Seksistä
Täällä oli seksistä puhe, joten laitetaanpa uusi aihe..
Monikohan tällä saitilla tykkää suuseksistä sekä antavana että saavana osapuolena niin paljon, että ei välttämättä tarvitse yhdyntää rakastelun aikana?
Kuulun tähän ryhmään itse, usein sitä haluaisi vain kunnon suihinoton ja imutuksen loppuun asti. Suuteleminen muutenkin kiinnostaa, ja ylipäänsä mukava yhdessäoleminen. Eli kuinka paljon täältä löytyy niitä, jotka pitävät enimmäkseen suuseksistä?
suukotteleminen on i h a n a a. Eniten ehkä nautin, kun saan antaa suuseksiä ihanalle naiselleni.....
Minä tykkään antaa kyllä mutta en varsinaisesti tykkää ottaa mutta haluaisisin kyllä kokeilla pitkästä aikaa että miltä tämä tuntuisi
pelkään vain että partnerini ei halua että otan häneltä koska hän on lähinnä aina jyystänyt minua takaa päin ainoastaan.
Onhan meitä. Emme harrasta mieheni kanssa lainkaan peppuseksiä vaan me molemmat pidämme suuseksistä ja suutelemisesta. Kummallakin on kokemuksia peppuseksistä aikaisemmissa suhteissa, mutta se ei ole koskaan ollut kummallekaan se miellyttävin ja kiinnostavin seksin muoto.
Voi, suuseksi on ihanaa. Sekä antavana että ottavana osapuolena. :) En varmaan voisi elää suhteessa, jossa ei olisi suuseksiä... Kun taas yhdyntää en ole erityisemmin koskaan osannut kaivata. Hmm. Ehkä olen poikkeus.
Hyva Blow Job on aina tervetullut.
Keski-Euroopan suurkaupungeissa HIV leviää taas homomiesten keskuuteen. Berliiniläisen kaupunkilehden Siegessäulen nettisivuilla homomiehet kertovat miten he saivat tartunnan. David (38) sai sen viime elokuussa. Elimme silloin kimpassa. Kaverini oli postiivinen. Meillä oli seksiä toisinaan kortsun kanssa toisinaan ilman. Hän sai panna taakse, muttei laueta sisään. Tiesimme, että siinä oli vaaransa, mutta halusimme olla sisäkkäin. Ilman mitään välissä, ja vaara häipyi mielestä. Minulla oli muidenkin kanssa seksiä ilman sisäänlaukeamista. Mukana oli poppers. Se oli puhdasta kiimaa.
Kävin testeissä puolivuosittain. Tieto tartunnasta kauhistutti vain hetken. Sen jälkeen olen rauhoitellut ystäviäni, jotka ovat olleet shokissa tartuntani vuoksi.
Nyt kaikki on ok. Ei parane surkutella, tehtyä ei saa tekemättömäksi. Virus ei ole vihollinen, vaan koetan tulla sen kanssa jotenkin toimeen. Turha miettiä, mitä, miksi, miten. Oli hauskaa elää niin kuin elin, enkä kadu.
Mielestäni HIV-tartunta on jonkinlainen sieluni avunhuuto. Sieluni syvyyksissä on jotain, jota haluaisin työstettävän. Ehkä sairauden avulla löytää jotain sellaista, jonka on jo kerran menettänyt. Tarkoitan sielullisia vammoja lapssuudesta ja miten niistä on päästy. Olen joutunut siivoamaan sieluni salaisimpiakin sopukoita.
Sitten pillereistä. Moni ajattelee, että otan pillerit ja kaikki on hyvin. Minä itse yritän selvitä ilman pillereitä. Rakennan vaihtoehtoisen lähtökohdan.
Seksistä en aio luopua viruksen vuoksi. Minun kontaktinhakuprofiilissani lukee: ”turvaseksiä sopimuksen mukaan” ja maininta siitä, että olen positiivinen. Mielestäni se on vastuuta. Muiden positiivisten kanssa olen myös ilman kondomia. Eli niin kuin ennen virusta: suuhun ja taakse ilman kondomia muttei laukeamista sisään. En halua itselleni enää toista viruskantaa.
(siegessäulesta)
Vielä toinen elämäntarina:
Norman (23) on Hampurista. Se mies oli 10 vuotta vanhempi kuin hän itse. Näin Norman kertoo: Luulin 19-vuotiaana (2002), että siihen mieheen voin luottaa. Taivas, että olin naiivi. Olin oppinut hänet tuntemaan internetissä. Menimme shoppailemaan ja syömään shusia. Päälle päätteeksi seksiä ilman kondomia. Vakava virhe, kuten myöhemmin paljastui. Kerroin tapauksesta parhaalle ystävälleni, joka kauhistui ja sanoi, että sen tyypin kaikki tuntevat Berliinissä. Vain minä olin sinisilmäinen, juuri maalta muuttaneena. Se roisto oli positiivinen ja halusi tartuttaa nuoria miehiä. Luultavasti hän onnistui. Melkein vapisin kauhusta.
Pahaksi onneksi jouduin seuraavaksi kahdeksi viikoksi suorittamaan arestirangaistusta huumeiden vuoksi. Olin sellissä ypöyksin ja tunsin oloni tosi kurjaksi. Onneksi minut lähetettiin testiin ja se oli positiivinen. Kolme päivää ennen 20-vuotispäivääni.
Sitten kotona taas ripittäydyin kaksoisveljelleni – hän on hetero. Ulisin tuskasta ja hän kertoi asian myös äidilleni. Ja ulisin lisää tuskasta, enkä saanut edes äidiltä lohdutusta. Voi kauheus. Palasin kotiin ja romahdin täysin. Sain 6 kuukautta sairaslomaa.
Alusta alkaen olen ollut avoin sairaudestani. Olen kertonut kavereilleni. Monet ovat vanhempia ja positiivisia. Vähitellen tilanne alkoi normalisoitua – elämä positiivisena. Nyt tuntuu jo ihan hyvältä ja teen vain sellaista, mikä miellyttää. Siihen kuuluu ajoittain myös huumeiden käyttö. Toiset pitävät sitä typeränä, mutta minä haluan nauttia elämästä niin kauan kuin elän. Virus ei minua nöyryytä. Hampurissa tutustuin nykyiseen ystävääni. Hän on negatiivinen ja hänen kanssaan harrastetaan vain turvaseksiä. Varma on varmaa.
Vai "sielun avunhuuto", kun käyttäytyy itsetuhoisesti! Ehkäpä kuitenkin masokismia. Päihteiden käyttö lisää riskiä. Jos on huumehöyryssä, ei paljon kaali toimi, "kun on niin hauskaa" ja haluaa tehdä asioita, "jotka miellyttävät". Onko viisasta? Tässä mättää jokin noitten miesten ajattelutavassa. Onko kumminkin niin, ettei arvosta omaa itseään, että kun löytyy yksikin mies, joka antaa huomiota, niin heti retkahtaa, kun on joku joka tykkää/ on tykkäävinään? Tämä on itseasiassa hyvin vakava asia. Miksi valistuksesta huolimatta käyttäydytään välinpitämättömästi omaan terveyteen ja elämään nähden? Taustalla mahdollisesti ystävättömyyttä, tyhjyyden tunnetta, huonoa itsetuntoa, päihteiden käyttöä, irrallisuutta? Kun tulee positiiviseksi, niin taudista tulee elämänsisältö ja tarkoitus( uusi identiteetti ) ja samalla löytää ryhmän, jossa saa tukea, mitä ei muuten löydy?
Olemme kumminkin vastuullisia omista teoistamme, joe emme itsellemme, niin ehkä yhteiskunnalle, joka maksaa viulut. Liikaa vaadittu? Entäs ne hullut, jotka tahallaan tartuttavat miehiä? Pitäisi pistää lukkojen taakse.
Taustalla mahdollisesti ystävättömyyttä, tyhjyyden tunnetta, huonoa itsetuntoa, päihteiden käyttöä, irrallisuutta? Kun tulee positiiviseksi, niin taudista tulee elämänsisältö ja tarkoitus( uusi identiteetti ) ja samalla löytää ryhmän, jossa saa tukea, mitä ei muuten löydy?
Oikein sanottu. Taalla Atlantin takana on muotia nyt nuorten keskuudessa olla positive.Juuri nama yllaminitut piirteet omaavat nuoret 16-22 jne. En muista milla nimella sita kutsuvat, joku vaste varmaan.
Go figure out.
"Kaverini oli postiivinen. Meillä oli seksiä toisinaan kortsun kanssa toisinaan ilman. Hän sai panna taakse, muttei laueta sisään. Tiesimme, että siinä oli vaaransa, mutta halusimme olla sisäkkäin. Ilman mitään välissä, ja vaara häipyi mielestä."
Kuinka tyhmiä ihmiset voivat ollat?
Homot taitavat olla keskimäärin heteroja tyhmempiä - vai miten muuten on selitettävissä esim. barebacking "trendi"?
eih kirjoitti: "Homot taitavat olla keskimäärin heteroja tyhmempiä"
Yleistykset ovat pikkuisen vaarallisia. Ne voivat perustua kenties vain pienen osajoukon käyttäytymiseen, sen tultua näyttävästi julki. Ensin pitäisi tutkia vaikkapa se, kuinka moni on mukana tuossa mainitussa trendissä.
Olen tavannut tyhmiä heteroita, kuten taksikuskini, ukkomies, kerran ylpeili kuinka hän kävi Kanarialla panemassa huoria ilman kumia. En aplodeerannut suoritukselle, mikä ehkä häntä hämmästytti.
Juhani
Varokaa, fetissejä!
Tämän aamun Welt-lehdessä on kolumni äärimmäisyyksiin pyrkimisestä. Amerikkalainen mies on ollut veden alla seitsemän päivää, nukkumatta ja lähes ilman ravintoa. Äärimmäisyyskokemus, jollainen ei koskaan olisi tullut yhdenkään naisen mieleen, sanoo kolumnisti Tilman Krause (59), mies, kirjallisuustoimittaja. Seuraksena vaikeita sisäelinvammoja. Ruumis pannaan alttiiksi äärimmäisyyskokemuksissa.
Tällä viikolla annettiin rotenburgilaiselle miehelle oikeudessa elinkautinen. Hän oli tavannut internetin kautta berliiniläismiehen, joka halusi intohimoisessti tulla kastroiduksi. Syytetty kastroi, tappoi ja söi uhrinsa. Kaiken hän filmasi ja kuvanauhaa katsoessaan tyytdytti itseään. Samanlainen, mutta raaempi ruumiin fetisointi. (Ja taas mies asialla.)
Hampurin gay-lehti Hinnerk laati listan 100 homosta, jotka eniten ovat vavahduttaneet saksalaisia. Rotenburgin kannibaali on sijalla 4. Kolumnin kirjoittaja päivittelee, että muutenkin homot kunnostautuvat erityisen hyvin siinä, miten seksi ulotetaan yhä uudenlaisille urille. Kun lukee Hinnerkin kontakti-ilmoituksia, voi vain ihmetellä, miten kauas seksissä voidaan edetä henkisestä, inhimillisestä ja rakastamisesta. Seksin raja-aidat kaatuvat, kun tutustuu maailman ihmeellisiimpiin fetisseihin. Ehkä tämä kaikki on ilmausta yhteiskunnasta, jossa kaikkea materiaalista ihannoidaan.
Tätä juttua lukiessa tuli mieleen, että kyllä naisetkin alkavat etsiä äärimmäisiä kokemuksia. Esim. ranskalais-suomalainen naparetkeilijä, joka haki äärimmäisstä kokemusta ja hukkui Jäämereen.
vaeltaja2005 kirjoitti: "Kun lukee Hinnerkin kontakti-ilmoituksia, voi vain ihmetellä, miten kauas seksissä voidaan edetä henkisestä, inhimillisestä ja rakastamisesta."
Asetatko yhtäsuuruusmerkin seksin ja rakastamisen välille?
Kysyt, että onko mielestäni rakastaminen samaa kuin seksi
En totisesti pidä seksiä ja rakkautta yhtenä ja samana. Ne ovat kuin kaksi eri maailmaa, mutta osuvat limittäin silloin tällöin, hetkeksi.
Kun olin 15-vuotias, rakastuin samanikäiseen poikaan ns. ensi silmäyksellä. Kaikki jäi vain silmäysten tasolle, koska en koskaan lähestynyt häntä. Sitä paitsi hän taisi tykätä tytöistä. Halusin vain nähdä pojan vilaukselta. Menin samaan leffateatteriin, missä hän istui, kävelin samana päivänä pikkukaupungin katuja, kun tiesin, että hänkin todennäköisesti on liikkeellä. Ajoin polkupyörällä kotiin samaa tietä, jota hänkin todennäköisesti ajoi. Tällaista epämääräistä intohimoa saada tuo poika ainakin mielikuvissa lähelle kesti kolme vuotta. Siitä sai energiaa arkeen ja koulunkäyntiin. Seksuaalisuudesta ei ollut missään vaiheessa kysymys. Ei olisi tullut mieleenkään yhdistää tuohon ihailun kohteeseen seksiajatuksia. Sitten tuo etärakkaus laimeni ja uusi maailma ja opiskelu odottivat.
Seksi oli ihan eri juttu. Sen opin ”kirjekurssin” kautta. Ostin vanhoja 60-luvun ns. poseerauslehtiä, joissa oli miesten kuvia. Ei mitään seksiä, mutta paljon eroottisuutta. Kuvista näki, mikä voisi olla kiihottavaa ja mikä voisi antaa lisäpotkua yksityisiin leikkeihin. Monissa poseerauskuvissa oli supermalleilla myös farkkuja ja nahkaa. Vielä nytkin tuntuu mukavalta, kun katson vanhaa kuvaa tanskalaisesta lehdestä, jossa miehekäs kaveri on saappaissa ja nahkatakissa, vyötäröllä leveä musta nahkavyö. Ei muuta. Kuvattuna edestä ja takaa. Kuvat tihkuvat erotiikkaa. Nahkaan ja farkkuihin alkoi tarttua seksiajatuksia. ”Jos olisin tuo mies, minuakin katsottaisiin ja himoittaisiin”, tms. Näin syntyi fetisismi nahkaan ja western-tyyppiseen pukeutumiseen. Se oli opittua. Mutta koskaan nämä vaatekappaleet eivät toimineet sellaisenaan seksin laukaisijoina, vaan tärkeää oli, että niiden kautta voi ehkä saada kontaktin; joku kiinnostuu minusta noissa vaatteissa. Jotain samanlaista koin kerran stadionin takana, kun töistä pyöräillessä pimeydessä katulampun valokeilaan osui nahkatakkiin ja saappaisiin pukeutunut mies. Muuta ei ollut päällä. Pysähdyin ja lähdin seurailemaan. Mies pakeni ja ilmaantui uudelleen. Taas katosi ja kohta ilmaantui näkyviin. Tätä jatkui, kunnes kesäaurinko valaisi tienoon ja mies katosi lopullisesti. Tässä fetissileikissä tärkeää oli salaperäinen yhteys toiseen ihmiseen vaatteiden ja alastomuuden kautta. Törmäsin samaan mieheen myöhemminkin, ja vuosia jälkeenpäin otin hänestä valokuvia. Mies kuoli nuorena äkilliseen sairauteen. Kotona oli perhe, vaimo ja lapsia.
Ne miehet, jotka kulkevat kaupungilla nahkoissa, ovat mielestäni valovuoden päässä fetisismistä. Monille se on valittu ja harkittu tyyli. Minulle nahka- ja farkkufetisimini on keino luoda yhteys toiseen ihmiseen, saada toinen, mieluiten tuntematon ihminen hetkeksi kiinnostumaan. En voisi kuvitellakaan, että menisin nahkaromppeissa vaikkapa hankafetisistien kerhoiltaan, jossa pohditaan isolla joukolla nahkavaatteiden hankkimiseen ja huoltoon liittyivä asioita. Nahkavaatteissa pitää säilyttää salaisuuden viehätys ja yllätysmomentti. Kun odottamatta ilmaannun vaikkapa tamerelaisten nahkailtaan, tuntemattomana ja jotkut katsovat: "Ooo, mikä superjätkä", silloin fetsissi toimii. Yhteys on syntynyt.(En ole superjätkä).
Kun elää parisuhteessa, fetisismi on pääasiassa vain mielikuvia. En voisi ajatellakaan eläväni nahkafetisisti-miehen kanssa kimpassa, paitsi jos hän on hieno ja kiva ihmisenä.
Kun sitten rakastuin ensimmäiseen homomieheen oikeasti, meni viikkoja ennen kuin voin uskalsin viettää hänen kanssaan yön yhdessä. Ja se ensimmäinen yö oli tosi fiasko. Ei onnistunut. Seksi ja rakkaus ovat niin etäällä toisistaan. Mutta siihenkin oppii; oppii yhdistämään rakkaan ihmisen ja seksiobjektin. Kumpi sammuu ensin, rakkaus vai seksi? Todennäköisesti seksi. Vain rakkaus jää.
Yleistykset ovat vaarallisia!
Vaeltaja kuvasi todella hyvin omaa fetissiään ja ensimmäisiä seksikokemuksiaan ja oman seksuaalisuutensa muodostumista.
MUTTA
Induktiivisten (yleistävien) päätelmien tekeminen omien kokemusten pohjalta menee tässä niin kuin yleensäkin pahasti metsään. Fetsissit ja niiden ilmenimismuodot kuten myös se miten eri ihmiset ne kokevat ja tuovat esiin vaihtelevat ihmisestä toiseen. Siksi yleensä onkin vaikea ellei täysin mahdotonta löytää kumppania, jonka kanssa kaikki fetissit ja niiden toteuttamismuodot osuisivat yksiin. Tämä taas vaatii suhteessa aina molemmilta osapuolilta jonkin asteista sopeutumista toisen tarpeisiin ja haluihin. "Täydellisen" fetissiparin löytymättömyys selittää myös sen, että monet toteuttavat fetissejään vain mielikuvissaan, netissä, chatissa tai puistossa pimeässä salaa tms ja ylläpitävät tältä osin epätäydellistä mutta muuten ehkä aivan hyvää parisuhdettaan yllä toisaalla. Noiden salaisten seksikumppaneidenkin kyky toteuttaa ao henkilön fetissiä voi olla vain osittain tydyttävä, mutta kuitenkin riittävä antamaan hetken helpotusta, jos sitä ei omassa parisuhteessaan saa missään määrin.
Joskus voi löytyä myös perfect match, mikä sen hienompaa. On kuitenkin hyvin surkea esitys lähteä betonoimaan jotakin käsitystä fetismistä tai sen aidosta ilmenemismuodosta ainoaksi oikeaksi - voi huomata olevansa aika yksin oman oikean mielipiteensä kanssa.
Kerroin vain oman tarinani. Ei ollut tarkoitus kovin paljon yleistää. Minulle fetissit toimivat näin. Olisi kiinnostavaa kuulla, miten muille!
Lähden aamuvarhaisella Vaasasta kohti Helsinkiä. Juhannukseen on vielä muutama päivä. Aamu on kaunis ja aurinkoinen. Kello kymmenen maissa tulen kolmostien levähdyspaikalle, josta tuttavani usein kertoo. Hän kulkee sitä kautta mökilleen pohjoiseen. Hän on jo vanha mies, ja kävelee huonosti, mutta nousee usein reippailemaan levähdyspaikan metsikköön. Sitten hän puhelimessa kertoo, mitä erikoisuuuksia näki. Oma hauska muistikuva on kahdeksankymmentäluvun lopulta. Olin tulossa äitini kanssa Ruotsista. Silloin siinä oli vielä vessa. Vessan ovessa oli käsinkirjoitettu tiedote: ”Tule tänne tiistaina (päivämäärä) klo 16”. Nyt oli se päivä, mutta kello oli vasta 14. Äidin vuoksi en voinut jäädä odottamaan pohjanmaan poikaa. Oli vain huonoa tuuria, etten nyt ole renkinä pohjalaistalossa.
Nyt on oiva tilaisuus tsekata, mitä täällä tapahtuu. On loma eikä ole kiirettä minnekään. Radiosta tulee puheohjelmaa. Parkkipaikalla pysähtyy harvakseltaan autoja. Kuskit käyvät pissalla pöpelikössä, ja sitten taas matka jatkuu. Ennen yhtätoista taakseni parkkeeraa pakettiauto, ja keski-ikäinen kuski häipyy metsään. Toinenkin auto pysähtyy ja jää parkkiin. Pusikkojen välissä näkyy liikettä. Pakettiauton kuski on heittänyt paidan pois ja nyt hän laskee housut alas ja pyllistelee meille. Asia kiinnostaa sen verran. että nousen ja lähden metsään kävelylle. Pyllistelijä pakenee heti, mene autolleen ja ajaa pois.
Kiertelen metsikköön tallautuneita polkuja. Joku on levitellyt vanhoja Kalle-lehden sivuja ja naisten alusvaatteita maastoon. Näyttää epäsiistiltä. Parkkipaikalle ajaa pari muutakin autoa, kummassakin sisällä mieskuski. Yhdestä autosta nousee roteva kaveri farkuissa, tukka leikattu alle kaksikymppisten malliseksi, mutta kasvoista hän on jo viisikymppinen. Ristiriita. Miten voisi olla tyylikkäästi ikäisensä näköinen. Mies kiertelee metsikössä, lähtee seurailemaan, mutta häipyy, kun en osoita erityistä kiinnostusta.
Kyykäärme luikertelee mustikan varpujen sekaan. Pitäisikö tappaa, ettei iske varomattomiin cruisailijoihin?
Parkkipaikalle alkaa tulla yhä enemmän turisteja. Eväät kannetaan pöytien ääreen ja alkaa matkalounas. Yksinäiset miesautoilijat lähtevät, mutta minä päätän ajaa mökille, joka on lähes tunnin ajomatkan päässä. Iltapäivä ruohonleikkuuta. Voikukat ja vuohenputket kasvavat alkukesällä niin, että pitää ajaa viikottain.
Neljän maissa ajan takaisin kolmostien levähdyspaikalle. Ehkäpä töistä palaavat lähikuntien isit pysähtyvät tässä levähtämään. Niin käykin. Neljästä kuuteen on korkeasuhdannetta. Autoja tulee ja menee. Turistit ovat jo häipyneet. Mies toisensa jälkeen katoaa tiheään metsikköön, joka on täynnä polkuja ja käsipyyhkeitä. Lähden kiertelemään metsään. Useampikin mies tarjoaa itseään. Se, ettei kysellä kortsuja, hermostuttaa. Huomaan jollakulla sormuksen. Vaimo ja lapset odottavat kotona.
Kuuden jälkeen trafiikki hiljenee. Lähden läheiseen kirkonkylään kahville ja syömään välipalaa. Kun tulen takaisin, aurinko on jo matalalla luoteessa. Iso pakettiauto on parkkipaikan laidassa. Radiossa soi kotimaisia iskelmiä. Pakusta kuskin puolelta nousee piukkaan minihameeseen pukeutunut mustatukkainen daami. Ahaa, paikallinen transsu. Hän häipyy metsään, mutta silloin tällöin hän vilahtaa puiden välissä. Lähden jaloittelemaan metsikköön. Siellä hän odottaa. Minihametta vähän ylös, ooh, pikkupöksyt ovat unohtuneet kotiin. Ja mieskunto on sellainen, että kun ottaa molemmin käsin kiinni niin kuin pesäpallomailasta, nuppi jää vielä ulkopuolelle. Mikä näky ja tunne!
Myöhemmin illalla joku liikkuu metsikössä vaikka yhtään autoa ei ole näkyvissä. Joku on tullut polkupyörällä lähikylistä, takakautta. Nousen taas autosta vähän katselemaan. Aika nuori kaveri häipyy kauemmas pienen mäennyppylän taa. Taisi pelästyä ja lähteä. Tiheimmässä metsikössä hän onkin yhtäkkiä lähietäisyydellä, ilkialastomana, reppu selässä ja kiiihkeässä tunnelmassa. Hän pitää siitä, että nännejä nuollaan ja puristellaan. Onneksi hyttysiä on vähän.
Kun hän on mennyt, matka jatkuu kohti eteläisintä Suomea ja Helsinkiä, jonne pääsen vasta aamuyöllä. Kesäpäivä ja sitä seuraava suviyö olivat tosi hieno elämys. Olen ajatellut palata levähdyspaikalle syksymmällä. Kertovat, että syyskuun lämpiminä iltoina, kun pimeys on tullut, metsikössä vilisee nahkoihin pukeutunutta väkeä kuin MSC:n bileissä. Silloin varmaan tullaan kauempaakin, Tampereelta ja sillai.
Hienosti eroottinen tää vaeltajan kertomus! Kaikki tuo odottelu, häröily, sekavuus, risukko, hyttyset, ruokailevat perheet, se ettei jutussa oo mitään kliimaksia vaan se on jotenkin sekavasti päiväkirjanomainen :) Mie nautin tästä, kiitos!
Taisin missata koko kirjoituksen pointin - vai oliko siinä sellaista?
Näkeekö muuten jotenkin miehen ulkonäöstä, että miehellä on lapsia? Ja mitä merkitystä miehen mahdollisilla lapsilla on puskaseksiä käsittelevässä kirjoituksessa?
Ed. kommenttiin: Se on se moralismi kai. Etteivät ISIT saisi...
Mua pohdituttaa kyllä tuo alkuperäinen kysymys. Tykätäänköhän sitä kovasti seksistä
ilman penetraatioita?
Heteroseksin normistot on yksi juttu joka aika ajoin nousee esille kun tästä puhutaan,
että eihän homoseksin tarvi mitään penetraatiokeskeistä olla, moinen on / olisi
pikemminkin noiden lisääntyjien juttu.
Kari Heusalan "Miehen seksuaalisuus" (jep, pitäähän sitä kevyttä kirjallisuutta harrastaa)
tuossa viisastutti että harvat miehet laukeavat suuseksissä.
(Itse siis olen kyllä, öh, penetraatiokeskeinen. Heteromatriisin uhri?)
Seuraava asia on tullut mieleen ennenkin, mutta nyt taas tällä viikolla uudelleen. Homoja väitetään yliseksuaalisiksi. Kattia kanssa! Ainakin jos verrataan heteromiehiin.
Olen tällä viikolla törmännyt kahteen heteromieheen. Ensimmäinen sanoi ulkona törmätessä: "Terve, oletko onnistunut saamaan pillua?" Tämä siis ensimmäisenä kommenttina - en ole nähnyt ko. herraa koskaan aiemmin.
Toinen elämää ylentävä kokemus oli eilen: eri paikkakunnalla eri mies: "Onko kalaa tullut?" Vastasin, että ei. Mies sanoi: "Ei täälläkään (siis kalaa). Oletkos onnistunut saamaan pillua?" Vastasin, että "Enpä ole koettanut". Keskustelu jatkui samoilla ylevillä asioilla: "Tiedätkö mistä täällä saisi pillua?" Tätäkään miestä en ole koskaan aiemmin tavannut.
Outoa, outoa...
Mielestäni tässä(kään) asiassa ei pidä mennä yleistämisen puolelle... :)
Meillä kullaisellakin on oma seksuaalivietti ja sen voimakkuus kun ei ole vakio. Toisille riittää vähempi seksi ja harvemmin kun taas toisilla se on enemmän sellaista "vittu, oon jo kolmatta päivää ilman, tänään on *pakko* saada". Tämä pätee niin homoihin kuin heteroihin, miehiin kuin naisiin. :) Tämä siis on minun kokemukseni.
Ja sekin vielä menee vaikuttamaan, mikä kuun kierron vaihe on menossa. ;) Tai vuodenaika. :D
No ei kai voi yleistää... mutta en muista törmänneeni koskaan kehenkään homoon joka ensimmäisessä kommentissaan kohdatessaan uuden ihmisen - jonka tietää olevan homo - kysyy: "Oletkos saanut persettä?" Heteroilta "Oletkos saanut pillua?" -kysymys näyttää irtoavan hämmästyttävän helposti.
Yleistämättä, siis ;-)
Kiitos Vaeltajalle kivasta levarikuvauksesta! Tuo oli jopa romanttista! Ja ne iskukit..
Naiset ovat parhaita rakastajia. Tukimus osoittaa, että naiset saavat paremmin orgasmin keskenään kuin miehen kanssa. Tutkimus tehtiiin Australiassa, ja siihen osallistui 19000 naista. Kun nainen oli miehen kanssa, 69% sai orgasmin. Naisen kanssa orgasmin sai 76%. Tiedot löytyvät sun.co.uk an
Naiset moittivat miehiä egoistisiksi. Sisään-ulos tyydyttää miehiä eniten, eivätkä he muista naisen erikoispiirteitä.
http://www.20min.ch/life/lifeguide/story/28098373Entä kun mies on miehen kanssa? Oiskohan laukeamisen prosenttiluku n. 95%...
...Ja sitten n. 4% ei laukeamisesta välittäisikään...
Saksalainen BOX-gaylehti kyseli lukijoiltaan, ovatko nämä tyytyväisiä seksielämäänsä. Tyytyväisiä oli 49%, tyytymättömiä 40% ja seksittöminä halusi pysyä 10%. Lehti haastatteli muutamaa homoa.
Rob Eindhovenista on single ja pitää seksielämäänsä ihan onnistuneena. Hän käy vähintään kerran viikossa ”sellaisilla” parkkipaikoilla ja tapaa erilaisia miehiä. Hänellä oli viiden vuoden suhde, joka päättyi niin kurjasti, ettei hän halua uutta aloittaa. Hän etsii myös internetissä kontakteja, mutta ei ole vielä ryhtynyt käytännön toimiin. Jos joku kiinnostaisi, se olisi todennäköisesti amerikkalainen valtameren takaa. Eindhovenissa on myös yksi klubi, johon voi mennä vaikka joka päivä, kun haluaa seksiä.
Jürgen on Meinertzhagenista. Hänellä on pidempiaikainen ystävä ja hän on hyvin monille asioille avoin, mm. SM:lle. Hän lukee paljon lehdistä juttuja erilaisista seksimenetelmistä ja tv:n ”Queer as folk” antaa myös virikettä. Hän on ollut 8 vuotta monogaamisessa suhteeessa ystäväänsä, joka asuu 50 kilometrin päässä. Seksi hänen kanssaan on edelleen mukavaa. He ovat tavanneet puhelimessa treffilinjalla. Aluksi ei ollut mitään seksiä, mutta sitten he vähitellen löysivät toisensa. Hän on käynyt myös internetin paikallisella chattipalstalla ja on hämmästynyt, miten paljon siellä on gayväkeä. Mitään kontakteja hän ei kuitenkaan ole solminut. Internet on tosi hyvä ainakin maaseudulla.
Martin Duisburgista on tyytymätön omaan skesielämäänsä. Omassa kotikaupungissaan hän ei lähde iltaisin ulos ja suurempiin kaupunkeihin hän lähtee vain harvoin. Hän liikkuu yhdessä entisen kumppaninsa kanssa. Nyt hän on siis single, ja hänellä on kurdiystävä, mutta se ei ole toimiva seksisuhde, koska tälle homoseksi on häpeällistä. Kurdi on kertonut, ettei hän voi elää yhdessä miehen kanssa. Hän pelkää omia kurdituttujaan. He kokeilivat myös seksiä, ja se olisi tuntunut hyvältä, mutta kurdiystävältä se ei onnistunut. Martin käy gaysaunoissa vain rentoutumassa ja puhdistautumassa. Seksistä siellä hän ei pidä. Joskus hän on ollut Turkin matkoilla ja löytänyt sieltä seksiseuraa. Yleensä hän katselee pornoa. Tälä hetkellä ei ole mitään järkeävä seksielämää ja se on hänen iässään aika ärsyttävää (ikää ehkä 30v kuvan mukaan). Parasta olisi kun löytyisi ystävä ja kiinteä parisuhde. Mutta hän sanoo pitävänäs etelämaalaisista machotyypeistä, ja ne taas eivät yleensä ole kiinnostunieta pitempiaikaisista suhteita. Niinpä hän on singlenä eikä pidä tilanteesta ollenkaan.
Eilen oli erikoinen tiedotustilaisuus Stuttgartin lähellä. Poliisi kertoi tyytyväisenä, että homojen parkkipaikkaseksi on saatu kuriin A81 -tien levähdyspaikalla.
Vielä joitkain vuosia sitten Kälblingin levähdyspaikalla autoilijat saattoivat nähdä paljaan miehenpyllyn. Siellä oli jatkuva kuhina, kertoi Ludwigsburgin poliisi. Nyt seksiliikenne on jakautunut myös Reisbergin ja Grafenwaldin levähdyspaikoille. Poliisi on tyytytväinen sillä enää ei ole tullyt valituksia.
2003 oli poliisille hankala vuosi. Vessoja töhrittiin hakuilmoituksilla, kondomeja lojui joka puolella ja parin kuppatartunnan syntypaikaksi epäillään parkkipaikkaa. Lapsiperheet olivat ihmeissään, jos sattuivat sille parkkipaikalle.
Poliisin toimenpiteet eivät auttaneet. Kun valvova silmä lähti, sama meno jatkui. Poliisi pyysi apuun Stuttgartin homojärjestön. Painettiin 5000 lentolehtistä ja niitä jaettiin parkkipaikan maastossa. Lehtisissä annettiin säännöt tälle touhuilulle. Muita parkkipaikan käyttäjiä oli kunnioitettava. Ja ihme ja kumma: se auttoi. Enää ei ole valitettu. Jopa naapurimaiden tieviranomaiset ovat olleet kiinnostuneita tästä kokeilusta.
---------------
Suomessakin on tehty kokeilu. Hämeenlinnan lähistöllä oli parkkipaikka, jossa pysähtyi paljon rekkamiehiä ja muita kiireisiä kulkijoita. Avohakkuu (= metsänhoidolliset toimenpiteet) ovat kuulemma lopettaneet seksiliikenteen. Kun lähimmän kilometrin säteellä ei ole muuta kuin risukkoa, niin siinä halut himmenee.
" Kari Heusalan "Miehen seksuaalisuus" (jep, pitäähän sitä kevyttä kirjallisuutta harrastaa)
tuossa viisastutti että harvat miehet laukeavat suuseksissä. `"
Vielä jokin aika sitten en piitannut suuseksistä. En juuri nauti siitä kyllä nykyäänkään vastaanottajana, se ei tunnu oikein miltään vaikka esitänkin olevani hyvilläni.
Muutosta onkin tapahtunut omassa imusuorituksessani. Aiemmin halusin vain saada suihinoton pois alta koska en saanut mitään kiksiä siittimen suussa pitämisestä. Nyttemmin olen jotenkin päässyt makuun ja partenerini aika usein laukeavat.
Jos jostakin pitää, se sujuu yleensä hyvin.
Ylipäätään hyvä vinkki suuseksissä on imeä lujasti posket lommolla ja liikuttaa päätään edestakaisin samalla kun imee. Tätä siis kohtuudella, sillä liioittelu kummassakin toiminnossa voi olla partnerille kivuliasta.
Huomattavaa on myös, että jos partnerin lkulli on erektiossa tyyppiä "lerba" eli enemmän tai vähemmän elastinen, pään liiukuttamista on noudatettava harkiten koska muuten mela taipuilee epämukavasti.
Sveitsissä A1-moottoritien parkkipaikalla Büsiseellä homot pidetään pois pusikoista aidalla. Syyksi sanotaan, että luontoa halutaan suojella. Büsisee on hyvä lintulampi.. Siellä kilpailee kaksi ryhmää: lintobongarit ja homppelit. Homoruuhka aiheuttaa luontoon jätteitä ja linnutkin häiriintyvät. Siinä on ollut ennenkin aita, mutta tämän tästä joku kävi leikkurin kanssa tekemässä ihmisen mentäviä aukkoja. Uusi aita on ollut viikon verran ja siinäkin on jo aukkoja. Tiehallinto pitää aitaa tärkeänä myös sen takia, etteivät linnut nouse tielle. Nyt homoliikennettä yritetään rauhoitella lisäämällä parkkipaikan valoja.
Suomessa käytetään toisenlaista menetelmää: avohakkuu.
Kuva aidasta:
http://www.20min.ch/news/zuerich/story/19249981Liian vähän seksiä – seurauksena stressiä
Göttingenin yliopisstossa asiaa on tutkittu. Jos saa liian vähän seksiä, nämä ihmiset pakenevat työhön ja harrastuksiin. Noin 35% miehistä ja naisista kertoi muuhun keskittymisestä, jos he saivat kotona koorkeintaan kerran viikossa seksiä. Hellyyden puute ja se että ei nukuta yhdessä, oli lisäongelma. Tutukimuskeen osallistui 32 000 miestä ja naista. Seksuaalinen frustraatio vie siihen, että otetaan esim. yhdistyksissä luottamustehtäviä, joista on sitten vaikea päästä eroon. Ollaan umpikujassa, kun parisuhteelle jää vielä vähemmän aikaa.
Göttingenissä on perustettu oikein internet-sivusto, jossa on lisää asiaa teemsta (saksaksi). En jaksa lukea, kun taitavat olla hetero-ongelmien parissa.
http://www.theratalk.de/Salaiset seksifantasiat
Mitä ne voisivat olla? Turkkilainen jalkapallojoukkue kimpussasi seksiaikein? Pornoesiintyjänä himokkaiden silmien edessä? Tuntematon mutta komea tulee ja raiskaa sinut, ilman väkivaltaa? Tai seksihaluisena joulupukkina miesparin perheessä? Ajattelu ja kuvittelu on sallittua. Onneksi lait eivät kiellä epäsiveellisiä mielikuvia. Perverssikin saa olla – ajatuksissaan. Luultavasti moni ihminen olisi tehnyt vaikka mitä seksielämässään, jos ympärillä ei olisi sosiaalista kontrollia. Ja toisaalta, vaikka mielikuvat olisivat miten irstaita, jotkut eivät koskaan niitä käytännössä toteuttaisi.
Joillekin käy myös huonosti. Lähdetään maasta, pois tuttujen keskeltä, sinne, missä voi tehdä ihan mitä vaan. Saa olla vaikka miten irstas, kun kaikki ympärillä ovat tuntemattomia. Siitä ei välttämättä hyvää seuraa.
Psykologi Brett Kahr (46) tutki ihmisten mielihaluja suuressa tutkimuksessaan Englannissa. Kyselylomakkeella ja haastatteluin selviteltiin 19 000 miehen ja naisen salaisia toiveita. Nyt aiheesta on ilmestynyt kirja: Sex and the Psyche: The Untold Story of Our Most Secret Fantasies Taken from the Largest Ever Survey of Its Kind.
Miehiä kiinnostaisi kovasti katsella naisparia muhinoimassa (58% miehistä). Vain 10% naisista kiinnostuisi sellaisesta katselusta. Vain 13% miehistä on kiinnostuinut biseksuaalisista jutuista, eli siis miehen katselusta.
Iso osa naisista ja miehistä haluaisi julkkiksen kanssa sänkyyn. Englantialismiehet haluaisivat näitä: Angelina Jolie ja Julia Roberts. Naiset haluaisivat näitä: Brad Pitt tai George Clooney (lähetyssaarnaaja-asennossa). David Beckham herätti enemmän miesten fantasioita (51%) kuin naisten (49%). Avoimesti homo George Michael vetoaa enemmän naisiin (88%). Ne kaikki ovat ihania etäobjekteja, koska ne ovat täysin saavuttamattomissa.
Kaikki eivät kuitenkaan sängyssä ajattele vierasta. Yli puolet miehistä ja 30% naisista ajattelee partneriaan.
(abendblatt)
Mitähän homojen ja lesbojen päässä liikkuu?
"Laittaa kaiken aikansa työhön ja harrastuksiin." Mitenkähän mä pyistyisin kertomaan elämäni miehelle, että hän on just tollanen. On puheenjohtajana varmaan kaikissa harrastuksiinsa liittyvissä johtokunnissa ja sitten sanoo, ettei ole aikaa edes ajatella poikakaveria. Okei, maailman tavallisin tarina, olen vaan torjuttu, mun pitää hyväksyä se...
Minulla ei ole seksifantasioita. Tai sitten ne lyhyitä välähdyksiä, joista ei riitä jutunjuurta pidempään saagaan.
Kun fantasialle on tarvetta, muistelen jotakin vanhaa seksikokemustani.
Suhteilin kerran yli 3 vuotta miehen kanssa, jota "miehen sukuelimet oksettavat". Oli käsittääkseni jokus nuorempana ollut aktiivinenkin, mutta sittemmin vain päättänyt elää loppuelämänsä selibaatissa ja muuttua varsinaiseksi seksinkieltäjäksi. Itseltään ja etenkin muilta.
En koskaan edes kätellyt häntä. Se olisi ollut liian intiimiä.
Minä sitten vietin sinkkuelämää samalla kun (muka) seurustelin tuon miehen kanssa.
Minun inhimmillisten ilojen tarpeeni hän kosti vittuilemalla ja haukkumalla kaikista sivullisista aiheista. Seksiä ei enää edes mainittu, se oli niin suuri tabu.
Samalla hän hääräsi niska limassa kaikenkarvaisten opiskelu- yms. projektien kanssa, joista ei tullut mitään, sillä hän on yksi epäorgansoiduimmista ihmisistä mitä olen tavannut.
Onneksi mokomalle kurjuudelle tuli laitettua opiste ja nyt olen hänestä vapaa. Ja tietysti hän minusta.
