Nättipoikasyndrooma?

Löytyisköhän täältä neuvoa selkeästi miehekkään naaman hankkimiseks vai pitääkö täs mennä vittuileen skineille saadakseen karkeat kasvot murtuneine nenänvarsineen ja arpineen? Alkaa vituttaa tämä neitimäinen ulkonäköni. Urheilu ja sali muokkaa kehoa, ei naamaa, parta auttaa vain osittain (harva ja laikuttainen kasvu muutenki), tukka on jo lyhyt, vaatekaappini sisältö on aivan tavanomainen (jopa yltiötavallinen heterokavereihini verrattuna), plastiikkakirurgi ei näe/tajua ongelmaa. Saako anabolisilla steroideilla naamavärkistään silkosuutta veke ja isomman nenän? Vai pitääkö tässä alkaa yrittää uudelleenkouluttaa ajatusmallejaan ja pakottautua tykkäämään naamavärkkiäni vastaavista asioista, esim. euroviisuista ja siideristä (kuten porukka tuntuu olettavan)? Mihin ratkaisuihin homon näköset homot (jotka ei kumminkaan koe olevansa niitä homomaisimpia) on päätyny tässä kohtaa?
Parransänki tekee miehekäämmän näköiseksi jos parta ei vielä kunnolla kasva.
Tässä pari vinkkiä:

Lobotomia vois auttaa tohon ongelmaan, mutta jos se tuntuu liian rankalta niin tiedoksi, että lyhyitäkin hiuksia voi olla monenlaisia. Älä stailaa hiuksia vaan anna niiden olla mahdollisimman "luonnolliset". Vältä trendejä eli älä käy muotipartureilla, jotka tällä hetkellä edelleen(!) laittavat raitoja ja leikkaavat hiukset sekapituisiksi. Seksikkään ja miehekkään nenän saa kun ottaa turpiinsa niin, että nenä murtuu. Nenän murtuminen on kivuliasta, mutta myös komeuden tähden täytyy olla valmis kärsimään. Viinaa kannattaa vetää paljon tai käyttää psyykelääkkeitä, että saa naamansa turvoksiin. Viilteleminen on suosittua masokuvioissa. Naamaan kannattaa kysellä kyllä varmaan asiantuntijan apua? Vanheneminen auttaa lopulta myös, mutta se on vähän pidemmän tähtäimen projekti;-)
  • 5 / 86
  • Aikakone
  • 2.10.2005 17:31
Steroideilla et saa isompaa nenää, mutta parrankasvu voimistuu ja iho jonkun verran paksuuntuu (miehillä on yleensä paksumpi iho kuin naisilla). Joten testosteronikuurille vaan, jos välttämättä haluat näyttää vanhemmalta. Kuinka vanha olet?
  • 6 / 86
  • miesmies
  • 2.10.2005 18:03
Voi herranjumala taas, mitä sakkia!

Ole nyt tyytyväinen jos olet hyvännäköinen, koska se neitimäisyytesi voi olla sinun omien korviesi välissä. Me emme näe miltä näytät.

Todennäköisesti sinussa ei ole mitään vikaa.

Ehdotus: 1) missään nimessä et saa ottaa turpiisi, jotta nenäsi murtuisi, koska se vaikeuttaa hengittämistä. Älä ehdoin tahdoin rumenna ulkonäköäsii. Usein nyrkkeilijät ja jääkiekkoilijat korjauttavat sen kirurgisesti entiselleen, jos niille tapahtuu nenämurtuma.
Järki käteen
2)anaboliset steroidit voivat saada aikaan maksasyövän ja muitakin syöpäkasvaimia esim. aivoihin, joten ....sitäpaitsi rikot lakia, jos sellaiseen sekaannut.
3) sinulle riittää todennäköisesti säännöllinen kuntosaliharjoittelu, joka lisää lihasmassaa. Tässä ehdottaisin personal trainerin hankkimista. Se raha tulee takaisin nopeasti, koska saat paremmin ja nopeammin tuloksia, kuin yksin pähkäilemällä!!!
4) voit ottaa pari komeaa tribaalitatsakaa tms jotka ovat näkyvällä paikalla esim. olkavarsi.MUTTTA ne ovat peruuttamattomia ts. harkitse tarkkaan
5) vedä itsesi kaljuksi ja käytä mustia vaatteita/ maiharit, lippis, nahkatakki, reisitaskuhousut ja paksu ketju kaulaan, jossa lukko tms.
6) älä hanki rumentavia arpia, koska kaunis ehjä iho( ilman niitä tatskoja!) on aina hyvin seksikästä ja varsinkin jos on lihaksikas, käy solariumissa, koska ruskea iho on miehekäs
7) hanki miehekäs harrastus esim. mene nyrkkeilysalille...uskallatko?
  • 7 / 86
  • miesmies
  • 2.10.2005 18:23
muista! AIKA TEKEE TEHTÄVÄNSÄ, siis kun vanhenet siloisuutesi katoaa, tulee lisää painokiloja ja naamasi levenee. Nyt otat rahat ja hankit sen personal trainerin! Et kadu.
Nojuu, kiitosta vaan yrittämästä, muttei teilläkään näemmä mitään uutta vinkkiä oo heittää. Noista suurin osa on kokeiltu, lobotomia poislukien (ellei absinttikännejä siks lasketa). Sänki on. Lävistyksiä ja tatuointeja oon miettiny, mutta ammatissani edellisiä ei sallita ja jälkimmäiset aiheuttavat vaikeuksia. Solariumeissa en oo koskaan käyny, mielestäni lähinnä noloa toimintaa, mutta menen, jos tummempi iho tarkoittaa miehekkäämpää ulkonäköä, olen kuullut sen ennenkin. Hiukset leikkaa mummeli, jonka asiakaskunta koostuu alle kouluikäsistä ja veteraaneista ja joka haluaa vain tietää, että "kuinka paljon otetaan". Käytän kyllä geeliä, jolla laitan hiukset sikinsokin pystyyn, koska muuten näytän mielestäni vielä pliisummalta. Armyvaatevaihe maihareineen on jo läpikäyty.Tällä hetkellä minusta musta nahka/reisitaskuhousut jne. näyttää tietynnäkösten miesten päällä yhtä naurettavilta, kuin leveälahkeiset housut ja kukkapaita. Ikään ei oo väriä ollu päässä, muuta ku naamiaisissa. Sänkipäänä olen ollut myös, ei paljoa tuntunu auttavan ja lisäks saa olla koko ajan ajelemassa. Haba on ookoo, vaikken mikään gymqueen ole. Ikääkin ihan kertyny (muutamia vuosia alle 30), mutta naama edelleen "niin nätti/söpö, ettei voi olla hetero". Just tosta "oletusarvosta" haluaisin pois, vaikka se kohdallani paikkaansa pitääkin. Sen verran sisupussia ja vastarannankiiskiä kumminki oon. Kiitokset teille joka tapauksessa.
Joo. Tämä on kyllä varmaan ihan yleinen ongelma homopiireissä, että naamataulu on liian söpö. Ymmärrän täysin ongelmasi, vaikka olenkin ulkonäöltäni ihan keskinkertainen. Kuulemma lahden takana huippuplastiikkakirurgit suorittavat jo rumennusleikkauksia. Maksavat vaan aika paljon. En suosittele kuitenkaan, että alat itse leikkelemään naamatauluasi, mutta tupakointi ja rikkihapon levittäminen kasvoille kuulemma huonontaa ihoa, sillä tavalla varmaan neitimäisyys karsiutuu, kunhan muistat polttaa norttia. Kaliforniassa jotkut pienituloisemmat homppelit hierovat naamaansa hiekkapaperilla, mutta sellaisen käsittelyn jälkeen on ehdottomasti muistettava desinfioida iho. :)
Todellinen freak show täällä.

Naaman käsittelyn sijaan suosittelen ketjun aloittajalle
lämpimästi, mutta ehdottomasti pään sisällön käsittelyä.
Mutta en mitään kotipuoskarointia tai edes tämän
palstan asiantuntijoita. Varaa ihmeessä aika
ammattipsykologille.
"käy solariumissa, koska ruskea iho on miehekäs "

Älä ihmeessä noudata tota nevoa! Solariumrusketus on epäterveellisyyden lisäksi ihoa vanhentavaa ja kuiventavaa ja ennen kaikkea vain vanhat aikaansa seuraamattomat kääkät hankkivat solariumista broilerinruskean kärvennyksen, joka tuskin lisää miehekkyyttäsi...

Et tosiaan tunnu tietävän mitä tahdot kun toteat ensin että olet liian "kaunis" ja sitten: "käytän kyllä geeliä, jolla laitan hiukset sikinsokin pystyyn, koska muuten näytän mielestäni vielä pliisummalta". Siis tahdotko näyttää pliisulta vai kauniilta? Jos laittaudut geelillä niin kyllä se tekee "kauniimmaksi" jos et kerran silloin" näytä niin pliisulta".

Oma asenne on ratkaisevin. Ole mitä olet äläkä pyytele sitä anteeksi. Eniten nujertavia kommentteja tulee tyypeille, jotka viestittävät epävarmuutta omasta itsestään.
jaa. se ongelma on sit vissiin siinä et sut bongataan hintiksi liian äkkiä ja se sanotaan sulle päin näköä.

haluisit olla kaappihomo?

niillä miehillä on tosiaan vaikeempaa, jotka ei voi piiloutua heteromaisen käytöksen taakse, kun naamataulu tms paljastaa.

väitä vaan vastaan, jos se sua lohduttaa. hanki sit kulissityttö-ystävä ja kaappihomoile oikein kunnolla.

älä ole homo äläkä liiku homojen seurassa ja sitä rataa.

jos otat tatskan niin kuka sen enää sit pois ottaa.

älä seuraa orjallisesti sääntöjä. älä ole niin kiltti.

osaatko kiroilla?

vaihda ammattia ja opiskele johonkin duunari-ammattiin, niin siellä sä opit olemaan heteronoloinen, koska rythmäpaine karsii kaikki hinttimaneerit veke.

so simple.

sit sä voit irstailla olan takaa jossakin puskassa ja olet onnellinen. eikös juu?
Aika tehtävänsä tekee...Ei välttämättä rumenna prettyposkea mutta kehittää persoonallisuutta. Jos oikein nätti nassu on, mitkään lävistykset, arpeutumat tai murtuneet nenät niitä välttämättä pahenna, päinvastoin. Suositeltavinta kauneudestaan kärsiville narsissinkukkasille lienee hakeutua kaltaistensa seuraan. Et välttämättä erotu joukosta aatostesi perusteella mutta voit tuntea itsesi aika nopeasti rumemmaksi kuin muut. Samaan tyyliin miten nuo parhaat päivänsä nähneet koketit ja carmenit pitivät lemmikkeinään apinoita näyttääkseen vielä kauniilta.
Mitä ei voi peittää, pitää korostaa.

Ja tietenkin pilailukaupoista saa erilaisia hupailutuotteita joita voi käyttää muutenkin kuin halloweenina. Tekoviiksiä, partoja, nenäkittiä sun muita törröttimiä joista hieman mielikuvitusta käyttäen voi rakentaa itselleen ihannenaaman ja kokeilla onneaan ennenkuin seinää päin juoksee...

Suurin osa miehisyyden vetovoimaa tulee kuitenkin sisältäpäin.
Itsevarmuudesta.
Se on niin että jotkut vain narisee ja vollottavat kun ovat kamalan söpöjä ja sitten haluttaisiin kirveelläveistetty miehekäs heteropärstä. Suomalaisella on ollut aina itsetunto ojan pohjalla ja pysyy siellä. Muutamilla se taitaa olla kuusen latvassa kun ollaan niin rikkaita ja hienohelmoja viinilasikokoelmilla. Samaa kastia joko sakki heikolla itsevarmuudella.
Tattista taas kommenteista. Ironiaa tämä valitettavasti ei ole. En ehkä oo onnistunu käyttämään oikeanlaisia sanamuotoja. Näistä asioista on vaikea puhua. En oikein tiedä, mitä sanoja käyttää ulkonäköasioista puhuttaessa. Pliisu ja nätti ovat mielestäni lähellä toisiaan. Mielestäni en omaa hinttarimaneereja mitenkään erityisesti, eikä kukaan sellaisesta ei ole mulle koskaan maininnut. Omasta mielestäni en ole erityisen mielekästä katseltavaa, mutta päätellen ajottaisesta suurestakin huomiosta, jota sekä naisten että miesten taholta olen saanut (jokaiselle positiiviselle kommentille löytyy vähintään vastaava määrä negatiivisia), ei naamani kaikkien mielestä aivan huomiotaherättämätön(?)/tavallinen(?) tunnu olevan. Mun ulkonäköä kommentoidaan myös ääneen. Oon kuullut kaiken "hyi hinttari":sta "tosi upea":an. Jopa näin ristiriitaisesti: nainen ystävättärelleen (tarkoituksellisen lujalla äänellä?): "katsopas tuota, aivan ihanan näköinen", johon vastaus: "joo, mutta varmasti hintti." "No eihän se katselemista haittaa." Tiedän: tämä on taas sitä narsissinkukkaa, mutta minkäs teet. Yritän esimerkeillä valottaa tilannettani ja sitä äärimmäistä ristiriitaa, joka tähän hommaan liittyy. Ehkä tämä tosiaan on väärä areena esittää tätä stooria, sori jos on. Ihan oikeeta psykologiakin on käyty morjestamassa, mutta olikohan se viidennen käyntikerran jälkeen huomasin, etten ollu aikomassakaan puhua sille asioista niiden oikeilla nimillään ja mussa vaan uhma lisäänty. Ootte tietty oikeassa, itsevarmuus on kaiken a ja o. Ennen olin itsevarmempi, mutta ympäröivän maailman (ristiriitainen) suhtautuminen ei ole voinut olla vaikuttamatta käsitykseen itsestäni. Voisin psykologin ohjastuksessa pitkällisen paskanjauhantakuurin jälkeen saattaa kyetä alkaa suhtautua välinpitämättömästi ulkonäkööni, mutta olisin niin paljon mieluummin asiallisen- tai tavanomaisennäköinen nuorimies, kuin vaikka kuinka itsevarma neitinaama. Sen verran luotaantyöntäviltä Antti Tuiskut ja Jarkko Valteet vaikuttaa. En haluaisi tätä päästäkseni kaappiin, vaan tullakseni kaapista kunniani säilyttäen pois. En haluaisi sitä puskairstailutarkoituksessa vaan siinä tarkoituksessa, että kestäisin tavanomaisen miehen rinnalla pitemmän aikaa kuin tähän asti.
Elä homona niin kyllä se naamataulu siinäkuin muukin kehosi rapistuu ennenkuin huomaatkaan. Radalle vaan käryämään ilta toisensa jälkeen niin a vot johan on naamasi haluamasasi kunnossa marinoituasi sitä huuruisissa homoloissa sisäisen tankkauksen viimeistellessä kauneudenpoistosi. Lisäksi kuluta itseäsi kympillä addiktina urheillen, workaholicna sekä täytä itsesi perusmiehen ruokavaliolla.
Mulla oli sama ongelma. Leukapielet kuin tytöillä, leuka ja nenä kuin nukella. Olin kuin nukkeface, naamasta näki heti, että olen "hinttari", "hyi homotyttöpoikka", "mikä hinttijätkä, mee v.....!". Ette tajua, miten se koski. Roskapussiin saksilla silmä-ja nenäreiät ja pussi päähän? Vuoden mietin mitä tehdä, sitten selkis: leikkaus. Erikoislääkäri löytyi, joka ymmärsi ja joka huolella kävi mun kanssa kaikki asiat läpi. Se maksoi paljon. Nyt näytän mieheltä ja eikä kukaan enää huutele perääni. Jos saan feedbackia niin tähän mennessä vain positiivista!!! Ette vois edes ymmärtää miten itsevarmuuteni kasvoi. Olen Uudestisyntynyt.
Sisältyykö esim. sinun miehen kasvomallisi MIEHENÄ sinuun vai onko muualta tuleva miehen kasvomalli istutettava sinuun? Ovatko kasvosi miehen/jonkin muun (riippumatta ympäristön kummallisuuksista) vai määritelläänkö kasvojesi oikeaksi katsottava muoto muiden toimesta jonkin yleisen kuvitellun mallin mukaan?
Kärjistän kysymyksenasettelijan kysymystä. Tästä on mustavalkoisesti kyse.
Mä suhtaudun tähän vieläkin epäillen.
Mutta, jos ketjun aloittaja on todella tosissaan niin tulee kyllä surkea olo
hänen puolestaan. Miksi et rakasta itseäsi? Miksi et hyväksy itseäsi?
Kirjoitit, että olet saanut ulkonäöstäsi sekä kehuja että pilkkaa, niin on
varmasti suurin osa ihmisistä. Mikä se ongelma oli?

Ei kai ongelma olekaan se, että muut eivät hyväksy sinua (ja osa kuitenkin
jopa tykkää kuten kirjoitit), vaan se, että et itse hyväksy itseäsi.
Ehkä sun oikeasti kannattaisi keskittyä kehittämään itseäsi henkisellä tasolla ja
liikkua sellaisten ihmisten seurassa, jota arvostavat muutakin kuin naamaa.
Jos kaikista pahoista puheista ottaisi nokkiinsa niin jokainen täällä kulkisi pussi
päällä ja säkki päässä ennen pitkää - viimeistään 25 v. täytettyään. Hyvin monelle
voisi pistää ainakin suukapulan jo paljon ennen sitä.
Eli homman ydin tuntuu olevan että nätti nassusi paljastaa että olet homo?

Vai että kauneutesi häikäisee katsojan niin että eivät ota sinua tosissaan?

Epäilyttävää tai ei...
Nätistä naamasta ei koskaan ole haittaa lihatiskeillä (...vaikka harvemmin sitä naamaan nussitaan). Ehkä sinun pitäisi luopua noddy normaali -tyylistäsi ja alkaa viestittämään pukeutumisellasi sisäistä maailmaasi. Sitä harvemmin voi juuri mitenkään itse päättää mitä kukin ensinäkemältä ajattelee mutta voi pukea ylleen eri merkityksiä ja näin vihjailla mitä on kyse. Perus eppu ei juurikaan viesti mitään ja on näin avoin kaikille antti tulkinnoille...varsinkaan jos tyyli ei vastaa kontenttia. Itse harrastan jonnin verran genre- blendausta (genderin ohella) ja on hassua huomata miten pienikin erikoisuus, saatika suurempi operaatio aiheuttaa erilaisia lähestymistapoja suhtautumisineen. Kuten myös miten aivan pieni erikoisuus tuntuu ärsyttävän enemmän kuin "all the way"...

Kuulostaa myös hieman siltä että epävarma suhtautumisesi seksuaalisuuteesi on juuttunut naamavärkkisi pähkäilyyn?
Jep, homman juju on juuri se, että naamani paljastaa seksuaalisen suuntautumiseni, tai ainakin näyttää saavan porukan heti epäilemään asioita. Ennen luulin itsekin, että suurin ongelmani on olla homo, mutta nyt tiedän, että suurin ongelmani on olla homon näköinen homo. Itse haluaisin lähinnä näyttää kiistattomasti (tavalliselta?) mieheltä ilman pienintäkään epäilystä mihinkään suuntaan. Kyllä pienet kehut ja pilkat kestetään, mutta pitemmän päälle, lähes jokapäiväsenä ilmiönä, homma syö miestä. Mutta totta on myös, että jossain välissä asiat alkaa sekottua toisikseen, enkä oikein enää ole varma munasta ja kanasta tässä asiassa. Miesvm1970: Mua kiinnostais tietää enemmän sun kokemuksista ja kyseisestä lääkäristä. E-mail?
Tässä vaiheessa alan epäilemään jospa tietyt tahot olisivatkin oikeassa homoseksuaalisuuden olevan sairaus, tai vähintään mielenterveydellinen häiriö. Joillekin ainakin itsensä hyväksyminen tuottaa niin suuria henkisiä ongelmia että sitä voinee jo sairaudeksi sanoa? Ei välttämättä pelkästään tämän keskustelun aloittajalla, vaan ylipäätään kaikki kirveellä veistetyt hmmmtotuudet joita täällä niin tiuhaan vilisee.
Ja on aika vaikea että kukaan nyt ihan huvikseen moisia keskusteluja aloittaa. Homofobian kauheimpia muotoja lienee homojen itseensä kohdistuva fobia.Homonegatiivisuudeksi joku sitä taisi hienosti nimittää. En usko että tuo lähtee pelkästään siitä mitä joutuu kokemaan, kuulemaan muiden suista huutelua. Kai sitä lopulta uskoo olevansa Viiituuun Hoomooo kun sitä tarpeeksi kuulee. Jos tarpeeksi huono itsetunto on, tai käsitys itsestä muodostuu ohikulkioiden kommenteista.

Ei nätti naama sinusta homoa tee, tai homomaista. Tuo juttu on ihan sinun suhtautumisessa koko asiaan.
miksei ihmiset voi kommentoida ihan normaalisti, tartteeko sitä pakosta vittuilla kun toinen kysyi ihan asiallisesti?ois mieluummin vaikka kommentoimatta
Onkos susta Hanka missään netissä kuvia? Olis kiva käydä kattomassa ja antaa sitten palautetta...Voi hyvinkin nimittäin olla että "yli-söpöys" on tosiaan vaan omassa päässäsi.
dreamly kirjoitti: "Tässä vaiheessa alan epäilemään jospa tietyt tahot olisivatkin oikeassa homoseksuaalisuuden olevan sairaus, tai vähintään mielenterveydellinen häiriö. "

Juu samaa mieltä alan olla dreamlyn kanssa, tuota mielenterveyden häiriötä puolustaa toisaalla nuo, ah niin asiantuntemusta täynnä olevat, mielialalääkityskeskustelut sivuoireineen toisaalla, sekä muutamien nimimerkkien itsetuntemuspaljastukset ja pelot.

Vai onko kysymys siitä, että tänä päivänä homona oleminen on jotekin vaikeampaa kuin aikaisemmin? - no, tuohon väitteeseen en itsekään oikein usko...

Vai onko niin, että kysymys on kuitenkin yleisestä tyytymättömyydestä yksittäisten ihmisten kohdalla - ranneliike tarjoaa vain oivan kanavan tuoda tuo tyytymättömyys julki.

Näyttää pahasti siltä, että se mitä homo eniten kaipaa (upea ulkonäkö), kääntyykin itseään vastaan. Tietysi on itsestään ja itsevarmuudestaan kiinni tuleeko sen asian kanssa toimeen vai ei. Kannattanee kuitenkin aloittaa itsensä ( ja omien ominaisuuksiensa) hyväksymisestä, ennenkuin odottaa muiden hyväksyntää - toisin päin se asia nimittäin ei toimi.
jasper - kun tänne "uskaltautuu" kysymään, saa varautua kaikenlaisiin vastauksiin...
Hanka, jos nyt menisit vaikka tekemään hyväntekeväisyystyötä ettet koko ajan pyörisi ittesi ympärillä. varo kirurgin veistä, koska se korjaileminen voi jatkua loputtomiin( kuten kliseisesti transsukupuolisilla/transvestiiteilla voi käydä). aina vaan pitää olla paremman näköinen eikä koskaan tyytyväinen itseensä ja tuloksiin.

mikset ole tyytyväinen itsees? mene joka aamu peilin eteen- koska varmaan teet sitä jo nyt koko ajan- ja sano ääneen: olen tyytyväinen itseeni ja kaikki on hyvin...esimerkiksi.

ei suhun sentään ole käyty käsiksi kuten mulle kävi pienenä juuri koulun aloittaneena, kun yks vanhempi poika hyökkäsi kimppuun jalkakäytävällä ja väänsi kättä selän taakse ja tankkasi et olenko tyttö vai poika ja saan selkään jos en sano...sellaisesta saa traumoja ja tulee säikyksi.

mikset sä vois sit vetää toiseen suuntaan ja reippaasti: pukeudut hyvin ja tyylikkäästi ja kävelet pää pystyssä?
Tämähän on taatusti epäsolidaarista ja vaikka mitä, mutta olen osin samaa mieltä kuin dreamly.
Enemmän tosin väittäisin monen homon tälläkin palstalla esiintyvien ongelmien johtuvan siitä, että
kaikki pyörii liikaa oman navan ympärillä, vastuuta ei oteta mistään ja siinä sitten persoonallisuus kehittyy
perseelleen. Eipä mikään ihme, jos tulee ongelmia paitsi muiden ihmisten niin oman peilikuvankin kanssa.
Kiitosta taas viesteistä, respectiä jesperille, jonka kommentti taitaa tähänastisista olla inhimillisin (ja omituisesti samalla objektiivisin). En oikein tunnu ymmärtävän suurta osaa kommenteista. Jos on halvaantunut, eikö ole inhimillistä haluta kävellä, kuten suurin osa? Jos on kuuro, eikö haluaisi kuulla, kuten suurin osa? Jos on naisen/homon näköinen mies, eikö ole aivan luonnollista haluta olla kiistattomasti sen sukupuolen näköinen, jota edustaa, kuten suurin osa? Olisiko tosiaan niin, kuten jotkut täällä antavat ymmärtää, etten suhtautuisi asiaan samoin, mikäli olisin hetero? Voihan olla, että olen seksuaalisen suuntautumiseni vuoksi erityisesti "virittynyt" aistimaan maailmaa "naisellinen"/"miehinen" näkökulmasta, mutta uskon, että tuumailisin tätä asiaa myös heterona, koska se tulisi ympäristön pakottamana vastaan lähes päivittäin. Ehkei asia olisi näin suuri ongelma, koska uhmakkaana tapauksena saattaisin jopa osittain pitää siitä, että saisin yllättää ihmiset ulkokuoren alta paljastuvalla heteromiehellä. Naisia ainaki taitais riittää. Mutta kyllä taatusti asiaa tuumailisin ja olisin futisharkoissa kunniaani nyrkein puolustanut. Onko tie parempaan halvaantuneen kohdalla se, että hän alistuu tilanteeseensa eikä edes yritä enää kavellä? Eikö kuuroille pitäisikään kehittää elektronisia implantteja, vaan tyytyä tilanteeseen? En ole samaa mieltä. Ymmärrän, että tässä on kysymyksessä erilaisuuden hyväksyminen, mutta (ennenkuin tyydyn vain hyväksymään), haluaisin selvittää, onko myös muita vaihtoehtoja.
Korostaisin vielä kuitenkin sitä että tuo edelliseni oli pikemminkin mielikuva kuin yleispätevä ja absoluuttinen mielipiteeni tietystä äärihenkilöiden provosoivista kommenteista.
Sunshine!

Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Keskittyminen vain itseensä johtaa ongelmiin itsensä ja ympäristön välisessä suhteessa. Homoilla ja lesboilla uskoisin tämän olevan (tarvittaessa) jonkinlainen puolustuskeino ympäristön suhteen. Itsensä korostaminen neutraloi ympäristön todellisia ja luuloteltuja kielteisiä suhtautumisia.
Tämä selitys(yritys?) ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että terve itsetunto (vaikeaa saavuttaa erityisesti homona) on parempi kuin huono - sekä itsensä että ympäristön kannalta.
Suren sitä, että monet - mielestäni ikävät - piirteet meissä homoissa saavat vahvistusta epävarmuutemme takia.
Hyväksynnän puute ei ole sen ongelma (selvitettävä), jota ei hyväksytä. Pelkkien ennakkoluulojen perusteella hyväksynnän kieltäminen (itseltä/muilta) on ennakkoluuloisten ongelma - sekä homoilla että heteroilla tai millä tahansa ryhmällä.
Hanka!
Mieti omalla kohdallasi, mikä on "naisellista" ja mikä "miehistä". Jos sinussa on jotain naisellista, niin miten olet kuitenkin mies? Miksi siis naisellista???
Oletko "halvaantunut", "kuuro", "sairas"...?

Mikä on siis yhdistettävissä itseesi ja mikä ympäristöön?
"Mikä on yleispätevä ja absoluuttinen mielipide?"

Se että minä olen oikeassa...ja vain minä yksin....Kaikessa nyt aina ja ikuisesti?

...ja iiiiso hymiö tähän.
Martin!
Tuota, mikäköhän tässä nyt tuntuu olevan niin vaikea ymmärtää. Ei tässä asiassa tarvitse seilata filosofis-psykologisiin sfääreihin, vaan pysyä tässä ja nyt. Jokaisella ihmisellä maan päällä on mielikuva siitä, mikä hänen kulttuurikontekstissaan (ja aika-) edustaa ulkonäköasioissa miehuutta ja mikä naiseutta. Väittäisin jopa, että yksilö, jolle tällaista automaattista tietoisuutta lajimme seksuaalisesta kahtiajaosta ei ole muodostunut, on hyvin poikkeava - olisiko tämä sitten sitä aseksuaalisuutta? Sillä, missä suhteessa tämä kahtiajakautuminen on biologian, oman psyyken ja ympäröivän yhteisön määräämää ei ole merkitystä nyt kyseessä olevassa tilanteessa. Taatusti yli 90% ihmisistä voidaan ulkonäkönsä perusteella jakaa kiistatta joko naisiksi tai miehiksi. Mutta mitä voivat tehdä ne, jotka tahtomattaan edustavat ulkonäkönsä suhteen jotain välimaastoa? Itse uskon vain saaneeni epäonnekkaat geenit naamani suhteen. Nyt sitten vain haluaisin keskustelua (vinkkejä) siitä, millä tavoin voin tätä epäonnekkuutta lieventää, jos sellaisia konsteja olemassa on.
Hanka!

Tietenkin teet niinkuin SINUSTA hyvältä tuntuu! Ongelmanratkaisun olet jo etukäteen rajannut. Mikäli sinulle tuottaa vaikeuksia pohtia käytännössä tässä ja nyt ulkonäköäsi, niin voithan jo vaikka heti antaa rusikoida itseäsi. Varoitan vain, että lopputulos ehkä ei miellytä sen jälkeen tai jossain myöhemmässä vaiheessa. Tietenkin voit lähteä korjaamisen tielle. Toisekseen kysymykseesi sisältyy omaan hyväksyntääsi liittyviä ongelmia - eikö koko keskustelu täällä paljasta sen. Jos ajattelisit asiaa nyansoidummin, niin ehkä et välittäisi koko "ongelmastasi". Mutta et HALUA nähdä asiaa näin.
Sinun biologisointiisi liittyy "epäonnekkaat geenit", joiden tulosta kulttuuriympäristössäsi koet rajoittavaksi. Tietenkin voit olla näkemättä ja pohtimatta biologis-kulttuurista "ongelmaasi" ja rientää hätäratkaisuun näkemättä asian ydintä...
varmaan olet törmännyt siihen homosceneä vallanneeseen kauneuskäsitykseen miehillä, että on komeata olla mahdollisimman heteronoloinen ja näköinen.

mutta suomalainen mies on siitä karvattomammasta päästä ja miesten kasvojen piirteet ovat skandinaaveilla naismaisemmat kuin vastaavilla anglo-amerikkalaisilla tai etelä-eurooppalaisilla, mutta se on rotupiirre.
"Tuota, mikäköhän tässä nyt tuntuu olevan niin vaikea ymmärtää."

Homona pragmaattinen ratkaisu huuteluun kadulla "v.... homo!" olisi kai esimerkiksi jokin "leikkaus, jolla homous voitaisiin poistaa". Homous on jotain "ulkopuolista", "epäonnekkaiden geenien aiheuttamaa vihamielisessä ympäristössä"...
Ehkä voimme löytää tavan olla vähemmän homoja - ????
Hanka, (ettei vaan vastahanka?)
:)
kuuntele itseäsi, "uskon vain saaneeni epäonnekkaat geenit naamani suhteen".
Mitä muuta tuo on kuin sitä, että, et hyväksy itseäsi sellaisena kuin olet.

"Mutta mitä voivat tehdä ne, jotka tahtomattaan edustavat ulkonäkönsä suhteen jotain välimaastoa?"
Niinpä niin. Yksi ei pidä liiallisesta karvaisuudestaan, toinen inhoaa liian suuria kämmeniään, tai pitkiä raajojaan.
Yksi vihaa itseään koska on persejalkainen. Joku kärsii peniksensä pienuudesta. Jollakin on naismainen ääni.

Tähän liittyen kaikki oleellinen onkin tässä ketjussa jo kerrottu.
Miesmies sitten taas repäisi. :)

Sun oma ihanteesi on ainakin tullut selväksi.
Suomalaisista miehistä sulla tuntuu olevan kovin kapea-alainen käsitys.
Millaiset ovat homon näköiset kasvot?

Joko mä oon sokee tai sitten kukaan ei oo kertonut... yleensä vaa homon tunnistaa käyttäytymisestä ynnä katseesta jne...
Alkuperäisen kirjoittajan ongelma tuntuu olevan vääristynyt minäkuva. Tiedän lukuisia "koviksia", joilla on todella söpöt kasvot. Eihän heitä kukaan pidä homoina, eikä edes minään pehmoina. Oikeastaan nuo söpöt jätkät jotka käyttäytyvät miehekkäästi ovat kysytyintä kamaa tyttöjen (ja mikä ettei homojenkin) keskuudessa. Tietysti sitten voi olla oudolla tavalla feminiinisiä kasvoja (eri asia kuin söpöys), mutta nekin korostuvat lähinnä tietynlaisen kampauksen ja käytöksen kanssa. Korostaisinkin tässä sitä, että käytös ja pukeutuminen tekevät miehen, ei naama.

Alkuperäinen kirjoittaja vaikuttaa hyvin torjuvalta henkilöltä, joten eipä tämä varmasti auta, mutta oikeasti suosittelisin psykoterapeutille juttelemista asian suhteen. Ei tuollaiseen vaivaan auta leikkaus eikä naaman tuhoaminen. Naaman muokkaus on korostetusti sanoen samantapainen ratkaisu kuin anorektikolle laihduttaminen. Tämän ongelman ytimen paljastaa hyvin lausahdus "luulin, että itselleni on ongelma olla homo, mutta se onkin olla homon näköinen". Miksi se on ongelma vai onko se lopultakaan se perimmäinen ongelma... Sitä kannattaisi pohtia ammattilaisen kanssa.

P.S. En todellakaan kirjoittanut tätä vittuillakseni, vaan toivoisin kirjoittajan löytävän apua ja jaksamista.
Hanka: Fight against these stereotypes! Mikäs siinä että näytät "homomaiselta" muttet ole "homomainen"? Se saa vain ihmiset ajattelemman enemmän ja vähentää stereotypioita. P.s; oletko varma että haluat näyttää äijämäiseltä, (murtunut nenä, partasänki etc...) ? Mitä minä ymmärsin tekstistäsi olet meidän yhteiskuntamme normien mukaan kaunis. Eikös se ole hyvä asia?
Vain yhtä osa-aluetta kommentoin:

"Jos oikein nätti nassu on, mitkään lävistykset, arpeutumat tai murtuneet nenät niitä välttämättä pahenna, päinvastoin"

Mielestäni niin kammottavaa naamaa ei olekaan, etteikö sitä lävistyksellä vielä kauheammaksi saisi. Pahoinvoinnin aallot tulvivat lävitseni, kun joudun kasvokkain henkilön kanssa, jolla roikkuu päässään saman verran metaölliromua, kuin keskivertorautakaupan pikkutarviketelineessä. Tai muualla pitkin kehoaan.

Joskus kun vielä saisin tajuntaani mahtumaan, miksi juuri erityisesti homoilla/lesboilla tuntuu olevan tuollainen vimma hakata ruumiinsa täyteen siihen kuulumattomia ylimääräisiä reikiä, ja ripustaa niihin metalliulokkeita. Ehkä en haluakaan ymmärtää.

-AXP-
En usko että homo/lesboilla on mitään sen eritysempää vimmaa hakata itsensä täyteen mitään siihen kuulumatonta...kuin heteroillakaan. En usko että tuota voi yleistää mitenkään päin, joillekin lävistys on koru, joillekin fetissi. Joitain ne rumentaa joitain ei. En usko että mikään lävistys enää olisi kovinkaan iso statement yksillöllisyyden puolesta, tai merkki mistään erikoisesta "alakulttuurista" (vaikka "alakulttuurien harrastajilla" lävistykset lienevät yleisempiä?).
Itsensä kaunistamista on niin kovin monenlaista...Joillekin se on jukkapaita, toisille kravatti. Jotkut haluaa tietentahtoen rumentaa itsensä (tavalla tai toisella) ollakseen viehättävämpiä tai päivastoin.Eli tietyllä perversiillä tavalla luulen kyllä ymmärtäväni näiden naamahankareiden logiikkaa...Mutta en silloin jos kyseessä on synnynnäinen homonenävamma joka pitää leikata takaisin kaappiimalliin.

Ylipäätään(lävistyksistä tms "erikoisuuksista"), jos sinun täytyy ihmetellä ja kysyä, sinun ei välttämättä TARVITSE tietää ja ymmärtää....Eli jo itsekin sanoit että et välttämättä halua edes ymmärtää, miksi siis kysyit?
On yleisin vastaukseni tuohon niin kovin yleiseen FAQiin
Tässä on kyse todella alkukantaisista ja tiedostamattomista jutuista.

Asiahan on kuulkaatten niin, että miehen maskuliinisuus ulkonäössä riippuu eniten kasvonilmeistä ja ruumiinkielestä. Samat kasvot näyttävät kovin toisenlaisilta pelokkaina, kuin itsevarmoina.

Kaikki lähtee asenteesta ympäristöön. Maskuliinisuutta on tietynlainen särmä. Se on itseasiassa puhtaimmillaan eräänalainen valppaus olemuksessa. Eräänalainen "reservissä oleva" aggressio. Kuitenkin KOROSTAN että vain reservissä. Juntit miehet tekevät sen virheen, että he tuovat aggression esiin avoimesti, jolloin se ei enää kostutakaan heteronaisten pöksyjä, vaan käy päinvastoin. Naiset pitävät aggressiota seksikkäänä, kun sitä on aavistuksenomainen ripaus, ja se on hyvin säänneltyä, hillittyä ja hallittua. Se kun viestii muille miehille ja naisille itseluottamuksesta, tuo mieheen "sitä jotain". Sivistyksen kuori on ohut. Aggressiivinen uros kiehtoo yhä naaraita, tietyllä tasolla. Se pitää vain naamioida sivistyneeseen kaapuun.

Homoja kiehtoo samanlainen mies kuin naisiakin.

Tämä taas on homoille äärimmäisen vaikeata, koska he ovat omaksuneet kaapista tullakseen maailmankuvan, missä heitä ei uhkaa välittömästi mikään. Sitä taas on vaikea yhdistää aggressioon. Siksi homon katse, kasvon uurteet ja piirteet kielivät usein siitä, että tämä mies ei tunne luontaista aggressiota useinkaan, vaan olisi valmis astumaan syrjään uhan alla. Puuttuu hurtti huumori, velikultamainen "parempi mies voittakoon" -olemus. On eräänlainen alistuva ja puolustuskannalla oleva asenne ympäristöön. Se tekee "homomaisen" ulkonäön.
Eli.... Hanka kuulostaa vähän siltä että olet kaapissa. Kun kaapista tulee, on hyvin hyvin vaikeaa säilyttää maskuliinen olemus, koska heteromiehet eivät enää tue sinua pyrkimyksiäsi olla maskuliininen. Harva tulee enää läiskimään selkääsi, että "perkele mitä äijä". Tuo mitä sanoit kunnian puolustamisesta nyrkein... kyllä. Se liittyy hyvin olennaisesta aitoon, puhtaaseen maskuliinisuuteen. Ja harva homo kunniaansa lähtee puolustamaan nyrkein, homot ovat usein pasifisteja, koska he ovat joutuneet heiluttamaan valkoista lippua ylivoiman edessä, tullakseen kaapista. Silloin valitettavasti ulkonäkö helposti "pliisuuntuu". Kyse ei ole kasvonpiirteistä vaan kasvonilmeistä.

Tietenkin jos otat sen kunnia-asiaksesi, voit matkia heteroiden särmikästä käytöstä epätoivon vimmalla. Minustakin se on hyvin ymmärrettävä tarve, koen samanlaisia tarpeita. Ihmisen ei edes kuuluisi koskaan tyytyä siihen mitä hänellä on vaan tavoitella enemmän, siksi käsite "hyväksy itsesi omana itsenäsi" on osittain valhe. Eihän tarkoitus ole tyytyä siihen mitä on, koska tyytyväisyys on kehityksen pysäytys.

Itse harrastan urheilua paljon ja sillä koitan pitää olemukseni "särmänä ja miehekkäänä", mutta joudun tekemään sen yksin, koska vakavahenkisiä sporttailukavereita on vaikea heteroista saada, kuten myös homoista. Eikä se 100% toimi, mutta auttaa toki jotakin. Mulla on lihaksia, mutta silti en kovin hanakasti olisi homouttani nyrkein puolustamassa, se tekee olemuksestani ristiriitaisen. Ruumiinkieleni ja kasvonilmeeni on opetellun maskuliinisia, mutta katse on kuitenkin alistuva.
Myöskään ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa siitä, että "ei ole oma itsensä", sillä heteromiehet (ja naiset) käyvät samanalaista sisäistä kamppailua. Kukaan ei tule tässä maailmassa hyväksytyksi "omana itsenään" lopulta, vaan kaikkiin kohdistuu paineita ja odotuksia. Käsite "oma itse" on hyvin naiivi. Heterokin muuttuvat ja muokkaavat itseään jatkuvasti, toivomaansa suuntaan, tullakseen hyväksytymmiksi, tavoitellakseen kunniaa. Toiset onnistuvat paremmin, toiset huonommin, toiset suuttuvat häviöstä, toiset jatkavat ponnistelua hetkellisestä tappiosta huolimatta.

Miehekkään olemuksen tavoittelu ei ole itsevihaa, vaan se on kunnianhimoa siinä missä muukin, tosin vaikea temppu mikä harvoilta onnistuu. Ne jotka onnistuvat pysymään butcheina saavat osakseen paljon kateutta, kuten kaikki menestyvät ihmiset.
Minusta neitiys tai miehekkyys on enemmän asenteessa, liikkeissä, puhetyylissä yms. kuin ulkonäössä. Tarkkaile siis vispaatko käsiäsi puhuessasi, teetko "ranneliikkeitä", kikatatko jne. Miehekkäät miehet ovat itsevarmoja eivätkä herätä turhaa huomiota ulkonäöllään. Siis aidosti miehekkäät, eivät ne leuhkat neidit jotka luulevat olevansa miehekkäitä ajeltuaan päänsä kaljuksi ja käytyään salilla, mutta nostelevat nokkaa entiseen malliin.

Ulkonäkövinkkinä vain, että se tupee joka näyttää miehekkäältä David Beckhamilla saa jonkun langanlaihan 20-vuotiaan päätään keikuttavan neidin näyttämään kakadulta. Ja sellainen pitkä musta nahkatakki joka näytti niin seksikkäältä Keanu Reevesillä Matrix-elokuvassa, saa nörtin näyttämään vain nörtiltä, joka yrittää epätoivoisesti jäljitellä Keanu Reevesiä. Siis etsi oma tyylisi, älä seuraa muotioikkuja.
Jos homo ei noita asioita tarkkaile, niin todennäköisesti se niitä tekee.
Naamalleen ei kukaan mitään voi. Mutta.

Lihakset, parta/sänki, lyhyt tukka, miehekkäät yksinkertaisen tyylikkäät vaatteet, koruton pukeutumis- ja puhetyyli. Myös käytännöntaidot esim. autonkorjaus, laitteiden korjaus, erätaidot, tekninen osaaminen, käytännöllisyys, urheilullinen olemus. Tukka kammataan huolettomasti pystyyn, hoitoainetta voi käyttää mutta ei värejä tai geelejä. Ei korvakoruja, ranteessa voi olla tyylikäs jämerähkö ketju, korkeintaan pari sormusta. Karvoja ei kannata kehostaan ajella, poislukien selkä. Puhtaus, mieto partavesi.

Salilla jos on niin kannattaa nostaa omia maksimiapainojaan joka laitteella 4-6 toistoa, tauko, 4-6 toistoa, tauko.... EIKÄ polkea kuntopyörää yms. kuin alkulämmittelyksi. Sitten kun 6 toistoa menee suuremmitta tuskitta, lisää painoa. Hikoilua, punehtumista ja kipua ei pidä pelätä tai arastella salilla. Hyvän treenin jälkeen on paikat kipeät. Sillä lailla tulee sitä ryhtiä varteen. Aerobinen kilpaliikunta karsii myös neitimäisiä maneereita (esim. amatöröisuunnistus, maraton tms. KILPAILUhenkinen.) Kilpailuhenkisyys on se avainsana. Opettaa miehekästä ja korutonta ajattelutapaa, karsii teatraalista käytöstä ihmisestä yleensä.

Rankka ja aktiivinen liikunta on varmin keino tulla miehekkäämmäksi, jos kokee asian tärkeäksi. Uhrauksia se toki vaatii.
"Be a man
Ohh...
Take off your dress
Your master plan
Give anything
Just be a man
Oh cut it off
Of course you can
Got what it takes
To be a man
Oh rape us all
Just 'cause you can
Well give it up
Just be a man
The fucking wars
The carnage yeah
Give anything
To be a man"

Nättipoikasydrooma leviää epidemian lailla....
Jos mikään ylläolevista ei auta, aina voi psyykata itseään Holella....samaan aikaan kun kampaa tukkansa huoettomasti pystyyn ja käyttää hoitoainetta?
Minua kyllä epäilyttävät ne kultaketjut ja sormuksetkin, ellei kyseessä ole sitten kihla- tai vihkisormus osoittamassa, että on varattu. Muuten niistä tulee mieleen jokin lipevä autokauppias tai kiinteistövälittäjä.

Ja karvat selässä on ihan OK, jos ovat suhteellisen tasaisesti, eivätkä vain laikkuina. Pidän karvaisista miehistä, ja tiedän ettei niitä tietysti voi mistään saada, jos niitä ei ole, mutta jos niitä on, niin turha ajella. Siitä tulee sellainen neitimäinen vaikutelma, ja sänki selässä on rumempaa kuin karvat.

En tiedä tuosta aerobisesta liikunnasta... Minusta esim. kaikki miespuoliset aerobicin harrastajat ovat aika neitimäisiä, olivatpa sitten homoja tai heteroita. En kyllä tiedä, onko kukaan heistä hetero. Mutta hiihto, uinti ja salillakäynti kyllä tekevät komean kropan. Varmaan myös nyrkkeily, jossa on mahdollisuus saada se alussa himoittu murtunut nenä ilman, että tarvitsee mennä vittuilemaan skineille, mutta henkilökohtaisesti pidän enemmän rohkeasti ulkonevista kuin litistyneistä nenistä.

Mistä tulee mieleen joskus jossain keskustelupalstalla näkemäni keskustelu, jossa joku valitteli miten ruma nenä hänellä on ja kuinka hän haluaisi leikkauttaa sen, kertomatta mikä nenässä oli vikana. Joku vastasi "ei siitä tarvitse välittää vaikka se nenä ei kaikkein pienin ja sievin olisikaan". Oikein suutuin, miksi hän oletti että joku haluaisi "pienen ja sievän" nenän. Minusta isot kyömynenät ja miksei myös suorat, terävän rohkeasti ulostyöntyvät nenät ovat seksikkäintä mitä miehellä voi olla. Minun ei onnekseni tarvitse leikkauttaa nenääni sellaisen saadakseni, mutta jos joku haluaa, niin olen ymmärtänyt, ettei nenää voi juuri pienentää ilman että se vaikeuttaisi hengitystä ja riskeeraisi koko nenäruston romahtamisen, mutta nenän kokoa voidaan käsittääkseni kyllä lisätä, ja muotoa hieman muuttaa.
Täytyy vielä sanoa, että ihmisillä on ihan luonnostaan fyysisiä rajoitteita siinä, miltä voi näyttää. Esimerkiksi pituuteen ei kasvuiän päätyttyä juuri voi vaikuttaa muuten kuin hyvin radikaaleilla ja kivuliailla menetelmillä (joiltakin hyvin lyhytkasvuisilta esimerkiksi on pätkitty jalan luut ja annettu niiden luutua uudestaan venytyslaitteessa, mutta sellainen on hyvin tuskallista ja kestää kauan.) Lihasmassaa voi hankkia jonkin verran, mutta toisille se on helpompaa kuin toisille. Kasvoja voi jonkin verran muuttaa kirurgisesti, mutta sekin on kallista ja siihen sisältyy riskejä.

Helpointa olisi yrittää katsoa millaisin pienin keinoin voisi saada itsestään houkuttelevan. On niillä näteillä pojillakin omat ihailijansa, joten ehkä kannattaa yrittää olla hyvä oman lajityyppinsä edustaja, eikä se varmaan edes edellytä siiderin juomista ja euroviisujen kuuntelemista, jos ei halua. Hyvä kroppa on aina eduksi, oli sitten "nätti poika" tai miehinen mies.

Ja kun vuodet vierivät, monista pojista tulee ihan luonnostaan miehiä.
Lihakset, parta/sänki, lyhyt tukka, miehekkäät yksinkertaisen tyylikkäät vaatteet, koruton pukeutumis- ja puhetyyli. Myös käytännöntaidot esim. autonkorjaus, laitteiden korjaus, erätaidot, tekninen osaaminen, käytännöllisyys, urheilullinen olemus. Tukka kammataan huolettomasti pystyyn, hoitoainetta voi käyttää mutta ei värejä tai geelejä. Ei korvakoruja, ranteessa voi olla tyylikäs jämerähkö ketju, korkeintaan pari sormusta. Karvoja ei kannata kehostaan ajella, poislukien selkä. Puhtaus, mieto partavesi.
Aerobinen kilpaliikunta karsii myös neitimäisiä maneereita (esim. amatöröisuunnistus, maraton tms. KILPAILUhenkinen.) Kilpailuhenkisyys on se avainsana. Opettaa miehekästä ja korutonta ajattelutapaa, karsii teatraalista käytöstä ihmisestä yleensä.

Neitimäisenä homona olen kiitollinen tästä todella syvällisestä ohjeistuksesta. Jos jostain ihmeen syystä joskus haluaisin muuttua "tuota noin" mieheksi, noilla ohjeilla se onnistuu.
Onpa erikoinen ongelma. Kuulostaa aivan transseksuaalisuudelta, paitsi että synnynnäistä sukupuolta ei tarvitse korjata. Ehkä tästäkin kehittyy myöhemmin diagnostisoitu tautiluokitus, tai sellainen voi hyvin jo olla määritelty. Elämä on monimuotoisempaa, kuin mitä voisi kuvitella.

Hankan tuntemukset eroavat taudinomaisuudesta siinä, että ongelma ei ole hänestä itsestään lähtöisin. Naamaa pitäisi saada karumman näköiseksi, koska homottelu on saatava loppumaan. Ulkonäkö ei ollut ongelma, ennen kuin muut ovat tehneet siitä ongelman. Transsukupuolisilla tunne väärästä sukupuolesta on lähtöisin jo lapsuudesta. Ja viestin #16 lopusta saa sen käsityksen, että jokin suhde on päättynyt, ja että Hanka on päätellyt sen johtuvan omasta ulkonäöstään.

Ongelmahan on selvästi yhteiskunnallinen. Elokuvien ja muodin määrittämä kauneusihanne ei kohtaa arkitodellisuuden kanssa. Jos katsoo ympärilleen, niin hyvin harva täyttää korkeita kauneuskriteereitä, mutta silti suomalaiset näyttäisivät elävän suht onnellista elämää. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat euroopan toiseksi onnellisin kansa.

Kannattaisi miettiä pitkään, ennen kuin ryhtyy radikaaleihin toimenpiteisiin kuten plastisiin leikkauksiin. Ei ole mitään takeita, että ne auttavat ongelmissa, joiden syyt ovatkin ehkä aivan muualla. Kyse on vähän samasta asiasta, kun naisten silokonilla täytetyt pallorinnat ja turvonneet huulet, jotka on muka tehty vain itseä varten. Kaikkien kauneusleikkaksesta haaveilevien kannattaisi ensin katsoa, miten ok-näköiset ihmiset ovat onnistuneet tuhoamaan ulkonäkönsä turhilla ja kalliilla operaatioilla:

http://www.awfulplasticsurgery.com/

(Myönnetään, kauhugalleria, mutta joskus pitää vähän kärjistää.)
Eihän tuossa ole mitään uutta, moni teini-ikäinen on tavalla tai toisella tyytymätön omaan ulkonäköönsä. Yksi haluaisi olla pidempi, toinen lyhyempi, yksi laihempi, toinen lihaksikkaampi, yksi tummempi, toinen vaalempi, jne. Jotkut ovat epävarmoja ulkonäöstään vielä aikuisinakin.
Teini-ikäinen ja useimmat aikuisetkin. Ei kannata tietenkään koskaan haaveilla semmoisesta mitä ei voi muuttaa, sen tietävät fiksuimmat teini-ikäisetkin.
Monia asioita voi muuttaa jos todella haluaa.
Useimmat aikuiset jotka minä tunnen ovat sinut ulkonäkönsä kanssa. Tottakai monet ovat kohentaneet ulkonäköään sen minkä kohtuudella voivat (ja kohtuudella tarkoitan jotain salilla ja parturissa käymistä, en kirurgisia toimenpiteitä), mutta ovat hyväksyneet rajoituksensa ja sinut niiden kanssa. Aikuiset ihmiset yleensä ymmärtävät ettei ulkonäkö ole kaikki kaikessa.On paljon hauskempaa seurustella ihmisten kanssa, joille elämän keskeisin sisältö ei ole ulkonäkö, heidän kanssaan voi puhua muistakin asioista.
totta. mutta.. homo on taipuvainen naismaiseen käytökseen "luonnostaan"... joten vaatii astetta tujumpia keinoja jos siitä meinaa eroon päästä, kuin pelkkä parturi.
Vuokraa päheä kulkupeli esim. Ferrari 360 F1 Spider sekä aja sillä tuhatta ja sataa maanteiden kunkkuna ihan Teuvona (Eikös se ulkonäkösi ollutkin niinkuin look-a-like Loman?) turvavyö miehekkäästi auki... voi se sepaluskin olla apposen ammollaan auki jos vaan saat jonkun DriveIn-lumpun poimittua joltain cruise-alueelta tai leväriltä sua hoitelemaan samalla. Peniksesi saa tästä kaikesta jatketta kummelina ja mällää sillä sitten lopuksi johonkin jotain vasten, ihan samase mihin, oikeaan verevän nuoren miehen tyyllin. Saat uuden naaman tämän kokemuksen jälkeen ja kokemusta elämästä jota et ole tähän asti elänyt. Simplelife for simpleguys.
En tarkoittanutkaan, että naismaisesta käytöksestä pääsisi partusissa käynnillä. Puhuin vain siitä, miten ulkonäköä voi kohentaa, kun Juksteri viittasi siihen että monet ovat tyytymättömiä ulkonäköönsä.

On aivan eri asia muuttaa maneereitaan. Mielestäni muutamista naisellisista maneereista ei kannattais olla turhan huolissaan, kunhan on rento ja avoin asenne.
Tyypillistä homoille että aletaan puhua ulkonäöstä kun joku kyselee, miten näyttää enemmän heterolta. Homot lähtevät helposti pintapuolisista asioista liikkeelle ja siihen jäävät. Kysehän ei ole ulkonäöstä vaan olemuksesta. Ei todellinen itsevarmuus, etenkään miehessä, perustu koskaan edes etäisesti ulkonäköön. Karismakaan ei ole yhtä kuin ulkonäkö.
III, tuo ei kyllä pidä paikkansa kuin osittain: mistä selittyy anabolisten steroidien räjähdysmäinen käyttö, joka tapahtuu nimenomaan ulkonäkösyistä?- ja ne on heterot, jotka niitä vetää. miks ne tekee sitä, jos miehekkyys ja itsevarmuus on enemmänkin sisäistä kuin ulkonaista. kuolaaks naiset lihaskimppujen perään vai mikä on motiivina siihen?

jos kattoo hesalaisia poliiseja, niin ihan sama juttu niilläkin...kannattais poliisilaitoksen järjestää testejä omiensa parissa.
III! Ei tuota varmaan ihan turhaan kuvailla sanoin Straight Acting...Onko tuon suomennos heteromainen, heteron oloinen?
Itsepuolustuksen ja itsesensuurin rajat ovat kovin hämärät tässä tapauksessa.Jopa niin että se mitä itsessään häpeää kuin jotain tautia, kohtelee "kaltaisiaan" kuin pahinkin homofobikko.Siinä samalla puree omaa jalkaansa jahdaten omaa häntäänsä.
Tuota, nämä meidän hesalaiset poliisit kun pitävät oman turvallisuuden vuoksi sellaista pientä liiviä siellä haalarin alla... ja se ei mun tietääkseni ole ollut hormoonia tähän saakka... :D

Kannattaa muuten ottaa ensin asiasta selvää ennenkuin kirjoittelee päättömiä tänne tai muualle!
miesmies,

Motiivia steroidien käyttöön on vaikea kertoa, koska terveysriskit ovat suuria ja lopulta vääjäämättömiä. MUTTA Läheskään kaikki lihaksikkaat tyypit eivät niitä käytä. Ainoastaan semmoiset muodottomimmat tapaukset.

Bodailu taas... tässä on juuri se homoille tyypillinen virhepäätelmä. Ajatellaan että kyse on puhtaasti ulkonäöstä. Osittain siitä, mutta myös itseluottamuksesta. Bodattu ihminen tietää että pystyisi puolustamaan itseään katuväkivaltatilanteessa, jos häntä tai hänen läheisiään kohtaan yritettäisiin tehdä vääryyttä. Se näkyy hänestä jopa päällepäin - mikä ehkäisee uhkatilanteita. Se tuo itsevarmuutta, vaikkei voimia koskaan käyttäisi mihinkään. Kyse on samasta asiasta, miksi Suomi aikanaan osti Hornetit isolla rahalla. Taatakseen puolustuksen uskottavuutta.

Kyllä varmasti katupartion poliisit bodaavatkin (luultavasti ilman steroideja kuitenkin suurin osa :D) ja urheilevat paljon, se tuo myös itseluottamusta heidän ammatissaan, missä kaikki ei välttämättä aina ratkea puhumalla. Se ei ole mitään acting, joku vertasi termiin straight acting. Se on niin kaukana näyttelemisestä kuin mahdollista. Homo voisi periaattessa asennoitua samoin, jos hänellä olisi tarpeeksi munaa. Tietenkin harva altavastaajan asemassa lähtee kovin uhmakasta naamaa näyttämään.

Tuskin poken / palomiehen ammatissakaan bodataan ulkonäkösyistä, vaan eiköhän ne syyt ole vähän muualla.
Palomiehet, poliisit ja ensihoitajat ovat hyvin suosittuja naisten keskuudessa. Kaikki ammatit ovat toiminnallisia, ja kaikkien harjoittajat ovat yleensä innokkaita liikkujia.
Onko vaikea löytää miehekkyyden ydin tästä? Tärkeää ei ole ne lihakset, vaan se mitä osaat niillä tehdä.

Tuollaiset asiat ovat vain homojen ulottumattomissa, niin masentavaa kuin se onkin monen itseään etsivän homon mielestä. Jos tuollaista imagoa lähtee hakemaan, valitsee kaapin. Huomaa: heteromiesten kannustus ja tuki on olennainen osa tuollaiseksi mieheksi kasvamista! Jos he tietävät että olet homo, sinua ei enää oteta aivan vakavasti miehenä. Oletkin "Haluan olla toiminnan mies" -haaveinesi yksin. Heteromiehet jotka haaveilevat tuollaisista ammateista sen sijaan kannustavat ja psyykkaavat toisiaan teini-iästä asti ihannoimaan kovuutta ja voimakkuutta (esim. ottamalla leikillisiä painimatseja koulun pihoilla) ja heidän on helpompi näin saavuttaa tuollaisia ruumiillisia asioita.

Pirun yksinkertaista.

Itse olin armeijassa ja nuorena vielä kaapissa, ja olin heteromiesten suosiossa urheilun takia. Selkääntaputtelijaa oli. Koin osan tuosta "machosta yhteishengestä" mitä monet homot eivät edes koskaan varsinaisesti koe. Toivoin että jotenkin voisin tulla kaapista rikkomatta tuota yhteishenkeä. Mutta tajusin hiljalleen, että se on mahdotonta. Minun oli vain päästettävä hiljalleen irti siitä.

Liikunnasta nauttiva heteromies näkee homouden aina heikkoutena. Et pelaa enää heidän liigassaan kun asia tulee ilmi. Sinut rinnastetaan tietyiltä osiin ikuisesti naiseen.
Olet "mieskunniaton" ja sillä siisti. Sen hyväksyminen on yksi homouden ikävistä puolista.

Sellaiset homot jotka eivät koskaan ole ottaneet heteromiehen kanssa kovaa, mutta leikillistä painimatsia, vääntäneet kättä, urheilleet kilpaa tai nostaneet puntteja kilpaa rahasta... älkööt kommentoiko. Ette voi ikinä edes etäisesti käsittää mitä tarkoitan macholla yhteishengellä. Se on yksi niistä asioista mitä heteroudessa ikävöin.
Mutta miksi homot tuntuvat niin usein haluavan macho-miehen? MInusta tuntuu, että naiset eivät yleensä sellaista halua, kuitenkin juuri heille sellaisia on tarjolla, koska useimmat machot ovat heteroita. Machot ovat kuitenkin yleensä kovita, tunteettomia ja kykenemättömiä sitoutumaan. Kyllä sellaisia on homojenkin keskuudessa, vaikka he eivät juuri liiku homobaareissa. Paremmin sellaisen tapaa ehkä netti-ilmoituksen välityksellä tai cruisailupaikalla. Minäkin olen kohdannut sellaisia. Nusaisevat äkkiä, eivät puhu eivätkä pussaa, napittavat housut kiinni ja häipyvät kiinnostumatta siitä, saiko kumppanikin kylläkseen. Jos joku haluaa sellaista, niin omapa on asia, minä otan mieluummin sellaisen aidon homomiehen joka ei ole mikään äärimmäisyys sen enempää naisellisuudessa kuin miehekkyydessäkään, joka osaa rakastaa, pussailla ja silitellä ja jonka kanssa voi käpertyä saman peiton alle sylikkäin nukkumaan.
Herra siunaa, mistä täällä taas valitetaan. En ole siis lukenut tästä muuta kuin pääkirjoituksen. jos sinun ongelmasi on TODELLA noin suuri niin tavataan jossain niin voin mottasta sua pari kertaa päin näköö.

mieti nyt hyvä mies _mistä_ sä oikein valitat!
Täällähän on oikein stereotypian riemujuhlat menossa!
Jösses sentään. :)

Ehkä kannattaisi tutustua erilaisiin ihmisiin, niin voisi ne
ajatuksetkin saada hieman näkökulmaa.

Kyllä ne miehekkäät ja vastuuta kantavat heterotkin
tarvittaessa itkevät ja ovat heikkoja ja tarvitsevat kumppa-
ninsa paijausta. Samoin he ovat epävarmoja seksuaalisen
tapahtuman tullessa eteen ja voivat väristä kuin haavanlehdet.
Kuten kuka tahansa, joka sallii itsensä elää, tuntea ja hengittää.

Eli mitä täällä muutama kirjoittaja oikein tavoittelee ihailleessaan
ja hehkuttaessaa machouden ja miehisyyden puolesta?
Tavoitteeksi onkin ilmeisesti asettu kuvitteellinen hahmo, joka
on peräisin omasta mielikuvituksesta, ei tästä todellisuudesta.

Toki on miehiä, joilla on runsas kilpailuvietti, ronskit otteet ja puheet,
kova kuori ja voimaa enemmän kuin pienessä kylässä eikä näkyviä
merkkejä sellaisista asioista, joita herkiksi mielletään.
Yleisessä kielenkäytössä sellaisia miehiä kutsutaan idiooteiksi.
Sunshine, itse kannatat stereotypioita samaistamalla miehekkään ja machon. Täällä tunnutaan hakevan machoa, joka täyttää kaikki ne "kovan miehen" kriteerit, ja sellaiset eivät tunteile. Miehekkäitä miehiä löytyy kyllä paljon homojen joukostakin, jos pitää silmät auki, mutta he tietysti viihtyvät parhaiten keskenään. Jos on sellainen teatraalinen drama queen, niin ei pidä valitella, jos päätyy kaltaistensa seuraan.
Aika monien miesihanne tuntuu olevan suoraan pornofilmistä joka on täynnä palomiehiä ja sitten ihmetellään missä palaa kun kuumottaa..?
Öh, kannatan vai?
Mun oli kyllä tarkoitus vaan kommentoida noita ylläolevia
kirjoituksia, joissa machot, äijät ja palomiehet ja muut vilisi.
10.10.2005, 10:55 "Mutta miksi homot tuntuvat niin usein haluavan macho-miehen? MInusta tuntuu, että naiset eivät yleensä sellaista halua, kuitenkin juuri heille sellaisia on tarjolla, koska useimmat machot ovat heteroita. Machot ovat kuitenkin yleensä kovita, tunteettomia ja kykenemättömiä sitoutumaan."

Ei aivan noinkaan. Tuollainen kova mies saa naisilla ainakin fyysiset halut hyrräämään, pitivät he siitä tai eivät. Ja riippumatta siitä pitävätkö he tästä miehestä henkisesti. He kyllä sanovat usein tällaisia "idiooteiksi" julkisesti, mutta puheet ovat toista kuin teot. Sellaisten miesten sängyssä käy vilske. Naisia kiihottaa itsevarmuus ja kursailemattomat otteet. Toisekseen, harva pitää poliiseita, palomiehiä ja ensihoitajia "idiootteina", vaan keskimääräisen ihmisen mielestä he ovat lähinnä "sankarillisia". Naiset huokailevat heidän peräänsä, ei tietenkään ehkä sitten jos ao. henkilö on naisia tunnetusti hyväksikäyttävä tyyppi. Tosin, silloinkin löytyy läjäpäin yhtälaillla tunteettomia, kauniita naisia seksikumppaneiksi.

Ja esim. Auvo Niinkedolta (Suomen johtavia itsepuolustekpsertteja ja ammattihenkivartija) kysyttiin Cityn haastattelussa, iteekö Auvo Niiniketo koskaan, vastaus oli: "Itkemisestä ei kellekän mitään hyötyä ole koskaan ollut." Niiniketo ei ole macho edes sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä itämaisissa kamppailulajeissa painotetaan tyyntä käytöstä. Naimisissa oleva perheellinen mies, eli ei mikään sitoutumiskyvytönkään. Itkeminen ei ole välttämätöntä. Itsekään en itke kuin ehkä pari kertaa vuodessa.

Totta on että homot haluavat miehekkään. Siksipä miehekkäät ovat pareja ja viihtyvät keskenään, naisellisemmat tyytyvät sitten toisiinsa paremman puutteessa. Karu fakta.
Lisäisisin, että machous on eri asia kuin kusipäisyys. Kovillakin miehillä voi olla periaatteita, tällaistahan naiset etsivät. Sankarityyppiä. Kovaa mutta periaatteellista.
P**kaa. Machot eivät määritelmällisesti tunteile tai varsinkaan ota toisten tunteita huomioon. Tokka haaveksii jostain machosta, joka ei olisikaan oikeasti macho, koviksesta joka olisikin oikeasti pehmis, ja joka on siis paradoksi. Ja tokkopa Tokkokaan tietää mitä naiset etsivät.
"Määritelmällisesti." Hoh-hoh.

Kaikissa ihmisryhmissä on kuules paljon paskaa ja vähän helmiä.

Kaverini, 100% heteromies, on komea, hurjapäinen luonne, korkeasti koulutettu, kivenkova karateka ja palveli armeijassa laskuvarjojääkärinä (huippukuntoisia eliittisotilaita). En ole koskaan nähnyt hänen itkevän - nauravan ja hymyilevän tosin sitäkin useamin. Hän on humanistinen ja avarakatseinen, hyväksyy homot (ja minut), saunottelee kanssani ihan rennosti ja voi halata minua pelkäämättä homobakteereita. Hän meni melko nuorena naimisiin yksinhuoltajaäidin kanssa, otti siis TOISEN MIEHEN LAPSEN hoidettavakseen rakkauden tähden ja on uskollinen ja hellä aviomies vaimolleen sekä isä tälle vieraalle lapselle ollut jo vuosien ajan.

Että revi siitä. Tällaisista miehistä naiset haaveilevat, vain naisista parhaat ne voivat saada. Harva meistä on rautaa, laulaa Frederick. Sama pätee myös homoihin.
Haluaisinpa nähdä millä argumentilla joku pystyy tuohon vastaamaan.
Antto, mä nyt satun tietämään jotakin poliisien anabolien käytöstä( joitakin yksittäistapauksia). siis joo, mä keksin kaiken....testais vaan ne säännöllisesti...
nimim. Öh... harvoinpa tällä palstalla näkee viestejä, kuten "anteeksi, olit oikeassa, minä yleistin liikaa." Vastavittuillaan jos pystytään, jos ei, kadotaan paikalta. Akkamaista toimintaa.
Vieläkään ei kuulu vasta-argumenttia. Tuntuupa hyvältä olla voittaja. :)
Joo-o, sellanen masterspappa sarjan voittaja juu-u, justiisa juu. Sellaisten seniilien voitot ne maistuvatkin... varsin elttaantuneilta.