi silti ylpeys, paikalla kun sattui olemaan ihan kivasti porukkaakin, joita kiinnosti niin kauheasti keskelle tietä kyljelleen mätkähtänyt fillaristi, onni vain ettei autoja sattunut ajaan yli :oP

Parikymppisenä vietin kesää Ranskassa ja tietysti tutustuin maailman seksikkäimpään kundiin. Teimme pienen lomamatkan Pohjois-Ranskaan ja, koska rahaa ei juuri ollut, majoituimme B&B tyylisiin pikkupaikkoihin. Kaikkialla tietysti kaksi vuodetta, vaikka todellisuudessa yksikin olisi riittänyt.
Yhtenä aamuna vetelehdimme sängyssä jutellen ja pussaillen, oli aika lämmin, joten peitto oli turha. Jossain vaiheessa istuin hänen lantionsa päällä ja vain katselin niitä kauniita ruskeita nappisilmiä. Silloin tietenkin ovi avautui ja siivooja, perheen tytär marssi sisään. Vieläkin muistan hänen ilmeensä, kun näki meidät alasti siinä sängyssä. Poistui anteekspyydellen ja meitä ensin nolotti, mutta sitten nauroimme koko asialle. Avaimen jätimme respaan ilamn suurempia lähtöseremonioita.

Tuossa edellä noloja tilanteita on kerrottu sattuneen puhelimessa. Sähköposti vasta noloja tilanteita järjestääkin. Tietokoneen vika, tietty!

Tiedän tapauksen jossa henkilö outtasi itsensä lähettämällä yksityisviestiksi tarkoitetun sanoman laajalle jakelulistalle.

Moitin kerran tällaisella jakelulistalla erään lehden toimituspolitiikkaa. Taisi tulla sanottua aika terävästi. Ei mennyt kuin hetki kun sain alatyylisen, tulikivenkatkuisen ja perusteellisen loukkaavaksi tarkoitetun henkilökohtaisen viestin. Päätoimittaja oli ollut niin raivoissaan, että oli unohtanut isojen kirjainten lukituksen päälle. Jokainen lause alkoi pienellä kirjaimella ja jatkui isoilla kirjaimilla. Päätoimittajan pahaksi onneksi vain minulle tarkoitettu viesti menikin sitten muutamalle sadalle listan lukijalle. Hän mokasi itsensä täysin. Eipä mitään kuulunut häneltä sen jälkeen.

Itselleni on sähköpostin kanssa sattunut joskus megamoka. Hävettää vieläkin.

Asiakkaamme tarvitsi meiltä erittäin ison työn erittäin tiukalla aikataululla. Tarjouskierros käytiin ja odotin tilausta. Sitä ei kuulunut, mutta naispuolinen projektipäällikkö alkoi vedättää hintaa alas kaikenlaisilla lisävaatimuksilla ja täsmennyspyynnöillä. Eräänä myöhäisenä iltana palasin kotiin hyvin väsyneenä ja päätin vielä lukea sähköpostit. Siellä oli jälleen uusi lisävaatimus tuolta projektipäälliköltä. Sain täydellisen hepulin. Lähetin (näin luulin) kopion vain kolleegoilleni. Lisäsin alatyylisen kommentin, jonka merkitys oli se, että katkaistaan neuvottelut: "Tuleeko mitään vai pannaanko napit kiinni?"

Seuraavana päivän luin uudelleen sanomani ja huomasin naispuolisen projektipäällikön osoitteen säilyneen mukana jakelussa. Siis hän oli saanut sanoman. Olisin halunnut vajota maan alle. Mietin aamupäivän sopivaa tapaa hoitaa asia. Täydelliseksi yllätyksekseni sähköposti toi hetken kuluttua alkuperäisen tarjouksen mukaisen tilauksen tuolta projektipäälliköltä. Ei minkäänlaisia kommentteja.

Kiitin tilauksesta ja esitin nöyrimmän anteeksipyyntöni. Vein hänelle kukkakimpun ja kaikkein suurimman suklaarasian, jonka löysin. Itse projekti meni hyvin.

Juhani

Italian parlamentin vessaongelmat

Transvestiitti Luxuria valittiin huhtikuussa Italian parlamenttiin. Nyt on kova keskustelu vessoista. Yksi parlamentaarikko, Lucio Barani, vaatii yhtä vessaa lisää, transvessaa. Luxuria tuohtui: ”Mitä, tämähän on vessa-apartheidia. Vessa vain minua varten. Sitä en ansaitse. Naisten vessa varmaankin riittää minulle. Ja tapanahan on, että vessassa ovi pannaan istunnon ajaksi kiinni, jos läsnäoloni jotakuta häiritsee”.

Luxuria (hekuma) oli ennen mies. Mutta nykyisin hän pukeutuu vain naiseksi. Hän toivoo, että häntä kutsutaan Rouva Kansanedustajaksi. Vaalitaistelun aikana erityisesti vallassa ollut Berlusconin puolue hyökkäsi häntä vastaan rajusti. Entisen diktaattorin Mussolinin serkku sanoi: parempi fasisti kuin homo.

http://www.networld.at/index.html?/articles/0618/15/139743.shtml.

Puukottiko naisbaarimestari Heike (34v) miesteurastaja ja -gastronomi Udon (38v) sen takia, että Heike oli rakastunut Udon vaimoon Elenaan (36v)? Tällaista joutuu pohtimaan Saarbrückenin käräjäoikeus Saksan Iltiksen eli Bild Zeitungin mukaan.Tapahtuma-aika: 5.40 aamulla. Syyttäjän mukaan Heike meni Udon luo ja pisti häntä linkkuveitsellä, ensin vatsaan, sitten selkään. Veitsi löytyi naisten vessasta.

Uhri uskoo nyt toivuttuaan, että kyseessä oli lesbomustasukkaisuus. Aluksi heidän avioliittonsa oli unelmaliitto, tosi rakkautta. Mutta sitten tuli jännitteitä.
Syytetty Heike puolustautuu: Ei, Udo tuli pyytämään apua avio-ongelmiinsa. Torjuin, joten hän kiukustui. ja uhkaili. Olin vain ystävä hänen vaimonsa kanssa.

Nyt on tullut avioero. Mutta kuka on syyllinen? Jatkuu seuraavassa oikeudenistunnossa. Vedonlyöntitoimisto on varmaan jo auki.

Kuvat internet-sivulla: http://www.bild.t-online.de/BTO/news/aktuell/2006/05/17/lesben-drama/lesben-drama.html
Kuka heistä näyttää syylliseltä? Udo tuulipuvussa, syytetty keltaisessa t-paidassa (nyt työtön). Elena on ainakin tosi sexy.

Pienet noloudet ovat oikeasti nolompia kuin isot. Jos mokaa kunnolla -- sanotaan onnistuu lukitsemaan itsensä alastomana hotellin käytävälle tmv. -- siitä voi tehdä ison spektaakkelin, millä pelastaa tilanteen. Mutta miten pelastaa itsensä pienistä typeristä tilanteista?

Onko kenellekään muulle koskaan käynyt niin, että syödessä pitää lusikasta tai haarukasta liian höllällä otteella tai puraisee hampaat yhteen hieman liian aikaisin, jolloin lusikka tai haarukka jää käden siitä irtaantuessa hampaiden väliin väpättämään? Minulle tuota on sattunut lapsuudesta saakka.

Erityisen noloa se on jossakin hienossa ravintolassa. Se on nimittäin TODELLA TYHMÄN NÄKÖISTÄ. Ihminen näyttää täysin idiootilta, kun kädet ovat pöydällä ja orpo aterin sojottaa toimettomana suussa.

Baden-Württembergin alueelta kotoisin oleva nainen (25v) kävi lääkärillä. Hän ei halunnut raskaaksi. Lääkäri asensi hänelle ihon alle muovisen putken, jonka pitäisi estää raskaudet (ketovaikutteinen ehkäisyaine). Mutta yllätysvauva syntyi ja on nyt jo kolmivuotias.

Nainen käynnisti oikeusprosessin lääkäriä vastaan. Ehkäisyvälineen asennuksessa oli tapahtunut virhe. Nyt Karlsruhen korkein oikeusistuin tuomitsi lääkärin maksamaan elatusmaskuja siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. 600 euroa kuukaudessa.
http://www.morgenpost.de/desk/1110685.html

Jossain vaiheessa on nolottanut se, että olen erittäin taitava vetämään varsinkin seurassa ja pitemmissä seminaareissa juomat väärään kurkkuun. Sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä Cokis-pullon vai vesilasin sisältö vai jotain muuta. Päädyn aina yskimään pitkäksi aikaa naama punaisena ja kaikki varmasti kiinnittävät asiaan huomiota. On vähän kiusallista häiritä sillä toisten puhetta. Ei sillä muuten niin väliä olisi. Vaihtoehtona olisi tietysti olla juomatta julkisilla paikoilla :P

Myös siisti ruokailu on joskus haastava tehtävä. Yleensä jokin sitkeämpi pala lentää lautaselta pöydälle, lattialle tai syliini. Yleisimmin juuri syliin. Lusikka kalahtaa hampaisiin ja keitto päätyy leualle ja kaikkialle muualle paitsi suuhun. Tai uitan hihojen kalvosimet ruoassa. Taisin myös leimaantua viime kesänä McDonaldsilla oudoksi hyypiöksi, kun tilasin sieltä usein suklaa-mansikkapirtelöä, ja onnistuin useana päivänä saman viikon aikana kippaamaan pirtelömukin lattialle jo matkalla pöytään, jolloin se sotki myös housunlahkeet ja kengät (tottakai juuri mustat mokkakengät ja mustat housut), pari kertaa myös toisen asiakkaan housut, tai kaatamaan sen heti aluksi pöydälle. Kivat sotkut. Nolointa asiassa oli se, että tarjoilija toi kyllä tilalle uuden pirtelön, mutta ei siivonnut pöytää, joten jouduin istumaan sitten pöydässä, joka lainehti pirtelöä. Ohikulkijat katsoivat aika pitkään. Mössöä oli sen verran paljon, että sen siivoaminen itse paperipyyhkeillä olisi ollut todella paljon paperipyyhkeitä vaativa urakka. Joka kerralla vuorossa ollut sama tarjoilija alkoi katsoa loppuviikosta vähän hassusti. Luuli kai että olen jotenkin pöllyssä, vaikka olin oikeasti kaikin puolin selvä. Käyn toki edelleen Mäkissä, ja olen onnistunut olemaan syksyn ajan sotkematta.

Erityisen noloksi tilanteeksi on jäänyt mieleeni tapaus muutaman vuoden takaa. Sain poskeni sisäpinnalle erittäin suuren ja kauan kestäneen aftan, joka aiheutti sen, että haisin kuulemma aivan järkyttävän pahalle. En tietenkään tajunnut sitä ensimmäisinä päivinä itse, vaan kuulin asiasta äidiltäni, joka joutui viettämään kanssani pari tuntia pienessä henkilöautossa. Tehtiin muutaman tuttavan kanssa lomailumatka läheiseen kaupunkiin. Olinkin ihmetellyt, että ihmiset jotenkin karttelevat minua, ja syykin selvisi perillä. Paluumatkalla olinkin jo tietoinen siitä, että olin muun joukon kiusaksi kauhea hajuherne (äiti käski suoraan sanoen pitää suuni kiinni, jotta "päästöt" olisivat vähemmän haittaavat), joten en puhunut sitten enää mitään kenellekään. Yritin kiinnittää samaan aikaan myös erään naisen huomiota ja tajusin vasta jälkeenpäin, että olin varmaan ollut tosi viehko, kun haisin ensitapaamisella ja parilla kerralla senkin jälkeen kuin raato. Yllättäen emme ole tavanneet sen koommin, ja ymmärrän asian aivan täydellisesti. Afta parani sentään aikanaan ja minusta tuli taas hengityksen osalta salonkikelpoinen.

En ole onnistunut töppäilemään itse puhelimella, mutta olen ollut useamman kerran tekstiviestitöppäyksen kohteena. Jollekin aivan toiselle henkilölle tarkoitettuja tulikivenkatkuisia haukkumisviestejä (jopa välien poikkilaittamisviestejä) on tullut kännykkääni, ja olen sitten saanut ihmetellä, että mitä kummaa olen tehnyt tietämättäni. Onneksi asiat ovat aina selvinneet, kun olen laittanut kummastuneen vastausviestin.

Taas erikoinen tapaus. Maanantaina alkaa Berliinissä oikeudenkäynti, jossa 37-vuotiasta miestä syytetään kiristyksestä. Kiristyksen kohteena on ollut US5-yhtyeen laulaja Christopher Richard Stringini (17-v).

Vime vuoden joulukuun 5. pnä laulaja, lempinimeltään Richie, oli Sage-clubilla lähellä Jannowitze-siltaa. Hän pistäytyi vessaan. Viereiseen koppiin piiloutui Oliver van M. Hän otti esiin kameransa ja kuvasi yli väliseinän viereisessä kopissa olevia. Epäselvässä kuvassa näkyi Richie yläruumis paljaana, pää taaksepäin kenossa, ja edessä polvillaan toinen mies. Näytti siltä, kuin olisi käynnissä suuseksi.

Pari viikkoa myöhemmin Oliver M. ilmestyi levyfirmaan vaatimaan 150 000 euroa kuvasta. Muuten kuva julkaistaan. Levyfirma ei odotellut, vaan teki heti rikosilmoituksen ja mies pidätettiin. Siitä alkaen tapaus on ollut julkinen. Internetissä alkoi kova kuhina: Onko laulaja homo. Muutamaa päivää myöhemmin hän itse tuli esiin. Ei ole homo, kaveri vain auttoi hänet ylös. Mutta tämä ei auttanut. Huhumylly oli jo liikkeellä. Kaikki viisi yhtyeen poikaa asuivat samassa kämpässä (kommuunissa). Richie kärsi pahasta stressistä, ja syyskuussa lähteä päätettiin lähteä pois Berliinistä. Muutettiin Lontooseen.

Oikeudessa on vain asianajajat paikalla. Pojat itse tulevat viikon päästä uuden levyn takia. Saturn-levykaupassa kirjoitellaan omistuskirjoituksia. Viimeksi sellainen tilaisuus oli Hampurissa. Sinne tuli 3500 teini-ikäistä tyttöä. Melu ja kirkuna oli kauhea. Kolmen minuutin päästä poliisin oli puututtava asioiden kulkuun. 150 tyttöä loukkaantui, kahdeksan vietiin sairaalaan. Richien kuva
http://www.us5.cz/us5/richie

Toinen erikoinen juttu. Spiegel-lehti kertoo. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan pienen lapsen puheen kehitys riippuu paljon enemmän isän kuin äidin puheesta. Äidit puhuvat lapsilleen paljon, koko ajan. Kuitenkin lapsen puheen kehitys korreloi isän puhetaitoihin. Äidit puhuvat ilmeisesti liikaa. Lapsi ei ehdi oppia. Isä puhuu harvakseltaan, ja se on hyväksi lapselle.

Kolmas nolo tilanne. Puolan pääministeri antoi äskettäin määräyksen, että häntä saa kuvata valtion tiloissa vain suoraan edestä, ei sivulta. Luultavasti hän häpeää kaksoisleukaansa. Määräys aiheutti ulkomaita myöten närästystä. Perjantaina määräys kumottiin. Saksan journalistiliitto haukkui pääministeriä: vain diktatuureissa määrätään, millaisia kuvia saa ottaa.
Pääministeri Kaczinsky on viikonvaihteessa ollut pääministeri Vanhasen kanssa kuvissa tämän tästä. Näkyykö kaksoisleuka?

Berliinissä poliisi teki yllättävän ratsian. Kirjakauppias Gottfried Ensslin (RAF-aktivistin Gudrun Ensslinin veli) meni käymään Fuggerstrassella sex-elokuvateatterissa viime viikolla. Tuskin hän oli päässyt sisään, kun ovi leväytettiin auki ja sisään tulvi miehiä maskit naamalla. Gottfried painettiiin lattialle käsirautoihin. Sisääntulijat ilmoittivat, että kyseessä on poliisioperaatio. Odoteltiin operaation johtajaa. Kun hän tuli, hän ilmoitti, että erehdyttiin ovesta. Oli tarkoitus mennä naapuriin heterobordelliin tekemään huumeratsia.

Gottfried Ensslin on vihainen. Olipa tarkoituksena mennä mihin tahansa huoneistoon, sisällä olijoita on kohdeltava asiallisesti. Poliisioperaation raakuus hämmästytti häntä. Hän joutui käymään ensi avussa tapahtuman jälkeen. Hänestä löydettiin monia mustelmia ja shokkitila. Ensslin vaatii Berliinin poliisipäälliköltä julkista anteeksipyyntöä.

Myös seksikinon omistajaa Ensslin moittii. Tämä ei vähääkään välittänyt asiakkaittensa vammoista, vaan tutki, mitä materiaalisia vaurioita paikalle tuli.

Poliisiviranomaiset eivät tässä vaiheessa halua ottaa kantaa tapahtuneeseen.
http://www.jungewelt.de/2006/11-22/031.php

Richien juttu oli maanantaina oikeudessa. Pahaksi onneksi Albert-Einstein-yläasteen tytöillä oli juuri yhteiskuntaan tututustumispäivä ja oltiin seuraamassa oikeusistuimen toimintaa. Richie itse ei ollut paikalla, mutta syytetty, 37 v. Oliver oli. Ja Oliver kertoi, mitä hänen mielestään oli tapahtunut. Hän oli ystävänsä kanssa Sage-Clubilla Heinrich-Heine-kadulla. Richie oli myös paikalla. Oliver kertoi, että Richie tuntui olevan kovasti kiinnostunut hänen ystävästään. Äkkiä molemmat häipyivät vessaan ja hän meni perässä. Mustasukkaisuuksissaan hän otti kuvan väliseinän yli osoittaakseen ystävänsä uskottomuuden. Epäselvässä kuvassa ei näkynyt hänen ystäväänsä vaan Richie yläruumis paljaana ja joku muu mies polvillaan hänen edessään

Richie kieltää kaiken homouteensa liittyvän.. Oliver sen sijaan kieltää vaatineensa rahaa. Hän oli ottanut yhteyttä levyfirmaan ja lähettäneensä kuvat nähtäviksi. Ja sitten hän antoi kännykkänsä jollekin tutulle poliismiehelle että tämä selvittäisi asiaa. Tämä olikin sitten alkanut kiristää levyfirmaa.

Levyfirma kävi kiristäjän kanssa useita neuvotteluja. Levyfirman mukaan kiristyssumma olisi ollut 100000 euroa. Sitten kutsuttiin poliisi mukaan. Rahanluovutustilanteeseen ei kiristäjä saapunut. Oliver pidätettiin.

Oikeudenkäynti jatkuu joukuun 4. pnä.
Berliner Zeitungin mukaan, 21.11.2006

Kaksi hassua juttua

Puolassa on valittu arkkipiispaksi mies, jolla on ollut kontaktit salaiseen poliisiin, ja valinta on aiheuttanut tyrmistystä. Juuri valittu arkkipiispa Stanislaw Wielgus myöntää kontaktinsa. Hän vakuuttaa, ettei ole koskaan vakoillut ja urkkinut ketään lähipiiristään. Eilen hän julkaisi tekstin, joka luetaan tänään kaikissa maan kirkoissa. Siinä hän korostaa katumusta, ja sanoo, että hänkin on tehnyt menneisyydessä asioita, jotka ovat saattaneet vahingoittaa kirkkoa. Hän sanoo alistuvansa kaikkiin pyhän isän päätöksiin.

Uusi Varsovan arkkipiispa on 67-vuotias. Hän on myöntämyt yhteytensä salaiseen poliisiin, mutta sanoo, että yhteistyötä hän ei ole tehnyt. Hän sanoo, ettei koskaan ole aiheuttanut kenellekään mitään kärsimystä. Hän allekirjoitti yhteistyösopimuksen salaisen poliisin kanssa vuonna 1978 oman henkilökohtaisen heikkoutensa hetkellä.

Historioitsija Marek Lasota sanoo, että papit olivat tuolloin hyvin hankalassa tilanteessa. On vaikea mennä kovin kuuluvasti syyttämään, sillä salainen poliisi käytti häikäilemättömiä menetelmiä myös kirkonmiesten alistamiseen.

Gdanskin arkkipiispa on toista mieltä. Hänen mukaansa uuden arkkipiispan toimista on paljon dokumentteja. Jos hän itse olisi ollut vastaavassa tilanteessa, hän ei olisi ryhtynyt arkkipiispaksi. Historiakomissio on tutkinut salaisen poliisi ja uuden arkkipiispan yhteistyötä ja tutkimus jätetään paaville.

Katolinen sanomalehtimies Tomasz Terlikowski pelkää, että nyt Puolan kirkossa vaietaan kaikki komministiajan toimet ja Stasiyhteydet. Tällä hetkellä vatikaani vielä tukee Wielgusin valintaa.

Odotan mielenkiinnolla, milloin vedetään esiin homokortti ja mitä väriä se on.

Toinen hassu juttu on Saksan Wiesbadenista. Siellä järjestetään ylipormestarin vaali maaliskuussa. Eilen loppui määräaika, jonka kuluessa piti ilmoittaa ehdokkaat. Sosdemien ehdokasta ei muistettu ilmoittaa vaaliin määräajan loppuun mennessä, vaikka hänen vaalimainoksiaan on jo kaupungilla. Vaalilautakunta ei hyväksy mitään jälkikäteen tehtyjä lisäyksiä listaan.

Eilen illalla sossuilla oli hätäistunto, eikä kukaan vastannut lehdistön puheluihin.

Vielä yksi hassu juttu

Kovat sakot tuli hampurilaiselle Manfred B:lle (52-v), kun hän oli kiinnittänyt auton takaikkunaan julisteen: ”Lopettakaa eläinkokeet, viekää lastenraiskaajat, pakolaiset ja homot” (=vittuun täältä). Kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tuli 5000 euron sakot.

Oikeudessa syytetty katui ja sakko laskettiin 4500 euroon. Tuomari sanoi, että kiihottaminen on vakava rikos ja nyt oltiin sakkorangaistuksen alarajoilla

Avioliitto raukesi, mutta avioehtosopimus jäi voimaan
----------
New Yorkin käräjäoikeus julisti kahden miehen avioliiton mitättömäksi. Liitto solmittiin Massachusetissa vuonna 2oo5. Miehet erosivat vuoden 2006 alussa, ja heillä oli avioehto, jonka mukaan erotilanteessa toinen osapuolista D. Gonzales saa 780000 dollaria ”leskeneläkettä”. Oikeus katsoi, että avioliitto purkautui, kun miehet muuttivat pois Massachusetista New Yorkiin. Avioehto jäi voimaan, koska se on yleisen sopimusoikeuden piiriin kuuluva asia.
(Sergeij)

Hieman jäi kiinnostamaan: Paljonko teillä maksetaan toiselle eron tullessa? Ja kummalle maksetaan?

Vahan keskustelun vieresta...mutta oletteko ajatelleet etta Will, testamentti on hyvin tarkea paperi parisuhteessa elaville. Kuinka monella teista se on laillisesti tehty? Jokaisella on jotain omaisuutta, yhdessa tai erikseen. Ette varmaan halua toisen vanhempien tulevan ottamaan tavaraa yhteisesta kodistanne joka molemmille kuuluu. Myoskin Living Will on samalla hyva liittaa siihen. On sovittu kuinka tarpeen tullessa hoidetaan ja kuinka kauvan. Testamentti luetaan ennen hautajaisia tietysti jos siina on jotain sovittu kuinka homma hoidetaan. Meilla on.
Siita voi tulla tarpeeksi noloja tilanteita.Jos sita ei ole.

Zürichissä poliisi iski tiistai-iltana klo 22 aikaan vihreän kaupunginvaltuutetun Peter Püntenerin (43) asuntoon. Kahdeksan poliisi tuli taloon autotallin kautta ja kolkutti toisen kerroksen ovella. Kun ovea ei avattu, se räjäytettiin auki. Püntener oli oven takana ja loukkaantui lievästi. Mies pantiin käsirautoihin ja vietiin häkkiin.

Püntener on ollut FDP:ssä (liberaalit), mutta hyppäsi vihreisiin, kun hän koki että hänellä avoimesti homona on parempi olla vihreissä. Cruiser-gaylehdessä hän kertoi, että liberaaleissa oli havaittavissa jonkinlaista painostusta häntä kohtaan.

Miksi hänet vangiittiin? Bild-lehti tiesi, että häntä epäillään lääkkeiden kaupasta (Viagra).

Saksassa vihreät ovat vaatineet, että homojen ja lesbojen syrjivä kohtelu vero- ja perintöasioissa on lopetettava. Eilen päivällä ilmoitettiin, että myöhemmin illalla päähallituspuolueet neuvottelevat asiasta.

Illalla tuli myrsky. Kaikki neuvottelut keskeytettiin ja parlamentaarikot poistuivat suojaan. Parlamenttitalon katolla oleva lasikupoli voisi olla vaarallinen, jos ruutuja särkyisi. Pahan ilman linnut sanoivat, että Jumala puuttui asioiden kulkuun, kun ruvettiin puhumaan homojen ja lesbojen täydestä tasa-arvosta.

Taas nähtiin, miten ongelmallista on lasirakentaminen. Berliinin miljardeja maksaneen lasisen rautatieaseman fasadin pelättiin romahtavan ja koko asema jouduttiin evakuoimaan ja parlamenttitalossakin oli ongelmia. Voi käydä niin, että tulevaisuudessa suuret lasihallit joudutaan kattamaan muilla, kestävämmillä aineilla.

Vai oliko se jumalan kosto!

Kun Saksassa keskustellaan homojen oikeudesta niin myrsky iskee Britanniaan, Ranskaan, Puolaan, Tsekkiin...

Ehkä se oli jumalan kosto, mutta mistä?

Zürichistä lisää tietoa (viestiin no 20):
Tages Anzeiger -lehti kertoo, että Püntener on joutunut tutkintavankeuteen. Se viittaa siihen, että kyseessä ei ole ainoastaan viagran välittäminen, vaan kyseessä on kovempia huumeita. Poliisi sai vihjeen Püntenerin touhuista.

Ne, jotka liikkuvat bileissä kaupungilla, eivät ole yllättyneitä. Püntenerkin on ollut palon viikonloppuisin liikkeellä ja tarjonnut usein huumeita myytäväksi. Amfetamiini, ecstasy ja kokaiini ovat olleet hänen listallaan, kertovat nimettömät bileissä liikkujat.

Zürichin vihreille tämä on tietenkin hieman kiusallista. Kukaan ei voinut kuvitellakaan tällaista.Hänet on opittu tuntemaan positiivisena henkilönä. Mutta hän on syytön niin kauan kuin oikeudessa todetaan syylliseksi.

Püntener oli aktiivisesti mukana järjestelyissä, kun vuoden 2000 Eurogamesit olivat Zürichissä.

Marraskuun lopulla poliisi murtautui Berliinissä homoseksielokuvateatteriin ja pakotti kaikki lattialle makuulle. Jos ei totellut heti, sai potkun. Poliisi erehtyi ovesta. Ratsia piti tehdä viereiseen huoneistoon, jossa epäiltiin huumausaineita. Dottfried Ensslin kirjoitti poliisille avoimen kirjeen, jossa hän vaati vähintään anteeksipyyntöä. Ks. viesti no 14.

Poliisipäällikkö on vastannut. Anteeksipyyntöä ei tullut. Päinvastoin poliisipäällikkö Dietrich Glietsch puolustelee tekemisiä. Poliisi ei pystynyt erottamaan hetero- ja homo-ovia. Poliisipäällikkö ei usko, että joku poliisista potkaisi Enssliniä päähän, kun tämä makasi käsiraudoissa lattialla. Poliisit ovat kertoneet käsitelleensä asiakkaita kuin silkkihanskoin. Se jää epäselväksi, miten niin hellä kohtelu aiheutti Ensslinin päähän ison kuhmun.

Gottfried Ensslin on tuohtunut siitä, miten homojen väkivaltapuhelinpalvelu Maneo suhtautui asiaan. Puhelinpalvelun johtaja Bastian Finke oli tavannut poliisin edustajat tammikuun alussa, mutta Ensslinille siitä ei kerrottu. Siinä kokouksessa oli poliisille annettu synninpäästö. Onkohan niin, että väkivaltapuhelimen väelle hyvät suhteet poliisiin ovat niin tärkeitä, että poliisin harjoittamaa väkivaltaa ei noteerata.

Hieno sana tuo "synninpäästö", englanniksi ja saksaksi "absolution". Siinä on jotain hyvin kokonaisvaltaista.

Niin, itse asiassahan se vahvistaa, että "synti" eli tässä tapauksessa väkivallanteko on todella tapahtunut, mutta se halutaan antaa anteeksi.

Jatkoa viestiin no 21:

Hirmumyrsky keskeytti Saksan parlamentissa homoliittokeskustelun viikko, pari sitten. Tänään tuo keskustelu jatkuu ja sen voi nähdä internetissä parlamentin kanavalla
http://www.bundestag.de/live/tv/index.html
Se on päiväjärjestyksen kohta Punkt ZP7, mutta valitettavasti en ehdi tarkistaa, mihin aikaan.

Saksalaisvitsi aamun blogista

Mies kiirehtiii Berliinissä Tegelin lentokentällä kohti lähtötiskiä. Tuttava näkee hänet ja kysyy: ”Mihin tuollainen kiire”.

Mies vastaa: ”Natsiaikana vainottiin, Adenauerin aikana se oli kiellettyä, Kohlin aikana se sallittiin ja nyt jo parit siunataan kirkossa. Haluan täältä pois ennen kuin se tulee pakolliseksi”.

Zürichin kantonissa sai metsässä kruisaaja sakot julkisen pahennuksen aiheuttamisesta. Kuno M. on invalidi ja vaikeasti liikkuva. Hän oli metsässä Wädenswilissä. Se tunnetaan homojen kruisailupaikkana. Hän havaitsi miehen, joka näytti olevan hänestä kiinnostunut. Hän ei voinut seurata pöpelikköön vaan tarttui heti kiinni haarojen välistä. Mies sanoi olevansa poliisi, vaikka oli siviilivaatteissa. Kuno M. sai 180 euron sakot, mutta ei hyväksynyt sakkoa. Oikeus totesi, että jotta voisi herättää julkista pahennusta, pitää olla julkisuutta. Pöheikössä sitä ei ole. Sakko peruttiin ja Kuno M. sai vahingonkorvausta. Poliisi oli käyttäytynyt ikään kuin seuraa hakeva homo.

Ravintolamoka:

Olin kaveriporukalla ainoona "meikäläisenä" tavan hetskupaikassa. Näin siellä sitten erään salituttuni selkä meikäläiseen päin jutskaamassa joidenkin kavereittensa kanssa ja sain päähäni tehdä käytännön pilan: "Puristaisin sälliä takapuolesta, joka sitten kääntyis odottaen näkevänsä jonkun hyvännäköisen tipun, mutta se olisikin vain minä. Ähäskutti kattimatti!" Lieneekö alkoholin vaikutusta, mutta se tuntui tosi hyvältä kepposelta ja ei kun tuumasta toimeen. No sälli sitten kääntyy ja voihan räpylä - ei se ollutkaan salituttuni =:-o Oli siinä sitten sopertamista, että "sori erehdyin henkilöstä!" Tyyppi otti jutun ihan coolisti, mutta kyllä mua nolotti ja pysyin loppuillan tehokkaasti poissa "mukamas" salituttuani lähettyviltä...

Sveitsissä homojärjestöt syyttävät poliisia vihamielisyydestä

Poliisi on taas vainonnut homoja moottoritien levähdyspaikoilla Sveitsissä. Sakkoja tuli metsässä liikkuville, mutta käräjäoikeus kumosi sakot. Ei voi herättää julkista pahennusta, jos liikkuu umpimetsässä pimeässä eikä kukaan ole pahoittanut mieltään.
------------
Lähiseutujen asukkaat saivat selville, että parkkipaikan metsässä harrastetaan homoseksiä. Skandaali, perverssiä, kauheaa. Wädenswilin poliisi tuli myöhään illalla viime kesänä ja alkoi haravoida maastoa taskulamppujen avulla. Sieltä niitä sitten löytyi. Yksi saatiin kiinni poliisin houkutuslinnun avulla. Sakkoja tuli.

Kaksi sakotettua ei kuitenkaan alistunut sakkoihin vaan vei asian käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus päätti, ettei pahennusta voi herättää keskellä metsää pimeässä.

Nyt homojärjestöt ovat paheksuneet poliisin toimia. Moititaan, että poliisi ei enää etsi rikollisia vaan hyvien tapojen loukkaajia. Monet näkevät tapahtumasarjassa poiisin mielivaltaa. Zürichin homojärjestön ZAHin mukaan poliisin taskulamppuoperaatio ja houkutuslintujen käyttö ovat yliampuvia. Myös aids-tukikeskus kysyy, jahdataanko samalla tavalla heteropareja.

Sveitsin homojärjestö Pink Cross moittii poliisia, että siellä on jälleen homofobisia tendenssejä. Kesällä 2003 oli «Gaynet-skandaali». Zürichin poliisin aktion jälkeen nostettiin syyte 500 homomomiestä vastaan. Nämä olivat gaynetissä etsineet seksiseuraa ja liittäneet ilmoituksiinsa erektiossa olevien penisten kuvia. Vastaavanlaisia heterosivustoja on kymmeniä tuhansia, mutta homoille se ei ollut sallittua.

Maailmanhistorian ensimmäisessä 96-lehdessä vuodelta 1969 on kuvattu Jatkoaika-tv-ohjelman pari rohkeaa sketsiä. Onkohan ne jo nähty uusintoina vai ovatko ohjelmat kadonneet jäljettömiin. Siihen aikaan homoaiheinen ohjelma voitiin vetää arkistosta syrjään, varmempaan talteen.

”Jatkoajassa esitettiin 22.2. kaksi versiota kotimaisen elokuvan sänkykohtauksesta.. Näyttelijät olivat Vesa-Matti Loiri, Anneli Sauli ja Jukka Sipilä.
Ensimmäinen versio: Sängyssä nähdään Jukka Sipilä ja Anneli Sauli. Sängyn alta kömpii V-M. Loiri ja aloittaa kohtauksen.
- Ylimääräiset ulos.
Anneli Sauli poistuu

Jörn Donnerin ohjaama versio: Sängyssä nähdään Jukka Sipilä ja Vesa-Matti Loiri hellässä kohtauksessa. Anneli Sauli saapuuu paikalle. Loiri nousee sängyustä ja nainen kysyy häneltä tuohtuneena:
- Etkö ole jo saanut tarpeeksi?
- Kiitos, kyllä kerta vielä menisi!
Jörn Donner tulee mukaan ja ottaa naisen. Toinen pari poistuu käsi kädessä.”

Reppu on kätevä kantoväline, mutta yksi huono puolikin löytyy. Olen kämmelehtinyt sen kanssa 2 kuukauden sisällä jo kahdesti. Viimeksi täänään.

Jos työtuolissa sattuu olemaan alla sopivanlaiset pyörät ja repun hihna osuu sen tielle, niin sinnehän jää reppu jumiin pyörän ja sen "lokasuojan" väliin eikä lähde irti mitenkään kiskomalla eikä taktikoimalla. Pelkästään siitä tulee jo kevyt Ms. Bean -tunnelma. Jumittava repun osa on siis pakko leikata sakseilla irti, jotta saa repun ja tuolin irti toisistaan, tai kutsua paikalle vahtimestari tai joku muu vahvempi ihminen. Jos on kiire ja tarvitsee lähteä repun kanssa johonkin eikä apuvoimia ole saatavissa ihan siinä sekunnissa, täytyy siis leikata. Ongelmana on vain se, että pyörän väliin jää silloin jumijämä, minkä tuloksena pyörä jökkii pysyvästi. Ei ehkä haittaisi niin paljon, jos kyseessä olisi oma tuoli. Tuolin sössimisestä olisi tullut huomenna kuitenkin todennäköisesti kummastunutta palautetta, koska tein poikkeuksellisesti töitä poissa olleen lehtorimme huoneessa ja tuolikin on pääasiassa hänen käytössään. Ei viitsisi hajottaa toisten työtiloja. Tai jättää reppua sinne pysyväksi koristeeksi.

Onnistuin telomaan kyseisessä irrotushommassa ensin itse sekä paria sormea että täräyttämään koipeni niin maan perusteellisesti terävään pöydän kulmaan. Auts. Ei ollut ihan meikäläisen päivä. Lisäksi virkanimitykseni alkaa virallisesti vasta kesäkuun alussa, mutta olen tehnyt heinäkuun tunteja sisään pitkin kevättä. Jos sattuisi jokin työtapaturma, en olisi virallisesti työsuhteessa, eli vakuutusasian kanssakin olisi niin ja näin. Pitänee muistaa se...

Nyt kun molempia hihnoja on jouduttu pakkolyhentämään, sopii toivoa, että muistan pitää tuolin ja repun jatkossa kaukana toisistaan :P.

"Nolojen tilanteiden naiseksi" on kavereilla muakin tapana usein kutsua.
Ekana mokauksista tulee nyt mieleen tämmösiä...

Kerran olin yksin kirpparilla ja sovitin semmosta tosi kummallista, aika bree van de kamp -tyylistä vaaleenpunasta mekkoa, joka ei todellakaan normaalioloissa olisi ollut ehkä ei näin nuoren tytön tai ylipäätään kenenkään ihmisten ilmoille lähtemistä suunnittelevan ensimmäinen valinta. Lisäksi löysin asuun sopivat, vaaleenpunaset maailman mummoisimmat korkkarit. Mekko sopi päälle ja tarpeekseni tarkasteltuani aloin kiskoa mekon selän vetoketjua takaisin alas vain huomatakseni, ettei se enää onnistunutkaan. Vetoketju oli jumissa. Yritin ja yritin yksikseni kopissa noin kymmenen minuuttia, mutta vetoketju ei hievahtanut enää milliäkään kumpaankaan suuntaan. Kaiken lisäksi jumiutuminen oli tapahtunut sellaisessa kohdassa selkää, mihin itse ylsin kaikista huonoiten. Lopulta tajusin, etten ikinä yksin onnistuisi kuoritumaan mekosta ulos, ja koitin alkaa kurkkia varovasti pukukopin verhon takaa, josko joku mukava, mieluiten naispuolinen asiakas, vaikka kulkisi koppini ohi ja saisin ongelmaani apua ilman että minun pitäisi itse friikkiasussani, selkä puolipaljaana, tulla kopista ulos. Tietenkään toiveeni ei toteutunut, ja lopulta nöyrryin, tulin kopista ulos ja koitin mahdollisimman huomiotaherättämättömästi ja hiljaa kysyä apua. Avuntarjoajani, keski-ikäinen nainen, ei kuitenkaan ollut sen paremmin pieniääninen kuin hienotunteinenkaan ja alkoi päivitellä tilaani mahdollisimman kovalla äänellä, eikä loppujen lopuksi edes saanut vetoketjua auki, vaan kutsui kirpputorin myyjän, minullekin puolitutun mummon paikalle aloittamaan uuden päivittelyn. Onneksi tällä myyjämummolla oli edes sakset, vetoketjun jumiinjääminen johtui näet sen väliin jääneestä langasta tms. Joka tapauksessa, yhteistuumin nämä pelastajani saivat riuhdottua minut vapaaksi mekostani. Vapauttamisestani tuli siis show, jota koko liike seurasi, ja näiden katseiden alla jouduin vihdoin vapauduttuani kävelemään takaisin sovituskoppiini, mekkoni selkä takapuoleen asti auki. Ostin sitten sen mekon. En kehdannut olla ostamatta.

Olen myös lähettänyt vahingossa kahdelle vanhalle protuystävälleni tarkoitetun, senaikaista seksielämääni yms. rellestämistä hyvinkin yksityiskohtaisesti kuvailevan sähköpostin ystävieni lisäksi omalla protuleirilläni vuosiavuosia sitten ohjaajana toimineelle keski-ikäiselle miehelle, jonka kanssa en ole leirin jälkeen juurikaan ollut tekemisissä. En osannut edes lähettää perään anteeksipyyntöä, koska hävetti niin paljon, etten pystynyt pukemaan tuntemuksiani sanoiksi.

Ja jokapäiväisiä juttujahan ovat sitten tällaiset tälläkin viikolla tapahtuneet hommat kuten se, että huoltoaseman vessaan mennessäni nostamisen sijaan laskin hameeni, ja nostaessani sen uusiksi ylleni, oli siinä takapuolen kohdalla jumalattoman kokoinen märkä läntti nesteestä, jota en halunnut sen tarkemmin jäädä analysoimaan tai se, että baarimikon kysyessä papereita, minä huudan "ai FOSTERSSIA vai mitä?!" enkä ymmärrä kysymystä ennen kuin monen monen toiston jälkeen, vaikka on kyseessä iltapäiväaika ja olen täysin selvä, tilaamassa ensimmäistäni.

Toisaalta joskus on hauskaa testata kavereiden sietokyvyn rajoja. Kerran olimme lähdössä ajelulle ja syömään ja ajattelin ennen lähtöä, että "tänään pukeudun vähän erilailla ja voisin vaikka koittaa tuota paapan hautajaisiin ostettua hametta!". Lopputuloshan oli se, että näytin niin paljon romanilta kuin vain voi perusvalkolainen ikinä näyttää, enkä edes itse tajunnut asiaa, ennen kuin kaverini avasivat silmäni (ja nostivat metakan siitä, etteivät lähde mihinkään, ennen kuin minä olen vaihtanut vaatteita, meikkiä ja kampausta.) Loppujen lopuksi kuitenkin päädyimme ihmisten ilmoille ja kokemus oli ihan virkistävä. Eipä sitä ole ennen tajunnut, miltä tuntuu, kun jokainen kaupankassakin katsoo kieroon ja vastaantulevat mummot luotuaan sinuun yhden katseen tiukentavat otettaan käsilaukustaan ja vaihtavat kadunpuolta toiselle.

Mutta hei, nolot tilanteethan ovat siis elämän suola. :-)

Nolohko tilanne, josta ilman olemassaolovaa varmuuskopiota olisi voinut olla myös vakavammat seuraukset: tuhosin hetki sitten koko naapurini gradun, joka hänen pitäisi viedä huomenna ohjaajalle luettavaksi. Vahingossa, tietenkin. En kai mä nyt niin sadisti ole, että tekisin sellaista tahallani. Naapurini ymmärrettävästikin on nyt erittäin hattuuntunut. Tällaisissa tapauksissa osaa todella arvostaa varmuuskopiointia. Kopio on ikävä kyllä paikassa, johon hän pääsee käsiksi vasta huomisaamuna, eli tulee todella kiire saada se ajoissa ohjaajalle. Tai jos hän on oikein nopea, ehtii ehkä hakea sen vielä tänään.

Kämmäily alkoi siitä, että naapuri tuli pyytämään apua, koska halusi graduunsa sisällysluettelon ja Wordillahan voi tehdä hienon luettelon automaattisesti... kun ensin tietää miten se sieltä saadaan. Hän ei tiennyt. Hän taapersi tänne muistitikkunsa kanssa ja ruvettiin hommiin. Ajattelin, että homma on helppoa kuin heinänteko, koska luetteloja on tullut tehtyä milloin minnekin ja yleensä ilman suurempia ongelmia. Jostain syystä Word ei suostunut tekemään hänen tiedostoonsa luetteloa. Naapuri muokkasi tiedostoon vielä pari juttua asiaa tuumatessamme ja tallensi sitten. Sitäpä ei näemmä olisi pitänyt tehdä, koska Word sulki samassa väkisin koko tiedoston - tallentamatta mitään minnekään, tietenkin. Väitti tehneensä samalla "Palautetun tiedoston", jota tosin ei löydy mistään. Samalla se alkuperäinen gradutiedosto katosi kokonaan ja ilmeisen lopullisesti muistitikulta. Itse hukkaamani omat tiedostot ovat yleensä löytyneet jostain. Tätä ei tosiaan oikeasti löydy, ei sitä alkuperäistä eika palautettua. Ei hänen tikultaan eikä minun koneeltani. Hieno homma. Positiivisesti ajatellen: ei varmaan tarvitse enää jatkossa auttaa häntä missään. Sen verran vihaiselta hän kuulosti puhelimessa.

Tästä voisi päätellä sen, että minuun kannattaa ottaa yhteyttä, jos joku haluaa jostain syystä opinnäytteensä tuhotuksi. Mieluummin hävittäisin tietenkin vain omia tekstejäni kuin jonkun toisen gradun.

Vähän myöhemmin: Asia sentään selvisi tällä kertaa ja tehtiin luettelo varmuuskopion avulla.

Terv. nimin. "Erittäin paha gradun tekninen opastajako?" No ei sentään. Ilman minua ei olisi syntynyt tänä iltana asiakirjan ositusta, sivunumerojen säätämistä ja sis.luettelon päivitystä, vaan sivunumerot olisivat alkaneet aivan väärältä sivulta ja väärällä numerolla. Luettelossa olisi ollut mukana myös paljon ylimääräistä sälää. Voi vitsi että mä olen tekninen nero... ainakin melkein :P

Oras Tynkkysen blogeja on hauska lukea. Niissä yhdistyy kova politiikka ja ihmisläheinen oma elämä. Nyt hän kertoo viikonlopusta että
" kävin vielä bileissä, joissa riitelevät lesbot elivät stereotypioita todeksi ja läikyttivät juomat päälleni."
Siitä huolimatta hän otsikoi,, että "hyvä viikonloppu".
Hih!

http://www.orastynkkynen.fi/?p=475