Maailman suvaitsevaisimmat kaupungit?
Mitkä ovat homoja kohtaan maailman suvaitsevaisimmat kaupungit? Olen ajatellut hankkia menolipun ja muuttaa sellaiseen pysyvästi.
Berliini. Sydney.
San Francisco
Olen kaappihomo, joka ei koskaan ole pystynyt hyväksymään taipumustaan ympäristön vihamielisyyden takia ja sen takia olen jäänyt pahaan masennuskierteeseen. Olen ajatellut aloittaa uuden elämän toisessa maassa, ainoa kriteeri on, että siellä pärjää englannilla. Suomen sotaisa historia tekee sen, että täällä ihannoidaan macho -arvoja, mikä on minulle sietämätöntä, vaikken ulkoisesti olekaan naisellinen homo (armeija käyty, lihasta on jonkin verran jne...) Olen väsynyt elämään kaapissa. Minulle ei merkitse julkinen tunteiden näyttäminen tai homokulttuuri, avio/adoptio-oikeus tms. itsessään paljoakaan, olisi silti kiva kun voisi edes mainita olevansa homo, ilman että täytyy pelätä lynkkaamista tai työpaikan menettämistä. Kielitaitoni on hyvä eikä minulla ole mitään mitä jäisin kaipaamaan Suomessa, joten voin hyvin muuttaa iäksi pois. En ole pitänyt yhteyttä sukulaisiini enkä vanhoihin ystäviini vuosiin, koska yritin katkaista konservatiiviset juureni, helpottaakseni kaapistatulemisen päätöstä. Epäonnistuin. Juuret ovat poikki, mutten päässyt kaapista. Joten voin hyvin tehdä jotakin yksinkertaisia hanttihommia ulkomailla ja elää edes aitoa vaikkain köyhää elämää. Pärjään englannilla mainioisti, joten kielimuuri ei minua pelota. Voisin muuttaa Helsinkiin, mutta koska minulla ei ole koulutusta, mieluiten muutan ikuisesti pois koko Talvisota -uhon kyllästämästä junttilandiasta.
Tai siis... olenhan mä ylioppilas, tehnyt rakennusalan hommia kesätöiksi sekä muuta. Yliopistossa on joku 70 opintoviikkoa suoritettuna. Mutta en jaksa enää tätä Suomen paska -ilmapiiriä. Opintoni ovat sellaisia, ettei niitä voi siirtää E-Suomen yliopistoihin.
Palm Springs, West Hollywood
Provincetown/Cape Cod, USA
Key West, Florida. Aiemmin olisin sanonut myös Amsterdam, mutta nykyään sikäläiset muslimisiirtolaiset ovat kuulema alkaneet hakata homoja.
Helsinki. Kun luin lisäselvityksesi niin tulin siihen tulokseen että sinulle voisin suositella Helsinkiä ihan mainiona vaihtoehtona elää ja olla erilailla, paremmin kuin nyt siellä missä ei olosi, elosi ole niin mukavaa. Sieltä ainakin saat rakennuksilta työtä jos haluat ja voit hyvin tehdä jotakin yksinkertaisia hanttihommia ja elää edes sitä ”aitoa”, vaikka köyhää elämää. Sellaisena kuin olet ja löytäen niitä asioita joita kaipaat. Kouluttaakin voit monimuotoisesti itseäsi eteenpäin, ehkäpä olemassa olevat opintosi kuitenkin luovat johonkin muuhun sopivan pohjan. Sellaiseen mikä mahdollistaa seuraavassa vaiheessa muuton johonkin… parempaan, jos se enää on tarpeellista.
Namedropping tasolla voi kuka tahansa pudotella kaupunkien ja maidenkin nimiä joissa vilahtelee homojen keskuudessa jonkinasteisen kultti maineen saavuttaneita, gay ristiretkeilijöiden suosiossa olevia kaupunkeja. Osassa niistä on oma gay-väestön osan kaupunginosa, jossa ilmapiiri on ehkäpä vapautunut satunnaisen turistin mielestä. Lähinnä tuo illuusio syntyy siitä tunteesta, jonka kokee juuri tuollainen Suomesta saapunut homoturisti. Kaikki näyttää, tuntuu vapaammalta kuin onkaan todellisuudessa. Ja ollaanhan silloin lomalla jolloin rahankäyttö shoppillen ja huvitellen on pääasiallista tekemistä siellä.
Tavallista arkipäivää tuskin kukaan lomallaan menee viettämään noihin suosittuihin Gay-kohteisiin. Joten arvioitse noita nimettyjä paikkoja tuolla ajatuksella myös. Tottahan toki joku voi asua ja elääkin juuri nyt jossain noista jo nimetyistä paikoista ja suosittelee sitä sinulle paratiisina, seitsemäntenä taivaana, maan päällisenä nirvana.
Huomioitse kuitenkin että monissa suurkaupungeissa peruselinkustannukset ovat moninkertaiset siihen nähden millä elät ja tulet toimeen Suomessa, jopa Helsingin kantakaupungissa asuen. Riittäkö rahasi, säästösi siihen? Kykenetkö ansaitsemaan niin paljon että se kattaa siellä asumisen? Onko ammatissasi, hanttihommassasi jo valmiiksi lukuisten työttömien armeija siinä maassa, kaupungissa? Joka on aiheutunut siitä että myös monet muut paremman huomisen halijat ovat noille seuduin hakeutuneet ja toimivat pimeänä työvoimana noissa hanttihommissa.
Loppujenlopuksi monissa läntisen pallonpuoliskon asuinpaikoissa päällepäin saattaa olla suvaitseva suhtautuminen homoihin mutta piilorasistisesti homoja inhoava ja syrjivä peruselämänpiiri. Tarvitsisi olla jotain yhteiskunnan eliittiä ja kaikkea sellaista erikoista, ollakseen edes nimellisesti hyväksytty, suvaittu noissa paikoissa.
Jos haluat kokeilla siipiäsi ja niiden kantavuutta niin harkitse aluksi muuttoa EU:n alueella johonkin sen jäsenvaltioon. Silloin olet monen sellaisen perusturvan piirissä mistä nautit täälläkin asuessasi, eläessäsi. Pysyvä muuttokin on helpompaa kuin olet siihen EU:n kuuluvan maan kansalaisena oikeutettu joten erilaiset työluvat, viisumit sun muut byrokratian virastokukkaset eivät hankaloita uutta elämäsi alkua.
Jos taas haluat olla seikkailija ja löytää oman neitseellisen eldoradosi niin hakeudu itäänpäin. Venäjä tai muut kaatuneen Neuvostoliiton itsenäistyneet maat voivat olla osaavalle ja kykenevälle henkilölle mahdollisuus vaikka millaiseen elämään josta lännessä voi vain uneksia. Kielitaito ja koulutus tietty rajaavat kohdallasi mahdollisuuksia. Ja kukapa kieltää menemästä kauemmaksikin… ihan sinne asti missä pippuri todella kasvaa. Kaukoidässä jos alue ja sen elämänmuoto innoittaa saattaisit viihtyäkin mainiosti. Ilmaston, erilaisuuden yms. tekijöiden toimesta.
Itäisen-Euroopan maista, noista uudenalun saaneita entisistä ns. Itä-blokin maista voi siinä kuin läheisen itämeren alueen maistakin löytää paikkansa eritavoin kuin muualta, kauempaa. joskus se onni on ihan silmien edessä, niin lähellä ettei sitä huomaatkaan. Kokeile Eestiä vaikkapa aluksi.
Klassinen homopakolaismaa suomalaisille on ollut Ruotsi. Siellä ollaan sentään valovuoden päässä siitä missä me nyt olemme. Ihan sellaisessa peruselämässä mitä haet. Siellä on helppomaa hakea paikkaansa.
Kaiken kaikkiaan kukaan ei saa vaihdettua munaa toiseen niin ettei jotain siinä häviä ja saa myös kylkiäisinä. Kaipaamiasi asioita saatat saada ulkomailta, muista kulttuureista mutta samalla myös joudut joistakin asioista luopumaan mitkä ovat sinulle olleet tärkeitä, tottumuksia. Ja paljon joutuu opettelemaan uusia asioita. Jokaisella kansalla on omat ”talvisotansa” taakkanaan, paskailmapiirinsä ja homovihansa. Kokemuksella sen voin sanoa. Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
Kun luin kirjoituksesi, ehdottaisin sinulle ensimmäiseksi ratkaisuksi psykiatria. Ei siinä maan vaihtaminen auta, jos ahistaa. Naurettavaa tuollainen "en voi olla homo, kun saan potkut ja ihmiset vihaavat minua, ihmiset vihaavat kaikkia homoja"... Höpö hpö. Asun itse täällä Pohjois-Suomessa, enkä ole koskaan kokenut "homovastaisuutta". Kaikki lähtee ihmisestä itsestään. Ja jos potkut tulisi työpaikasta seksuaalisen suuntautumisen takia, aina on mahdollisuus hakea apua oikeuslaitoksselta. Ja mitä sitten vaikka potkut tulisikin, tuskin se on ainoa paikka missä voit tehdä työtä, ja sitäpaitsi työttömänä on aikaa omille harrastuksille ja aikaa löytää todellinen minä, elää viimeinkin sitä oikeaa homoelämää :) Herää pahvi!
pois täältä. mulla oli josskain vaiheessa tuo sama juttu, kun yksinkertaisesti ei enää jaksanut elää niissä kuvioissa missä olin juuri heterojen paskassa kohtelusta johtuen.
a) sulla on päämäärä ja motiivi ( pois täältä )
b) se vaatii ekaksi suunnittelua ja resurssien laskemista ( eli kuinka realistista on "päästä pois täältä")
selvitä asioita : ei australiaan noin vain mennä, mut sinne tarvitaan tiettyjä ammatteja esim. voit hakeutua autraliaan opiskelemaan, mut se vaatii rahoitusta.
kannatan opiskelemista ja ammatin/tutkinnon hankkimista esim. amk:ssa on opiskeluvaihtoja ulkomaille.
tietenkin voit tehdä pokan ulkomailla ja muuttaa sen miehen luo esim. lomamatkalla. yksi suosittu lomakohde on sitges, jonne tulee miehiä ympäri maailmaa.
en tiedä kuinka kaukaa haettua on mennä johonkin gay-kapakkaan duuniin ( euroopassa)ja sitä kautta hankkia kämppä
sesonki-aikana duunia saattaisi löytyäkin, mutta ehkä tarvitsisit jonkinlaista harjoitusta baarissa. jos olet komea ja macho pääset varmasti.
Berliini.
Niin... olen kyllä ollut useammilla eri psykiatreilla, intensiivihoidossa ja lääkityksessä. Minusta on naurettavaa sanoa että tilanne olisi suvaitsevainen jossakin P-Suomen kaupungeissa saatika kylissä, luepa vaikkapa Z-lehdessä julkaistun kyselyn tuloksia:
http://www.z-lehti.fi/juttu2.htm
En kestä elämää, missä joudun salailemaan asioita toisaalla, voin olla avoin toisaalla. Se johtaa luonteellani siihen, että en ole avoin ollenkaan. Kai maailmasta löytyy yksi kaupunki, missä voi olla rehellinen 24/7 ???
Kyllä mä uskon, että tekevälle löytyy töitä. Jotakin töitä. Rahaa mulla on lentolippuihin ja johonkin vuoden asumiseen.
<Kirjoittaja on piilottanut kirjoittamansa viestin>
Miksi mennä merta edemmäs kalaan. Muistaakseni tuolla lahden toisella puolen on erittäin liberaali yhteiskunta, jossa homoseksuaalisuuden rangaistavuus poistui laista jo 1945, kauan ennen kuin se tapahtui Suomessa tai vaikkapa Saksassa, jossa natsien pahamaineinen lakipykälä, paragraf 175, oli voimassa vielä 90-luvulle ja sitä myös sovellettiin aktiivisesti yli 100 000 homoseksuaaliin vuoteen 1969 asti. Sitä paitsi suomalaiset homot ovat paenneet mainitsemaasi ahdasmielistä, sisäsiittoista ja väkivaltaista yhteiskuntaa läntiseen naapuriimme sankoin joukoin vuosikymmenien ajan, eli eipä tässä nyt tullut mitään uutta mullistavaa tietoa.
Ei siinä mitään, mutta en puhu ruotsia. :) Tuo Australia voisi olla... vaikka käsittääkseni sielläkin suvaitsevaisuus painottuu vaan suuriin metropoleihin, maaseudulla ja pikkukaupungeissa ollaan kai melko homovastaisia.
Viroon tai Venäjälle minä nyt viimeksi muutan, sehän on pahempi kuin Suomi. Venäjän varjon alla elämisestä kaikki väkivalta ja angsti kumpuaa alunpitäenkin.
Kunhan nyt saat ensin viisumin kyseiseen maahan, jos meinaat alkaa asua ja työskennellä siellä vakituisesti, ja etenkin jos se on EU:n ulkopuolinen maa.
<Kirjoittaja on piilottanut kirjoittamansa viestin>
Espanja ei lisäksi tarvitse mitään viisumirumbaa. USA on aika hankala tuon suhteen, vaikka se muuten onkin paras homomaa.
Ruotsi nyt on varsin helppo kieli jos englantia osaa. Ei normaaleilla älynlahjoilla varustettu ihminen voi olla oppimatta edes välttävästi ruotsia niiden peruskoulun pakollisten kurssien aikana.
Itsellä ruotsi on heikko ja englanti erinomainen... koulussa minulla oli asenneongelma ruotsinopiskeluun, mikä omaksuttiin kaveripiiristä.
Mikä noista mainituista kaupungeista on Se Suvaitsevaisin... Missä oletettavasti tilanne säilyy myös jatkossa suvaitsevaisena? Entä EU -maiden kaupungeista?
Nimimerkille Pois täältä,
itseäsi et pääse pakoon menit minne maailman kolkkaan tahansa. Ellet pysty elämääsi saamaan järjestykseen Suomessa, onnistumisen mahdollisuudet jossakin muualla ovat huonot. Vaatimukset siellä ovat vähintään kaksinkertaiset esimerkiksi siitä syystä, että olet ulkolainen. Tämän päivän maailma on todella kova terroriuhkineen ja työttömyksineen. Unelmoida voit homo-onnelasta, mutta sellaista ei oikeasti missään ole.
Jos sinulla on riittävästi rahaa, käytä se raha mieluiten oman itsesi ylösrakennukseen Suomessa, kuin lentolippuun johonkin satunnaiseen toivemaahan.
Jos lentolipun ostat, varmista paluulippu myöskin samalla, sillä konsulinkyydin maksat itse. Sen taksa vain on korkeampi.
Juhani
Tiedän tunteen erittäin hyvin. Kannattaa tosiaan miettiä noita vaihtoehtoja. Jokaisella on vähän eri tilanne ja vaatimukset jne. Eihän se paikkakunnan muutto välttämättä kaikkea muuta paremmaksi, mutta ehkä joitain asioita? Suurin osa AMK:ista ja yliopistoista kyllä ymmärtääkseni tarjoaa opiskelijavaihtoja. Jos kerran olet vielä siellä sisällä, niin kokeile ihmeessä sellaista!
Tai aloita vaikkapa matkustelulla, varaa liput nyt heti Ryanairille. Siellä on taas todella halpoja lippuja, ihan 40 eurolla pääsee Lontooseen ja sieltä voi jatkaa vaikka minne Eurooppaan. Kyllä se kotona murjottamisen voittaa!
Jokainen on oma yksilönsä, mutta ainakin minusta paras ohje on ottaa itseään niskasta kiinni. Tutustu ihmisiin vaikka tämän netin avulla. Sovi tapaasia julkiselle paikalle päiväsaikaan, vaikkapa kahville! Tämä kaikki vaatii ponnisteluja, mutta jos vain pystyy siihen niin kokeile! Yhden asian olen oppinut tässä lyhyessä elämässäni. Kukaan ei tule sinua pelastamaan, se sinun on tehtävä ihan itse. Paratiisia tältä pallolta tuksin mistään löytyy, mutta kokemuksia senkin edestä! Onnea elämässäsi! :)
Mä oon erimieltä. En mä unelmoi helposta elämästä, vaan siitä että mun seksuaalisuuteen ei kiinnitetä huomiota, vaikka se on tiedossa. Olen ahkera luonne, työnteko ei pelota. Olen myös rehellinen luonne, siksi en osaa elää Suomessa, missä homoseksuaalisuus pitää _joissakin tilanteissa_ salata. (Esim. Armeijavuosi kertausharjoituksineen) Se johtaa siihen että salaan sen itseltänikin, koska en osaa toimia ihmisten selän takana. Suomessa olisi pakko, jos haluaa olla homo. Haluan jättää tämän maan,konservatiivisen sukuni ja "ystäväni" taakse, ikuisesti, lopullisesti. Pystyn kyllä siihen, sillä opiskelupaikkani oli 800 km päässä kotiseudustani. "Kotona" vietin aikaa noin 2-3 päivää vuodesta, juuri puhumatta kellekään mitään. En ole pitänyt mitään kontaktia sukuuni.
Siis erimieltä JuhaniV:n kanssa.
Onneksi olkoon Pois täältä, itse pakkasin laukkuni jo muutama vuosi sitten enkä ole katunut. Ei maailma ole niin paha paikka kuten Eräät täällä yrittää peloitella, uskalla ottaa riski ja tunne eläväsi rohkeasti.
Itse olen saanut ihmiset ympärilleni jotka ovat uusi perheeni ja tunnen olevani hyvin rakastettu. Sukuni ei velvoita minua mitenkään, katkeria ihmisiä jotka repivät toisiaan rikki rahan himoissaan, en halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä.
En muuttanut kun tähän keskemmälle Eurooppaa joten tässä on hyvä olla, tervetuloa tänne vaan.
"eini
03.11.2005, 12:08 Helsinki. "
Helsinki kuuluu maailman pahimpiin paikkoihin, joskin haluaisin mainita myös Teheranin ja Islamabad tuntuu jo nimenä uhkaavalta. Täällä kovasti arvostettu matti Wuori kertoo Helsingistä seuraavaa: "Urbaaniin, kaupunkilaiseen elämänmuotoon emme ole ehtineet kotiutua, vaan näytämme juuttuneen niihin betonislummeihin, joihin ”maaltapaon” uhrien sankka joukko sullottiin, ja siihen henkiseen ja fyysiseen tuulipukuun, joka pistää oitis vieraan silmään. Helsingin pääkaupunki-kirkonkylän ja muidenkin taajamien keskustoissa rehottaa ahdistunut ja arvaamaton väkivalta, jollaista en ole kohdannut missään muualla, en edes Abu Sayyafin kotialueella Basilanin saarella, joka on sentään Mindanaon terrorismin vastaisen sotatoimialueen sydämessä.", Heli Laitinen sanoo, että helsingissä "yksin joutuu olemaan, mutta rauhaan ei jätetä". Molemmat heteroita.
"Lähinnä tuo illuusio syntyy siitä tunteesta, jonka kokee juuri tuollainen Suomesta saapunut homoturisti. Kaikki näyttää, tuntuu vapaammalta kuin onkaan todellisuudessa."
Minä olen asunut Palm Springsissä. Palm Springsiin verrattuna Helsinki on yhtä avomielinen kuin Uzbekistanissa oleva vuoristokylä.
"Huomioitse kuitenkin että monissa suurkaupungeissa peruselinkustannukset ovat moninkertaiset siihen nähden millä elät ja tulet toimeen Suomessa"
Yhdysvalloissa halpatöissä palkka on sama kuin Suomessa, mutta veroja ei lainkaan.
"Loppujenlopuksi monissa läntisen pallonpuoliskon asuinpaikoissa päällepäin saattaa olla suvaitseva suhtautuminen homoihin mutta piilorasistisesti homoja inhoava ja syrjivä peruselämänpiiri. Tarvitsisi olla jotain yhteiskunnan eliittiä ja kaikkea sellaista erikoista, ollakseen edes nimellisesti hyväksytty, suvaittu noissa paikoissa."
Tämä oivasti kuvaa Helsinkiä.
Pora-liike, utelisin että jos Palm Springs oli sellainen paratiisi, niin miksi ihmeessä palasit sieltä?
"Utelias
06.11.2005, 04:01 Pora-liike, utelisin että jos Palm Springs oli sellainen paratiisi, niin miksi ihmeessä palasit sieltä?"
Byrokraattinen pakko. : (
Minun olisi heti lentokoneestani astuttuani pitänyt pyrkiä eroon Suomen kansalaisuudesta ja hankkia USA:n kansalaisuus. Nyt olin vain siirtolaisstatuksella ja silloin oikeudet olivat tosi huonot. Meksikossa Yhdysvaltain Green Card-väärennöksiä myydään 600 dollarilla, joten hirveän suurta luottamusta ei herätä aidonkaan heiluttelu Yhdysvalloissa.
Minä ajauduin tuolloin naimisiin yhdysvaltalaisen kanssa. Liittovaltio suhtautuu avioliittoihin siirtolaisen kanssa epäluuloisesti ja siirtolainen on aina se joka kärsii. Sun puolisosi voi vaikka potkia sinua perseelle joka päivä, mutta eroa et voi ottaa koska silloin joudut pakkaamaan laukkusi ja se on tietysti hirvittävä rangaistus. (Tässä suhteessa Suomi on edistyksellisempi). No ero kuitenkin tuli lyhyen ja erittäin väkivaltaisen avioliiton jälkeen ja minä olin sitten kuin hylätty kesäkissa siellä. Parempi tietysti penkoa roskiksia Palm Springsissä kuin asua luksusasunnossa Eirassa.
Ihmiset ovat hienoja, paikka on upea ja rahaa on liikkeellä paljon, mutta siirtolainen joutuu ramppaamaan liittovaltion viranomaisten luona turhan paljon etenkin nyt kun on se terroriparanoia. Normaalit amerikkalaiset homot ja lesbot eivät ikinä joudu kohtaamaan noita viranomaisia.
Nyt on tietysti kaksoiskansalaisuuteen annettu mahdollisuus joten päätös toisen kansalaisuuden hankkimisesta on helpompi.
Palm Springsin matkailusivuilla
http://www.palm-springs.org/ on heti "Gay & Lesbian Palm Springs". Jos esimerkiksi Helsingistä tekee vastaavan haun niin vaikka tätä kaupunkia on kuinka yritetty lobata homo & lesboystävällisenä kohteena, niin missään virallisilla sivuilla sitä ei näy (ja parempi niin niin kauan kun äänekoskeltajunantuomien asenne on "vittu, turpaan!")
Mitäs sulla mätäs on Äänekoskelaisia vastaan, häh? Varmaan saat turpaas ja oikein kunnolla jos tollenen tuppimullku oot ja arvotat Äänekoskelaiset joksikin homon hakkaajiksi. Et edes ole Palm Springs-hehkumoissasi koskaan varmaan edes käynytkään Äänekoskella, saati sitten missään muissakaan Suomen pikkukaupungeissa, joten voisi pitää suuren ameriikan turpansa pienemmällä, niin antaisit edes ummetusmielisen mutta edes siedettävän kuvan itsestäsi. Luulisi että ihminen joka on asunut monikultuurisessa sulatusuunissa olisi suvaitsevaisempi mutta katkeruus on kai kova kun täyttyy palata maitojunalla tänne Mämmilään maanpäälisestä Paratiisistasi kaikkein Adameiden helmoista roikkumasta. Mee takasin sinne missä elämän rikkaruohot kasvaa rehottavat maailamn tunkiolla.
Maailman gay-metropoleissa Palms Springs mukaan lukien on se huono puoli, että siellä tuppaa saamaan HIV:n. Vertaapa taudinkantajien %:aalista lukua Hki vs Palms Prings. USAssa myös HIV+:lla on tapana muuttaa taudin edetessä pohjoisesta lämpimämpiin kaupunkeihin. Floridan Miami Beach on tästä hyvä esimerkki, jossa lähestulkoon jokainen gay on taudin kantaja ==> ei kivaa.
Sisäänpäin kääntyneille suomalaisille voi kuitenkin olla tosi terveellistä muuttaa maihin, joissa tuntee olevansa kiinnostava. Skandinaaveilla on kova kysyntä maailmalla :)
Lontoo!!!
ja siihen ei tartte mitään selityksiä!
:)
"äänne öökkönen
06.11.2005, 13:07 Mitäs sulla mätäs on Äänekoskelaisia vastaan, häh? Varmaan saat turpaas ja oikein kunnolla jos tollenen tuppimullku oot ja arvotat Äänekoskelaiset joksikin homon hakkaajiksi."
Mä en oo tuppimullku kun minulla ei ole "mullkua" lainkaan.
Äänekoskella ei ole Stockmannin Herkkua. Itse asiassa lähin Stockmannin Herkku taitaa olla Tampereella ----> sama kuin asuisi Lapissa paitsi ettei ole tuntureita. Loput mitä minulla on Äänekoskea vastaan voitkin kuunnella Juice Leskisen biisistä "Kun kulttuuri saaui Ähtäriin". Se, että puhutaan Ähtäristä Äänekosken sijaan on yks hailee, kaikki ne on samanlaisia.
"Et edes ole Palm Springs-hehkumoissasi koskaan varmaan edes käynytkään Äänekoskella, saati sitten missään muissakaan Suomen pikkukaupungeissa"
Olen käynyt Äänekoskella ja itse asiassa kiertänyt enemmän Suomea kuin useimmat suomalaiset.
" Luulisi että ihminen joka on asunut monikultuurisessa sulatusuunissa olisi suvaitsevaisempi"
Yhdysvallat on kulttuurien moninaisuus jossa kulttuurierot pikemminkin korostuvat kuin sulautuvat. Sama ilmiö on vaikka Helsingissä jossa somalinaiset pukeutuvat kaapuun vaikka eivät ikinä Somaliassa niin tehneet.
Sen sijaan Suomessa kaikki kotipizzasta karjalanpiirakkaan sulatetaan samanlaiseksi mauttomaksi mössöksi, mikä Matti Wuorin sanoin on suomalaisten "henkinen tuulipuku". Neuvostoliitto henkisesti miehitti Suomen ja nyt me saamme nauttia neuvostokansalaisen (=orjan) elämästä ja vapauden puuttumisesta.
"mutta katkeruus on kai kova kun täyttyy palata maitojunalla tänne Mämmilään maanpäälisestä Paratiisistasi"
Vittuakos minä täällä teen! Minä luulin että suomalainen seteliselkäranka katkesi lopullisesti EU:n tultua ja että täällä olisi valtio jossa paskalakit tai muut viranomaiset eivät kyttäisi ihmisiä, ruoka olisi siedettävää ja ihmiset pukeutuisivat ja keskustelisivat kahviloissa vaikka aiheesta "Mannerheim 1900-luvun surkein suomalainen" ja että saisi olla erilaisempi kuin ihmiset Kabulissa keskimäärin ilman että asia liikuttaisi ketään sivullista.
Mun annettiin myös ymmärtää että Neuvosto-Suomessa olisi lama loppunut ja että tänne kaivattaisiin työvoimaa kiivaasti.
" Mee takasin sinne missä elämän rikkaruohot kasvaa rehottavat maailamn tunkiolla."
Vaikka huomenna lähtisin jos pääsisin. Elämä Suomessa ei ole elämää lainkaan.
mee jo huomisen sijasta tänään sillä ei sua kukaan täällä pakolla pidättele kun se vaan on niin kauheaa olla täällä. henkinen tuppimulkuus on se pahin taso millä ihmistä voi rangaista.
äänekoski sais hukkua omaan paskaansa!
eihän täällä suomessa saa elää vapaasti! tää on sosiaalidemokraattinen holhousyhteiskunta...kuka sitä haluaa? ei ketkään muut kuin ne, jotka haluaa, että rahat kanavoituvat samoille ihmisille ( vrt Ahtisaari- älyäis lahjoittaa hyväntekeväisyyteen sen viimeksi saadun palkintonsa rahat, mutta ei varmala sitä tee ).
Äänekoski on kyllä semmonen junttila ettei oo tosikaan. Liikennevalot on paikallinen nähtävyys.
Tvss, no ei kai sitä tarvitse paneskella kaikkia vastaan tulevia miehiä? En ymmärrä miten aggressiivisesti tässäkin ketjussa hyökätään ihmisiä kohtaa, jotka kokevat jonkun muun maan parempana paikkana elää. Ei tämä Suomi ole todellakaan mikään onnela, jotkut asiat täällä on paremmin, jotkut taas huonommin. Toiset haluavat elää siellä missä kaikki tapahtuu, kulttuurielämä on rikasta ja ihmiset värikkäitä. Suomessa kaikkea erilaisuutta inhotaan ja suorastaan syljetään päälle, etenkin pienemmissä kaupungeissa kuin Helsinki/Turku/Tampere. Kaikki on sitä samaa sosialistista harmaata sakkia, palkatkin pidetään kurissa mahdollisimman korkealla verotuksella. Silti julkisissa palveluissa, kuten sairaanhoidossa, on paljon parantamisen varaa. Mihin ne verorahat oikein menevät? Sosiaalipummeille kai.
Toisen onnela on toisen helvetti. Suomalaisille niin ikävän tuttu kateus pilkistää esiin tässäkin keskustelussa. Ketjun aloittajalle suosittelen edelleen kokeilemasta, kaikki kokemukset ei välttämättä ole miellyttäviä, mutta voit ainakin tuntea eläneesi elämäsi. Kadut lopun ikää, jos vain jäät rannalle ruikuttamaan.
"Hmm
08.11.2005, 06:32 Mihin ne verorahat oikein menevät? Sosiaalipummeille kai."
Verorahat menee just sinne Äänekoskelle.
Toinen tuhlauskohde on hyökkäysvaunut. Mitä sellainen valtio jolla on puolustusvoimat tekee hyökkäysvaunuilla? Eikös ne viime sodissa todettu erinomaisen tehottomiksi?
Sitten rahaa katoaa Saksan ilmatilan ostamiseen ja Fortumin optioihin. Ylipäätään tämän "Byrokratiaantin diktatuurin" virkaeliitin paapomisiin ja kelohonkamökkeihin. Valtion varoin matkustetaan vaikka kuuhun jollain verukkeella.
Kohtuuttomasti rahaa käytetään omien kansalaisten kyttäämiseen ja rekisteröintiin. Virallisesti Suomen valtio tietää joka ainoan ravitsemusliikkeen WC-pytyn sijainnin ja kunnon.
Kummallinen valtio tämä on, täynnä vääryyksiä niin historiassa kuin nykyisyydessäkin koska byrokratiaatin diktatuurilla on sellainen jumalan asema ja kun niistä ei puhuta niin syntyy vihamielinen ja väkivaltainen ilmapiiri josta me ja muut sivulliset saamme "nauttia".
Tuollaisia äänne öökkösiä lukiessa jään aina ihmettelemään miksei etninen puhdistus ole noussut Suomessa suosioon kun meillä kuitenkin on savolaiset ja äänne öökkönen. Äänekosken ja Savon ympärille voisi rakentaa muurin tai piikkilanka-aidan. Kannattaisi myös miettiä tuollaisten alueiden luovuttamista Venäjälle, niin päästäisiin eroon.
"KZ 08.11.2005, 13:36 Kannattaisi myös miettiä tuollaisten alueiden luovuttamista Venäjälle, niin päästäisiin eroon. "
Sittenhän ne tulisivat tänne evakkona, ai niin, mutta nehän ovat tulleet jo.
On se kiva meille karjalaisille että veli venäläinen vei Karjalan, nyt me kaikki voimme syyttäää yhtä vihollista. Sen sijaan jos työttömyys, maaltapako ja hidas alkoholisoituminen olisi jättänyt sinne vain kolesteroli-ikäluokan ja pari hullua starikkaa jotka eksyisivät Impilahtea lännempänä kuitenkin, ketä me syyttäisimme.
Moikka..!
Ymmärrän tilanteesi hyvin. Kaveri oli lukenut juttusi ja antoi, joten päätin vastata.
Olen 23v kundi, joka tuli kaapista 3 vuotta sitten. Minulla tilanne on se, että vanhemmat tietää ja ystävät tietää, mutta kaikki töissä korkeintaan arvailee.
Olen myös macho, hyvin heteronoloinen homo, ja teen työtä hyvin heterotyyppisessä työpaikassa. Mutta itseni kohdalla tulin tien päähän 3 vuotta sitten. Ja päätin kertoa asiasta ystävilleni. Se oli riski, mutta päätin tehdä sen.
Nykyään huomaan kyllä ystäväpiirini muuttuneen. Kaikki eivät sitä pystynyeet hyväksymään, mutta se niistä ajattelen.
Kadun kyllä jonkinverran tiettyjen ystävien menetystä, mutta en toisaalta olisi kestänyt ajatusta jatkuvana kaveriporukan "hyvänä" tyyppinä olemisesta.
Ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua. Mutta tärkeintä on päättää mitä on ja miten paljon olet valmis miellyttämään muita.
Tuttavana ymmärtäen
Eddie
Pora-liike se vaan jatkaa valitsemallaan linjalla... viiltelee ranteitaan auki... hoh-hoh :D
Maailman suvaitsevimmista kaupungeista on päästy taas sulavasti hyökkäysvaunuihin ja Fortumin optioihin. Itsehillintää... eh?
Fortumin optioilla voi ostaa hyökkäysvaunun jolla tekee itselleen sulavasti maailman suvaitsevaisimman kaupungin. Ihan loogista homon ajattelua.
Keskustelu kyllä välillä liitelee ties missä. Tuntuu että mistä tahansa on puhe, se lopulta kääntyy muutaman ihmisen väliseksi riitelyksi jostakin x aiheesta.
Eddie... tunnen tuon fiiliksen. Olla työ/kaveriporukan "hyvä tyyppi" mutta sisällä kiehuu.
Jos tästä on sinulle mitään apua....niin:
Lähde katsomaan miten siivet kantaa, niin tein minäkin enkä ole sekuntiakaan katunut. Olisin kuollut sinne pohjolaan.
Mistään ei ole takuita mutta kadut loppuelämäsi jos et ota riskiä.Usko pois. Onnea sulle yritykseen nauttia elämästäsi.
Harkitse vaikka Hollantia. Amsterdamissa voit vapaasti olla mitä haluat. Jos osaat käyttää tietokonetta sujuvasti, puhut englantia ja suomea (plussana ruotsi) ja sinulla on asiakaspalvelijan asennetta, niin... help deskit odottavat. Osa firmoista auttaa asunnon etsimisessä ja hyvässä lykyssä maksavat vieläpä relocation allowance (vähän rahaa huonekaluihin ym. tykötarpeisiin) ja ehkäpä vielä lentolipunkin. Työpaikka saattaa löytyä parin viikon sisällä. Paikan päällekään ei tarvitse välttämättä tulla haastatteluun, sekin hoidetaan tarvittaessa puhelimessa.
Seuraa alla olevaa linkkiä ja kirjoita hakusanaksi "finnish" :
http://jobsearch.monsterboard.nl/
Bedrijf-kohdassa on rekrytointiyrityksen nimi. Voit myös etsiä näiden yritysten omilta kotisivuilta paikkoja, osa sivustoista on kylläkin vain hollanniksi.
Älä masennu, muuta pois sieltä tuppukylästä. Niin minäkin tein.
Onkohan mikään kaupunki loppujen lopuksi mitenkään toista suvaitsevampi, olisiko kyse omasta asenteesta...? Ei nyt tarvitse kenenkään vetää hernettä nenään tästä mielipiteestäni, mutta sanonpa vain, että esimerkiksi lestahelvetissäkin voi elää ihan julkihomona, jos vain asennetta ja halua löytyy. Kokemusta nimittäin on
Vaikka Berliini mainostaakin itseään homoystävällisenä kaupunkina, sielläkin voi tulla vastaan vaikka minkälaisia ongelmia.
Berliinissä toimii homojen ja hlbta-väen väkivaltapuhelin Maneo. Sinne voi ilmoittaa, jos joutuu kadulla tai puistoissa väkivallan kohteeksi. Nettisivuilla kerrotaan tapauksista. Näin lomakauden kynnyksellä otin tähän muutaman tapauksen Berliinistä. Onneksi meillä kotimaassa on tainnut olla aika hiljaista tällä rintamalla. Suurkaupungeissa sietää aina olla varuillaan.
Tiedote: Berliini 31.3.2006
Baareissa ja yökerhoissa on ollut taskuvarkauksia, ja sen vuoksi sinne on viety taskuvarkaista varoittavia julisteita. Esim. marraskuussa oli 41-vuotias amerikkalainen gay-turisti eräässä gaybaarissa. Hän tutustui nuoreen mieheen, halailtiin ja housun taskusta katosi lompakko.
Toisessa baarissa 39-vuotias mies meni vessaan, ja häntä seurasi huomaamatta nuori mies. Nuorukainen alkoi ahdistella häntä. Hän kielsi lähentelyn ja poika poistui. Hetken päästä mies huomasi lompakkonsa kadonneen.
Näitä tapauksia on Maneon mukaan ollut gaypaikoissa kymmeniä: lompakoita ja kännyköitä, joita varastellaan. Tekijöillä on aina samat kikat: tekijät pyrkivät lähelle. Toisinaan se näyttää seksuaaliselta lähentelyltä, kädellä tartutaan yllättäen etumukseen, ja muuta sellaista. Toiminta paljastaa, että varkaat eivät ole homoasiakkaita, vaan he ovat tulleet varta vasten varkausaikeissa. He luulevat, että homobaareissa tartutaan toisiin siekailematta tuolla tavoin. Poliisi on kartoittanut varkauksia ja toivoo välittömästi yhteydenottoa. Asiakkaita kehotetaan jättämään arvoesineensä baarin henkilökunnan valvontaan, jos se baarissa on mahdollista.
Tiedote: Berliini 11.4.2006
Joukko nuoria, etelämaalaisen näköisiä miehiä hyökkäsi homoparin kimppuun S-kaupunkijunassa sunnuntaiaamuna klo 3. Pariskunta hakattiin pahoin kasvoihin ja vartaloon. Joukkio videokuvasi tapahtuman.
Tapaus alkoi junan viimeisessä vaunussa, jossa oli vain pari muuta matkustajaa. Joukkio tuli vaunuun Neuköllnin asemalla, nuorin n. 18 v., joukon johtaja n. 25 v. Joukkio alkoi haukkua miehiä homoiksi. ”Homot on pahinta roskasakkia” ja ”Me vihataan homoja”. Toinen miehistä sanoi, että homotkin on ihmisiä, johon joukkion johtaja vastasi, että teitä ei auta edes Wowereit. Nyt ollaan Neuköllnin kaupunginosassa ja he sylkivät miesten päälle. Miehet vaihtoivat vaunua seuraavalla asemalla. He pyysivät muita matkustajia auttamaan heitä homovihaajien kynsistä. Muutamat ihmiset alkoivatkin kysellä, mitä oli tapahtunut. Vaunussa oli parikymmentä matkustajaa.
Mutta seuraavalla asemalla joukkio tuli samaan vaunuun. Toinen miehistä näki, että yhdellä joukon jäsenellä oli videokamera kädessään. Joukkio tuli lähemmäksi ja alkoi potkien mukiloida miehiä.
Muut matkustajat estivät junan matkan jatkamisen, joku soitti poliisit, ja tekijät pakenivat ulosmenon suuntaan. Poliisi tuli, eikä löytänyt enää joukkoa. Vammat olivat mm. murtumia nenässä yms.
Edelliseen pahoinpitelyraporttiin liittyen: Eilen oli mtv:n 45 minuuttia -ohjelmassa raportti samaisen Berliinin Neuköllnin kaupunginosan kouluoloista. Maahanmuuttajaperäiset nuoret aiheuttavat sen, että kouluissa on erittäin suuria vaikeuksia. Ja monet maahanmuuttajataustaiset ovat jo kolmannen sukupolven maahanmuuttajia. Silti maan kieltä osataan huonosti. Kotona katsellaan vain Turkin tv:tä.
Euroopan suurkaupungeissa tämä maahanmuttajanuorten ongelma tuntuu olevan vaikea. Siitä kertoi aikoinaan keskustelupalstalla Jukkakin, joka asui pitkään Amsterdamissa. Usein homot ovat näiden nuorten tulilinjalla.
Ettei tämä menisi pelkästään turkkilaisten parjaamiseksi, otan tähän Berliinin Maneo-väkivaltapuhelimen raportin syyskuulta. Osaa valtaväestökin hakata homoja. Yksi asia tässä jää kaivertamaan. Potsdamissa pahoinpideltiin muutama päivä sitten afrikkalaissyntyinen mies. Tekijät saksalaisia. Poliisi ja paikallinen hallinto lupasivat 15000 euron palkkion sille, jonka antamien tietojen perusteella tekijät saadaan kiinni (eilen pidätettiin kaksi epäiltyä). Kun homo pahoinpideltiin, mitään palkkioita ei ole luvattu.
Tiedote 14.9.2005
51-vuotias homomies sai hengenvaarallisia vammoja kaupungin bussissa perjantai-iltana 9.9.2005 klo 23.30. Hän oli kumppaninsa kanssa matkalla Nollendorfplatzille johonkin gay-baariin. Kaksikerroksisen bussin yläosassa oli 6 miehen ja 2 tytön seurue. Pari miehistä tuli istumaan homomiesten lähelle ja alkoivat soittaa suutaan. ”Jättäkää meidät rauhaan”, pariskunta pyysi. Kun he alkoivat laskeutua ahtaita portaita alas ja ulos, molemmat saivat rajuja potkuja päähän. 51-vuotias tuupertui bussin lattialle ja häntä potlittiin. Kun bussi pysähtyi, toinen meni pyytämään apua kuljettajalta. Hän sai vielä lisäpotkuja joukkiolta. Kuljettaja kuulutti, että matka ei enää jatku. Bussi oli ollut lähes täynnä, mutta kanssamatkustajat häipyivät sen sileän tien. Samalla lähti tekijäjoukko tiehensä. Myöhemmin tuli poliisiauto ja ambulanssi. Ainoatakaan silminnäkijää ei ole löytynyt. 51-vuotiaan katkennut kylkiluu repi pahasti keuhkoja.
Tarkemmin lukien jutusta ei käy ilmi, olivatko tekijät saksalaissyntyisiä, todennäköisesti olivat.
Tämäntyyppinen pahoinpitelyjen raportointi internetissä on mielestäni hyvä. Siitä voi turistikin päätellä, ettei suurkaupungeissakaan kannata kovin näkyvästi olla rakastunut homo.
Kaverit Berliinissä ovat kertoneet, että Nollendorfplazin homopaikkojen lähellä kiertää joskus porukkaa kapakasta poistuvia homoja vaanimassa. Eli totta on, että turpaansa voi saada sielläkin. Näin suusta-korvaan -raporteissa on kyllä aina mainittu, että tekijät ovat ei-saksalaista sukujuurta.
Mutta kyllä Berliini tuntuu turvallisemmalta kuin Amsterdam - ehkä johtuen siitä, että en vain tiedä kaikkea mitä siellä tapahtuu. Outoa on se, että vakiovierailukohteista turvallisimmalta alkaa tuntua Pariisi.
Jos mielii ulkomaille, valitaan kohde kahdesta näkökulmasta: 1) mikä kohteessa houkuttelee ja 2) mikä kodissa/ kotimaassa puistattaa niin paljon, että halutaan pois. Tässä keskustelussa, kuten ulkomaan valinnoissa yleensäkin, keskitytään käsittelemään kohteen houkuttelevuustekijöihin. Ihminen harvemmin käsittelee kunnolla niitä kodin, kotimaan, henkilön psykologiset tasapainottavat tekijät, jotka saavat hänet mielimään pois. Jos sitä tehtäisiin kunnolla, moni toteaisi, että kotimaassa onkin itse asiassa ihan hyvää olla. Tässä viestiketjussa moni pitääkin Helsinkiä maailman suvaitsevimpana paikkana. Ruoho ei ole aina vihreämpää aidan toisella puolella.
Se on Riihimäki. Junalippu maksaa yhteen suuntaan hieman yli 9 euroa. Junia lähtee täysin tunenin 12 yli ja 48 yli. Matkan kesto 55 minuutia.
Tällainen viesti tuli eilen Riihimäeltä:
Sateenkaarijuhla ja –kulkue 4.6.2006 Riihimäellä
Mahdollisuus olla osana Riihimäen paikallishistoriaa. Teemana yleinen hyväksyminen vähemmistöön kuuluvia kohtaan, yleisen suvaitsevaisuuden ja seksuaalisen tasavertaisuuden lisääminen.
Tietääkseni koskaan aiemmin ei ole GayPrideä järjestetty näin pienessä paikkakunnassa, niin miksi siis nyt? Riihimäellä on paljon kulttuuria ja sitä myöten myös hyvin avoin ilmapiiri. Siitä rohkaistuneena haluan järjestää SATEENKAARIJUHLAN JA –KULKUEEN sunnuntaina 4.6.2006
Tarkoitus ei ole mitenkään kilpailla Helsingin GayPriden kanssa, vaan saada aikaan mukava/rento paikallinen tapahtuma. Nyt kannattaa tulla kauempaakin sillä nimekkäitä esiintyjiä on runsaasti. Tapahtuman ajankohtakin on suunniteltu niin että ei tarvitse herätä silloin kun kukko laulaa ja jos taas on työpäivä maanantaina, niin Riksusta pääsee hyvin julkisilla yöksi
ainakin Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle. Päivä alkaa kokoontumisella Hotelli Linnean aulabaarissa/terassilla klo 15.30. Tokihan sinne saa mennä jo aiemminkin jos haluaa… Siellä nostatetaan tunnelmaa ja neljältä lähtee liikkeelle kulkue pääkatua pitkin. Määränpäänä
on noin 500 metrin päässä oleva Marjan Tähti Pubin terassi. Siellä on esiintymislava ja anniskeluoikeudet omasta takaa. Tapahtumaa juontaa ” Veljespari Liikaset” eli koomikko/näyttelijät Aku Hirviniemi ja Janne Kataja. Illan aikana esiintyy myös Anita Hirvonen, Liisa Akimof ja Miss Drag Queen 2001 Jukka Kuronen. Eli luvassa on siis kunnon viihdettä! Marja on myös luvannut juomatarjouksia tapahtuman vieraille.
Miksi siis lähteä rakkaasta kotikaupungistaan jonnekin Riihimäelle??? Tarkoitus on järjestää näyttävä ja värikäs kulkue, istua iltaa terassilla mukavien ihmisten kanssa. Nauttia hyvästä ohjelmasta ja olla jokainen ihan oma itsensä! Siihen kun lisätään vielä auringonpaiste, ehkä GinTonic, niin mitä sitä muuta voisi toivoa?
Nyt siis kaikki mukaan olitpa vähemmistöön kuuluva tai et. Tarkoitus on saada mahdollisimman paljon myös ”tukijäseniä” mukaan. Joten ottakaa hyvät ystävät ja kaverit mukaan ja tulkaa pitämään hauska ja rento ilta Riksussa! Takaan ettet pety. Ja voihan tämän ottaa lämmittelynä/harjoitteluna varsinaiselle Helsinki Pridelle, 26.6. - 2.7. 2006
Kesää ja sateenkaarijuhlaa odotellessa P.M.T (poistin koko nimen) tapahtuman tuottaja
Jos pitäisi yöpyä, ottakaa yhteys
"Se on Riihimäki."
Riihimäki valitsee Päivi Räsäsen aina uudelleen meidän suunnattomaksi riemuksemme.
eini kirjoitti: "Huomioitse kuitenkin että monissa suurkaupungeissa peruselinkustannukset ovat moninkertaiset siihen nähden millä elät ja tulet toimeen Suomessa, jopa Helsingin kantakaupungissa asuen."
Öö. Suomessa, eritoten Helsingissä, on Kallista! Siinä missä Helsinki on pieni, harmaa ja ankea, Berliini on elävä, värikäs, eikä varmasti pieni.
Jos sinulla on kielipäätä, suosittelen ehdottomasti Berliiniä. Englannilla täällä ei pärjää (turistialueiden ulkopuolella), mutta kun on motivaatiota ja opiskelee kieltä paikanpäällä, saksan oppii nopeasti. Friedrichshain ja Prenzlauen Berg on mukavia ja halpoja kaupunginosia. (Itselläni on ensinmainitussa reilun kolmenkymmenen neliön altbau-kämppä puulattioilla ja neljän metrin huonekorkeudella, kaikkine kuluineen (sis. puhelin ja netti) vaivaiset kolmesataa euroa! Suomen hintoihin verrattuna täällä on kaikki _ilmaista_ !
Riihimäen kirjeenvaihtaja Rami Riuska sähköttää Riksusta:
Riihimäen pride 2006 supermenestys
Tänään klo 16 alkoi Riihimäellä maailmanhistorian ensimmäinen Riihimäen ikioma Pride. Se on jo tähän mennessä ollut supermenestys. Juhlakulkue lähti hotelli Linnealta, etummaisena kuorma-auto, jonka lavalla elävä musiikki ja go-go-tytöt. Paraatin osanottajia oli ainakin 70. Mukana oli poliittisiakin tunnuksia, esim. vasemmistonuorten lippu. Suurin osa marssijoista oli nuoria, ja naisilla oli enemmistö. Mukana oli joitakin vanhojakin harmaahapsisia ihmisiä. Keski-ikäiset miehet (40-60v)puuttuivat kokonaan. Marssireitti kulki keskustan pääkatua Marjan terassille saakka. Siellä alkoi heti iltapäiväjuhla. Koko suuri terassi täyttyi nopeasti, arviolta 150-200 ihmistä. Tunnelma oli mainio, juontajat erinomaisia, ja ohjelmaa on luvattu koko illaksi, mm. Anita Hirvonen. Juhla jatkuu edelleen.
Kadun varsilla oli jonkin verran sunnuntaikävelijöitä Ihmetys näkyi kasvoista. Pari, kolme huutelijaakin oli paikalla. He suosittelivat koko porukalle hoitoon menemistä. Pikkukaupungin rauha muuttui hetken ajaksi iloiseksi karnevaaliksi. Iltapäiväjuhla on ulkoterassilla, joten iloisen yhdessäolon äänet raikuvat keskustassa.
Onko Riihimäen kaupungilta tullut tervehdys pride-kansalle - siitä ei kirjeenvaihtaja tiennyt kertoa.
Sorry, mutta nyt en oikein ymmärtänyt sinun vuodatustasi. Oletko muuten koskaan pohtinut sitä, onko maailma ympärilläsi todella se mitä väität vai onko ongelma sisimmässäsi. En nyt halua olla mikään koti-freudi, mutta sain sen kuvan, että ongelmasi on enempi ego-omnipotentti kuin ympäristön kielteisyydestä johtuva. Oletko käpertnyt omaan itseesi ja luonut sellaisen harhamaailman, jossa kaikki potkii sinua päähän, syitä löytyy kyllä historiasta ja näet kaiken machoiluna ja sinun omaa eksistenttisyyttäsi syrjivänä paskana ja teet itsestäsi martyyrin - et mistään!
Itse väitän kuuluvani niihin patrioottisiin homoihin, jotka ovat ylpeitä suomalaisuudestaan ja maamme historiasta, eikä sillä ole mitään tekemistä saati vaikutusta minun seksuaalisuuteeni tai elämiseeni virallistetussa avoimessa parisuhteessa Itä-Suomessa keskikokoisessa kaupungissa. Jos kaiken pitää pyöriä niin kuin minä tai sinä sismmässään haluaa, ei ole hyvä olla missään!
Se on raukka joka ruikuttaa, meren takana ei ole sen helpompaa ennekuin teet sinut oman itsesi kanssa.
Darkblue, luulin, että Saksaan on vaikeata muuttaa pysyvästi.
Mikä siinä niin vaikeata on?
Itse en täällä ainakaan toistaiseksi ole pysyvästi - tai kuka tietää. Lähipiirissä on useampia tänne "pysyvästi" muuttaneita suomalaisia, eikä heillä eu-kansalaisina mitään ongelmia asian suhteen ole ollut. Jenkkituttavalla sen sijaan on vähän ongelmallisempaa.
Olisi kiva tietää mitä nimimerkille pois täältä nyt kuuluu. Itse olen sitä mieltä että lähteä kannattaa. Vaikka vuodeksikin, niin saa sitten perspektiiviä suomielämään. Ja TODELLAKIN eri mailla ja kaupungeilla (ja kaupunginosilla) on eroa. Englanninkieliselle EU:n sisällä suosittelisin Amsterdamia (tai ehkä Utrechtiä) Hollannissa. Paskatöitä saa vaikkei hollantia osaakaan, ja muutakin toki jos koulutus on. (asunnun löytäminen tosin vaikeaa, että korkeita vaatimuksia ei kannata sen suhteen olla.) Lontoo varmaan myös hyvä, mutta jotenkin kova kaupunki minusta, ja kallis. Berliini on aivan ihana, ja halpa. Mutta paha työttömyys ja saksaa pitäisi osata/opetella.
USA:n tietyt kaupungit (New York/San Francisco/Los Angeles tietyt alueet) ovat varmaan hyviä myös asua, mutta työluvan saaminen hankalampi juttu.
Australiassa Sydenyssä löytyy kyllä gay elämää, mutta en oikein pitänyt siitä työelämästä siellä... Ehkä Melbourne olisi ollut parempi. (eli vähän rennompi ettei pelkkää jakkupuvussa juoksemista johonkin alipalkattuun duuniin.) Pikkukylissä ausseissa ihan yhtä junttimaista kuin suomessakin, ja se backpacker touhu aika rasittavaa... Toisaalta, hieno, ainutlaatuinen luonto, että kannattaahan siellä matkustaa siinä mielessä toki. Ja työvisanhan saa siis vain vuodeksi ja vain jos on alle 30.
Eksoottisemmat maat ja Itä-Eurooppa ovat kiehtovia myös, mutta seksuaalipakolaiselle suosittelisin kyllä noita varmempia aloitusmaita. :)
Ja tietenkin lähtiessään ei kannata kaikkia ovia takanaan pysyvästi sulkea, eikä kuvitella että ongelmat niin vain häviävät, ja ystävistään kannattaa pitää kiinni, jne, jne. Niin ja ei tämä Helsinkikään nyt niin mahdoton ole... Mutta turha jäädä johonkin pikku kotikylään jos se ahdistaa! Ja voihan sinne sitäpaitsi sitten myöhemmin palata jos siltä tuntuu ja kokee olevansa vahvempi.
Pormestari Wowereit tervehtii fetissivieraita
Berliinin Schönebergin kaupunginosassa Fuggerstrassella järjestetään jälleen 1.-3. syyskuuta Folsom Europe – nahka- ja muun fetissiväen juhlat. Berliiniin on tulossa noin 15000 vierasta. Berliinin pormestari tervehtii juhlaväkeä ja sanoo tervehdyksessään, että tällainen juhla sopii erityisen hyvin Berliiniin, joka on suvaitsevainen ja avoin kaupunki. Kristillisdemokraatit ovat nyreissään. Jo viime vuonna he nostivat pormestarin tervehdyksestä mekkalan. Heidän nokkamiehensä sanoi, että ei hänkään tervehtisi edes erotiikkamessujen vieraita kapunginjohtajana. Pitää vähän katsoa, kenelle tervehdyksensä antaa.
Fuggerstrassen katujuhlassa on monenlaisia infokioskeja ja tavaramyyntiä sekä ravitsemustelttoja. Tätä internet-sivustoa eteenpäin selaamalla voitte tarkistaa, miltä näyttävät ämän vuoden Mr. Leather ja Mr. Fetisch ja mitä niitä muita olikaan.
http://www.box-online.de/content/view/25/Saksalaisissa lehdissä käydään kovaa keskustelua Berliinin pormestarin Wowereitin puolesta ja häntä vastaan. Wowereit tervehtii pormestarina Berliinin ”Folsom Europe”-tapahtumaan saapuvia vieraita. Folsom Europe on fetissiväen tapahtuma syyskuun kolmena ensimmäisenä päivänä. Wowereit sanoo itse, että hän ei mene polvilleen kritiikin edessä. Jos hän ei olisi antanut tervehdystään, se olisi ollut isku Berliinin suvaitsevaista mainetta kohtaan. Erityisesti kristillisdemokraatit ovat nostaneet haloon. Luultavasti syksyn vaalit ovat kiihdyttäneet keskustelua.
Berliinin matkailuväki ei ymmärrä pormestariin kohdistuvaa arvostelua. Berliinistä on jo kauan haluttu luoda kuva vapaasta ja suvaitsevasta kaupungista. Folsom Europe –tapahtumaa on markkinoitu eurooppalaisilla matkailumessuilla esimerkkinä Berliinin suvaitsevaisuudesta.
"Toisaalta myös manner-Espanjaa on kehuttu hyvänä työskentelymaana, espanjalaiset ovat usein mukavan juttelevaa porukkaa verrattuna suomalaisiin jörriköihin."
Onko kenelläkään kokemuksia espanjasta juuri homomaana? Onko suvaitsevuus millaista luokkaa, ja missä kaupungeissa? Barcelonassa tuntuis ainakin olevan ihan hyvä määrä homokuppiloita :P
Madrid on kovin homoisa kaupunki. Etenkin Chuecan kaupunginosa heti Puerta del Solin pohjoispuolella on homojen kansoittama ja suurin osa kaupungin homoelämästä sijoittuu sinne. Homojen omistamia kauppoja, kahviloita baareja jne... Ja Chuecassa jopa tuntee kompastuvansa homoihin.
Kun täältä Espoon periferiasta vierailee Helsingin Kallion kaupunginosassa, tuntee jatkuvasti kompastuvansa homoihin. ;-)
...
Kyllä on kokemusta.
Oliko sinulla muita kysymyksiä? :-)
...
Mielenkiintoinen keskustelu. Osallistun, vaikka olen l-nainen: ) Mutta matkailen paljon ja myös työni ns. sivutuotteena kuulen ulkomaille töihin tai muuten pidemmäksi ajaksi matkanneiden näkökulmia elämään ulkomailla.
Tuo "matkailen paljon" tarkoittaa minulle, että maanosista Australiaa lukuunottamatta muut ovat jollakin tavalla tuttuja. Lähinnä siis omakohtaisesti lomaillen koettuja, ja useampi omatoimireissu vuodessa.
Edelläolevat ovat paljon antaneet viisaita neuvoja.
Mieti, mitä haluat! Oliskos se elämänmuutos askel kerrallaan (=suomi, muutto esim. Helsinkiin? tai Tampereelle?. Hki seutu on kallis olla ja asua! Muutin aikoinaan n 100 km päähän Helsingistä ja asumiskustannukset on puolet ja silti täältä on hyvät yhteydet hkitreffeillekin ;))
Siis mietäpä mitä muuta haluat kuin rennon olon sun (tulevan) miessuhteesi (vai suhteiden?) kanssa. Maat ja kulttuurit ovat niiiiiin erinlaisia.
Toinen lähiaskel voisi olla eurooppa. Keskustelussa on tullut esiin mm. Ruotsi, Amsterdam, Berliini, Lontoo, Tukholma, Espanja, viro (on EU maa!), ja entiset ns itäblokin nykyiset EU-maat.
Kielitaidon kerroitkin. Sitä kannatta kyllä miettiä. Sillä esimerkiksi hollannissa puhutaan yleisesti huomattavasti parempaa englantia kuin Suomessa.Samoin Ruotsi. Espanja ja Saksa ovat toista maata, mutta toki englannilla hyvin pärjää! Ja entisissä Itäblokin maissa lienee hyvä yritys? Ainakin viime viikolla virossa juttelimme enemmän englantia kuin suomea (mitä puhutaan siellä turistien kanssa alle 40 v ihmisten kanssa.)
Tuosta Espanjasta. Sitäkin kannattaa miettiä, mitä haluat. Madrid on mainnittu. Mutta Barcelonan kupeessa on Sitges. Taitaapi olla kyllä enemmän juhlimispaikka? Itse pidän Barcelonasta ja sieltähän on lyhyt matka tuonne. Katselepa netistä.
Lontoo on jäänyt vähän etäiseksi ja koko englanti. Niin siis minulle l-naiselle. Olen kyllä kulkenut Lontoota ja muutakin siellä suunnalla.
Sitten siitä myös toisten kerrottua, ulkomailla asuttua. Paikallisiin ns. virallisiin juttuihin kannattaa kiinnittää huomiota, vaikka se ei nyt tuntuisikaan ajankohtaiselle. Mietipä sosiaaliturvaasi. Siis sitä, jos sairastut tai jos jotain.EU alueella homma nykyin hoituu. Ja eläkkeet ym. jutut karttuu pääsäntöisesti vain EU-alueen töistä.No, toihan on jo tosi ennakointia, mutta... JOS noi asiat merkitsee jotain (eläke, arjen sosiaaliturva), otapa yhteyttä vaikka Kelan ulkomaanyksikköön. Sieltä olen saanut asiallista hyvää neuvontta ko.asioista! Miet,i mutta elä!! t. Ladybird