Ihastus

MÄ OON IHASTUNU :D !!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Minä olin jo päättänyt etten rakastu kehenkään. Mutta kuinkas taas kävikään olen taas rakastumassa. Rakastuminen oin rankkaa se kuluttaa paljon energiaa.

Ihastuminen on ihanaa.. ainakin aluksi. Itse olen ihastunut tälläkin hetkellä, voi vitsi kuinka tuskaa tietää, että kyseinen poika on hetero ja mahdollisuudet ovat nollissa :( No.. pakko myöntää: enemmänkin kuin ihastus.. no se siitä :D

Minä en ole rakastunut 13 vuoteen. Näyttää vähän siltä, etten enää rakastukaan. Sopivia miehiä ei vain ole, ja ne jotka ovat edes vähän sinne päin eivät ole kiinnostuneita minusta.

Inhottavaa olla ihastunu silloin, kun tietää että toinen on aivan saavuttamattomissa.

Ossi kirjoitti: "Rakastuminen oin rankkaa se kuluttaa paljon energiaa."

Mutta kyllä siitä paljon saakin energiaa. Olisinpa itsekin taas rakastunut...

Ihastuminen on jännää mutta molemminpuolinen ihastuminen on ihanaa =)

Haluaa kans!

NYT VAIKUTTAA JOPA SILTÄ, ETTÄ TUNNE ON MOLEMMINPUOLINEN...JIHUU :D !!!

Onnea! Minäkin olen ihastunut ja minusta tykätään, tunne on ihana.

Seurustelen ja onnellisesti, mutta nyt olen ihastunut toiseen henkilöön. Sydän läpättää ja en saa häntä mielestäni. Rakastan naistani ja haluan suhteen jatkuvan. Tuon katseen kääntäjän, niin suloisen ja kauniin, kohtasin aivan sattumalta ja hän sai minut tuntemaan jotain niiiiin hyvää ja en tiedä olenko jäämässä koukkuun. APUVA!

Ihastuminen on aina ihanaa - sen sijaan rakastuminen on kyllä kaikkea muuta ja minä hölmö olen sen jo kaksi kertaa thenyt =( =)

Mäkin oon rakastunu,ollut jo pidemmän aikaa.Siis rakastan naistani!Mut haloo,miks kytsin muita misuja "sillä silmällä"?Välillä jään kiinni ajatuksesta pettää rakastamaani naista...jääkö se vain ajatukseksi..

Käärme astui paratiisiin... =)

Onneksi sen ihastumishetken ajan ei muita pyöri mielessä... Ihastuuus tuu jo tännekin =)

No, onnittelut asianosaisille -!

Yleensä, kun itse ihastun, päädyn kuvittelemaan heti ensimmäisten päivien aikana
edessä häämöttävää karrrmeaa loppua. No, pitäähän sitä ihmisellä harrastuksia olla.

Olen pökerryttävän rakastunut maailman ihanimpaan naiseen! Ja tunne on ehdottoman molemminpuolinen. En ole eläissäni kokenut mitään tällaista! Rakas, olet kaikkeni!

Olen vältellyt tappvani ihastukseni kohdetta ja hän ehkä minua. Kuitenkin vatsanpohjalla on jännitystä ja kokoajan hän on mielessä.

Ihastuminen on todellakin rankkaa. Itse ihastumisen tunnehan on mitä mahtavin, koko ajan on kummallinen mutta mukava olo, vatsanpohjassa tuntuu oudolta ja ilmassa on jotenkin kauhean paljon odotusta. Ihastumisen kai yleensä toivotaan johtavan johonkin muuhun. Mutta sitten kun/jos sitä vastakaikua ei tulekaan, ihastus muuttuu sietämättömäksi rasitteeksi. Voi jos sen voisi vaan katkaista pois tyyliin "en enää ole ihastunut".

Mä olen toivottoman, suorastaan säälittävän ihastunut yhteen tyyppiin, joka kyllä tietää asian, mutta suhtautuu siihen jokseenkin epämääräisellä tavalla. Parikin kertaa ollaan puhuttu siitä, että ei meistä mitään tule, mutta silti sen käyttäytyminen antaa ymäärtää muuta. Tai sitten minä, sokean ihastunut, vaan kuvittelen kaiken. Toisaalta omakaan käytökseni ei ole kovin vakaasti perustunut sille ajatukselle, ettei meistä tulisi mitään. Lähinnä olen yrittänyt hyvin monin eri tavoin ilmaista kiinnostukseni ja ihastukseni kyseiselle henkilölle. Ja sen suhtautuminen näihin kiinnostuksen osoituksiin on siis aika hämäävää. Nyt olen ratkaissut asian siten, että vältän paikkoja joissa tiedän hänen käyvän ja en pidä enää mitään yhteyttä tyyppiin. Aika rankkaa sekin, mies kun on koko ajan mielessä ja niin paljon tekisi mieli nähdä häntä. Mutta näkemisestä tulee taas huonompi olo, kun järki sanoo että tää on ihan älytöntä mutta silti sitä vaan miettii että mitähän jos...

Joten oma ohjeeni ihastujille ja seuran etsijöille: Välttäkää ihastumisia niin pitkälle kun pystytte. Itse aion tästä lähtien tavata vain ja ainoastaan tyyppejä, jotka ovat sokean ihastuneita minuun :).

Olen ihastunut.. ja taas kerran heteroon :(. Niin rasittavaa.. kuitenkin joutuu näkemään joka päivä, samalla luokalla kun hän on, mutta silti tästä ei voi kehittyä mitään suurempaa. Sattuu aina kun joutuu ajattelemaan näin. Elän kuitenkin pitkälti haavemaailmassa ja olenkin melko onnellinen hänen lähettyvillään ja salaa haaveilen mitä meillä voisi olla yhdessä. Voi kun olisi vaan vipu josta napsauttaa ihastus pois.

Väärään ihmiseen ihastuminen on turhauttavaa. Olen ihastunut varattuun :[ Voikun olisikin olemassa vipu josta voi kääntäää ihastuksen pois päältä.....

Mä oon ihastunu kanssa... huoh. Epätoivoista. Luulen että se on hetero mutta toivon tietysti muuta, mutta ei se oiekin tunnu lämpeevän... en uskalla mtiään rohkeempaakaan sitten että siihen se taitaa jäädä.