Olenko outo?
Pyöriikö homomaailma vain kullin ympärillä? Mikä siinä nyt voi olla niin mielenkiintoista?
Itseäni kiinnostaa enemmänkin mitä miehellä on korvien välissä kuin se mitä miehellä on jalkojen välissä. Tuosta syystä taidan olla outo. Taidan elää omassa haavemaailmassani, kun odotan, että tapaamani mies kysyisi "haluaisitko lähteä huomenna leffaan/kahville jne" eikä "Onks sul kuin iso? mennäänkö mun vai sun luo vai tonne vessaan?". Ei voisi vähempää kiinnostaa joku yhden illan juttu oli kundi kuinka komea tahansa. Kiinnostus romahtaa roimasti kyseisten kysymyksien jälkeen.
Muutenkin haluan tavata miehen pari kertaa ennen seksiä, koska miehet ovat näköjään kertakäyttö kamaa, jotka voidaan heittää menemään yhden kokeilun jälkeen. Itse uskon, että seksi on paljon parempaa jos on muitakin tunteita kuin pelkkä kiima.
Mitä mieltä muut ovat asiasta?
En ole kiinnostunut miehestä muuten kuin sukupuolielimenä. On tietysti hyvä jos mies on hyväkroppainen ja miellyttävän näköinen, mutta esimerkiksi persoonallisuudella ei ole mitään väliä, jos penis on riittävän suuri. Pikkupilit ei innosta. Näin on kerta kaikkiaan.
Mä oon ihan samanlainen, ei mua kiinnosta yhden illan jutut eikä peniksen pituus vaan persoonallisuus. Me taidetaan olla "epänormaaleja", ikävä kyllä, monia tuntuu kiinnostavan pelkästään seksi.
Hej!
Ihminen on psykofyysis(-sosiaalinen) kokonaisuus. Seksuaalisuus on MYÖS (itseasiassa hyvin paljon) "korvien välissä" kuten kaikki ihmisen ulottuvuudet. Mitä kokonaisvaltaisempaa kohtaaminen on, niin sitä täydellisempää kokeminen.
Rakkaani kohtaamisessa on aivan sanoinkuvaamattomia kokemuksia!
Joo, kukin meistä on mitä on. Yksi on enemmän sosiaalinen. Toinen kovasti fyysinen ja kolmas vaikka psyko ja neljäs jotain muuta. Sen verran kannattaa kokonaisuutta ajatella, että kun on VIERAS ISO MUNA suussa niin katsahtaa ylös sen korvien väliä ja vakuuttuu, ettei sillä ainakaan ole tautia. Sitä kamalinta tautia eli psykopaatin tautia. Se nimittäin voi vetäistä pääsi irti, niin kuvaannollisesti kuin oikea psykopaatti ihan irti poikki. Jotta kannattaa vähän tutustua korviinkin....
Mielestäni juuri se persoonalllisuus on tärkein ominaisuus.. muut tulee sen jälkeen. En kaipaa pelkkää seksiä.. enemmänkin yhdessäoloa, mutta ei siinä seksissäkään mitään vikaa ole.. mukava lisä toimivaan suhteeseen.
Minulta on muutaman kerran kysytty vehkeen kokoa, mutta paljon useammin ne harvat, joiden kanssa olen jutellut, ovat puhuneet ihan tavallisista asioista. Tulee mieleen, käykö Toni väärässä paikassa, jos häntä sellaisilla kysymyksillä ahdistellaan.
Tuleehan noita yhden illan juttujakin toisinaan harrastettua, ja rehellinen ollakseni fysiikalla on silloin enemmän merkitystä kuin fiksuudella. Mutta kyllä toki paljon enemmän ihmisessä kokonaisuutena merkitsee korvien väli. Siis jos ei-vain-seksisuhdetta mietin.
Sehän on tietysti raaka fakta, että usein baariin mennään iskemään panoseuraa (koskien niin hetero- kuin homolihatiskejäkin), ja tällaisessa mielessä liikkuvalta tuskin kannattaa ensimmäiseksi odottaa kysymystä "lähdetkö huomenna leffaan?".
Tuskin olet sen oudompi kuin muutkaan ...
Taitaa olla niin että pääosin niin homot kuin heterotkin menevät tuonne baariin etsimään "mukavaa" seuraa joko seksin ja/tai suhteenkin (aika harva sinne taitaa tuo mielessä mennä?) vuoksi. Jos sitä ei sitten sieltä löydy niin ainakin omat haivantoni tukevat sitä että homot jotka kaipaavat enemmän suhdetta ja pitkäaikaisempaa seuraa lakkaavat yksinkertaisesti käymästä homobaareissa mikä selittää vaikeuden löytää haluttua seuraa niistä kun nuo suhdetta hakevat eivät niissä niin säännöllisesti käy ? Tuo "kantaporukka" sitten käy niin hetero- kuin homopaikoissakin kai elonsa loppuun saakka ... Tosin tietysti heteroiden suurempi määrä niin väestön kuin paikkojenkin määrän suhteen pitää porukan vaihtelevampana ja nopeammin "uusiutuvana" heteropaikoissa. Ja luulen että suurin oma homoseksuaalisesti suuntautuneista ;) välttelee homopaikkoja noin yleensäkin tai esimerkiksi Helsingissä olisi kysyntää aika monelle uudelle DTM:lle (Vaikka 3-5% merkitsisi pääkaupunkiseudulla noin 30-50 000 potentiaalista asiakasta kun nyt niiden määrä varmaan on tuskin edes 1/10 osaa tuosta) ?
Itse en ole koskaan pidempää suhdetta solminut kaveriin jonka olen homopaikassa tavannut vaan ne ovat tulleet vastaan aivan satunnaisesti kadulla, heterobaarissa ;) että harrastuksissa - netistä ja sen toimivuudesta en osaa sanoa sen paremmin kun en ole kuin tavannut sieltä yhden miehen elämäni aikana!
Hyvin olen aina miehissä pysynyt kuitenkin :)
Yllätykseksi voin todeta olevani harvinaisen outo. Minuun kyllä tekevät ulkoisesti tietynlaiset nuorehkot miehet vaikutuksen (ok, hiukan vahvemmat ja harteikkaat 23 - 33 -vuotiaat, heteronoloiset), mutta tärkeämpää on loppujen lopuksi erittäin moni muu tekijä. Toisaalta rakastun ihmiseen, enkä sukupuoleen... No, tietyistä syistä on miehen kaipuu erittäin kova.
Ensimmäinen oikea vetävä piirre on oikea älyllisyys. Tahdon oikeasti pystyä keskustelemaan laajasti asioista kuin asioista. Samoin toivon, että olisimme jollakin tavalla erilaisia, vaikka meillä täytyy olla hyvin samat perusarvot (juu, vihreä maailmankatsomus). Samalla haluan, että pystyn oppimaan häneltä paljon ja vastaavasti tahdon tämän miehen oppivan minulta jotakin uutta.
Toinen vetävä piirre on aitous. En siltikään tarkoita, että aidosti patologinen valehtelija saisi minut kiinnostumaan. Vaan se, että hän on sitä, mitä hän oikeasti on, eikä valehtele tai peittele mitään itsestään. Toki fyysisesti vaatteet pitää olla päällä, sillä sauna on huono paikka tutustua - koska en käy yleisissä saunoissa ollenkaan.
Kolmas vetävä piirre on sydämellisyys. Tunteikkuus niin iloissa kuin suruissa ja varsinainen läsnä oleminen saavat sydämeni pamppailemaan ja poskeni kuumottumaan. Varsinkin eläinrakkaat miehet saavat minut säteilemään. :) Sama koskee lapsirakkaita miehiä, haluan itse olla jonakin päivänä isä.
Neljäs vetävä piirre on aitoutta lähellä oleva avoimuus. Asiasta kuin asiasta pitää pystyä keskustelemaan, oli asia mikä tahansa. Haluan selvittää mahdolliset mielenterveysongelmat kuin muutkin jutut. Samoin toiveet kuuluu kummankin saada ilmaista.
Toivon myös, että voisin miehen kanssa olla tosissani. Kärsivällisyyttä pitää olla eli sitä seksin harrastamista odotetaan vaikka vuosikausia. Samoin erilaisille ajatuksille täytyy pystyä antamaan tilaa. Tosin kumpikaan ei saisi dominoida liikaa - siihen itse välillä syyllistyn kunnolla.
Ja mitä seksiin tulee: ensimmäinen kerta tuskin on se onnistunein. Eikä sitä seksin takia haluta toisiamme, vaan ihan siksi, että me yksilöinä sovimme yhteen.
Nyt luulen, että vaadin kuuta taivaalta. Olen kai outo...
Yhdyn shlagerin näkemyksiin sydämellisyyden, ja aitouden kohdalla. Lisäksi viattomuus (homoseksiasioissa) on se mikä saa minut hullaantumaan. Vehkeen koolla ei ole merkitystä, mutta ulkonäön suhteen pitäisi olla normaali tai parempi.
kumma juttu.. kun minäkin tunnen itseni jotenkin erinlaiseksi kun miehet kiinnostavat minua vain seksin kannalta. Mutta eivät muuten ~ naiset taas kiinnostavat enemmänkin päänvälistä (seksi osion lisäksi)
Itse olen ihmetellyt samaa tuolla lepakkopuolella aitaa. Tuntuu että kun olemme vähemmistöseksuaaleja, identiteettimme rakentuu liiaksi seksin ympärille. Välillä mietin eivätkö homoseksuaalit osaa tiedostaa itseään kuin seksuaalisuutensa kautta. Itseäni kiinnostaa 90 prosenttisesti se, mitä tytöllä on korvien välissä eikä se, että pääsisin samantien sänkyyn vehtaamaan. Vaikka itsensä etsimisen ja löytämisen myötä seksuaalinen minäkuva on jollain lailla korostunut, ei siitä pitäisi tulla "ainoaa minää". Tavallisia ihmisiä tällä pallolla ollaan kaikki. Kai me homotkin mietitään hampaidenpesua, työasioita, politiikkaa ja huonoa hiekoitusta samalla lailla kuin kaikki muutkin eikä vain kiinnostuksen kohteena olevan sukupuolen genitaaleja. Seksuaali-identiteettini on vain yksi osa minua ja toivottavasti myös tulevia kumppaneitani. Eukko, jolla ei ole mielessä muu kuin pimppi ei voi olla kiinnostava seuralainen.
<Kirjoittaja on piilottanut kirjoittamansa viestin>
taskuruoho: tuon saman voisi sanoa suomenruotsalaisuudesta. katsopa joskus FST:n ohjelmia, ja huomaat miten niissä aina pohditaan suomenruotsalaisten sopeutumista suomenkielisten maailmaan, vaikeuksista ja ongelmaratkaisuista.
JaakkoHki: saat itsesi kuulostamaan kovia kokeneelta homodeittauskoneelta!
<Kirjoittaja on piilottanut kirjoittamansa viestin>
Mä olen samoilla linjoilla Tonin kanssa. Tunnen myös itseni hyvin oudoksi linnuksi, kun mielessä ei ole ensimmäisenä seksi. Vaikkakin sekin on vallan mukavaa puuhaa. Olisi mukava ensin tutustua kundiin ja katsoa toimiiko kemiat muuten kuin peiton alla. Mutta meitähän on moneen junaan ja eri pysäkeille. Minun pysäkki taitaa olla vain yksin minun....
Miltäs nämä seksinhakijat näyttävät/käyttäytyvät baarissa
Tähän aiheeseen "halutaan tutustua kunnolla ennen kun ryhdytään johonkin": näin ihastukseni kohde sanoi mullekin aikoinaan sillä verukkeella, että hän ei voi tietää "innostuuko hän minusta joskus myöhemmin". Mentiin paikalliseen menopaikkaan, jossa hän tutustui yhteen tyyppiin. Samana iltana hän ilmeisesti totesi, että oli tutustunut tyyppiin kunnolla: hän ihastui itse niin paljon, että lähti tyypin kanssa heti samana iltana. Elikkä lause "halutaan tutustua kunnolla ennen kun ryhdytään johonkin" viittaa vaan siihen, että sähköä ei ole ilmassa, piste. Eikä sitä tulekaan. Syyttämättä kumpaakaan osapuolta. Omasta puolestani en kuitenkaan tästä oppineena aio "tutustua toiseen", jos olen ihastunut häneen.
<Kirjoittaja on piilottanut kirjoittamansa viestin>
Ihastukseni kohde on jälkeenpäin sanonut, että hän halusi "ei-seksiä-ennen-pitkää-seurustelua"-periaatteellaan viljellä tunteita. Kun hän sitten menomestassa lyhyessä ajassa (muutamassa minuutissa) ihastui siihen tyyppiin, hän ajatteli, että hän koki ensimmäisen kerran elämässään voimakkaita (ihastus)tunteita jotakuta kohtaan. Hän totesi jälkiviisaana, että hakiessaan tunteita "ei-seksiä-ennen-pitkää-seurustelua"-periaatteella, hän oli tahtomattaan tai väärällä tavalla laskelmoidusti itse asiassa jarruttanut tunteita, jotka normaalisti tulevat sillä tavalla, että ollaan avoimia uusiin tuttavuuksiin tuli ne sitten millä tavalla tahansa.
Elikkä "ei-seksiä-ennen-pitkää-seurustelua"-periaatteella hän myönsi, että hän oli tahtomatta hämmentänyt sekä itseään että lähiympäristöään. Vanha romanttinen pidättyväisyys ei ainakaan hänen kohdallaan toteutunut ja hän lähetti vääriä signaaleja minulle sanomalla, että odottamalla jotain saattaa syntyä. Hän luuli, että hänen periaatteensa palvelisi hänen seksielämäänsä ja hänen silmissään rietasta ympäristöä, mutta hänelle itselleen oli ainakin vapauttavaa antautua tunteilleen ja elää heti paikalla.
En kritisoi pidättyväisiä ihmisiä, mutta kritisoin sitä, että pidättyväisyyttä jossain piireissä ihaillaan ylevänä periaatteena. Tunteet ovat arvokkaita, tuli ne sitten minuutissa tai kuukaudessa.
"Toisaalta rakastun ihmiseen, enkä sukupuoleen... No, tietyistä syistä on miehen kaipuu erittäin kova."
Sama juttu, minäkään en välitä, onko rakkauteni kohde mies vai nainen, kunhan hänellä vain on iso muna,