Oletko pettänyt miestäsi?
Onko kukaan täällä pettänyt parisuhteessa miestään, vaikka on sovittu että suhde on yksiavioinen? Millaisissa olosuhteissa uskottomuus tapahtui? Känni? Pitkä erossa oleminen esim. työmatkan takia? Suhde ajatumassa muuten karille?
Entä onko täällä miehiä jotka on joutuneet petoksen uhreiksi, vaikka on sovittu uskollisuudesta? Miten selvititte tilanteen: anteeksianto vai ero?
Jaahas... Ihan ensiksi pitäisi kai määritellä, mitä on pettäminen. Jollekin vasta seksin harrastaminen on pettämistä, kun taas esim. minä pidän pettämisenä jo seuranhakua chatista ja kiihkeiden tekstiviestien lähettelyä toisen miehen kanssa.
No, bf:ni on jäänyt kiinni seuranhausta ja viestittelyistä useita kertoja. Varsinaisesta seksistä kuitenkaan ei. Ihan normaaleissa arkisissa olosuhteissa, eli pitkistä erossaoloista, kännitoilailuista tms. ei ole ollut kyse. Itkuthan siitä on minulle tullut, mutta anteeksi on aina annettu.
En ole lähtenyt bf:aa touhuistaan kovin tarmokkaasti syyllistämään. Pidän tuollaista seikkailuntarvetta eräänlaisena itsetuntovammana, jolle monikaan ei itse valitettavasti voi mitään.
Itsetuntovamma jolle ei voi mitään?! Mikä se semmoinen on? Ja kuka sille sitten voi jotain ellei henkilö itse? Ei todellakaan kukaan muu. Hyvä esimerkki vastuun siirtämisestä itsen (tässä siis poikaystävän) ulkopuolelle.
Syyllistäminen ei kannata, mutta en mä kyllä suosittele sulattamaan, jos kumppani hakee seuraa oli tai ehti sitä seksiä sitten olla tai ei. Todella epäkunnioittavaa ja itsekästä käytöstä mun mielestä - ja juu olen kokenut.
Mun mielestä suhteessa on aina ongelma, jos tuollaista tapahtuu, mitä teme kertoi.
Moi,
En tiedä onko asia noin yksiselitteinen. Onhan sitä tullut pyörittyä chatissa ja fantasioitua välillä kaikenlaista. Ja ehkä se uskottomuus mielessä on jo melkein sama asia kuin teossa. Itse en kuitenkaan halua mennä toiminnan puolelle ja usein sitten jo kaduttaa että on chattailut jonkun kanssa.
Suhteessa ei kuitenkaan tarvitse sinänsä mun mielestä olla mitään vikaa. Ehkäpä seksuaaliset mieltymykset eivät vaan kohtaa kaikilla tasoilla ja sitä etsii jonkinlaista korviketta.
On totta, että se ei ole toista kunnioittavaa ja siitä se paha mieli tuleekin. Kuitenkin rakastaa sitä omaa miestään, ehkä tosiaan itsetunto-ongelmakin voi olla taustalla, vaikkei sitä itse ehkä edes osaa nähdä.
Luulen etten ole ainoa, jolle asia on omakohtaisesti tuttu. Siksi olisikin mukava tietää miltä muista tuntuu kun vaikka chattailevat vieraitten kanssa.
Samoin täällä. Mies on omasta takaa, yhdessä 6 vuotta. Eikä ole tehnyt mieli mennä vieraisiiin. Aina silloin tällöin minäkin chatteilen muiden kanssa. Jos löytyy mukava mies jonka voi mukavasti tarinoida niin ei siinä mitään pahaa ole. Kahesti olen löytynyt miehen jonka kanssa menin pitemmälle. Yhen satojen km päässä asuvan kotimaisen ja yhen ulkomalaisen miehen kanssa. Löysimme heti yhteiset tekijät ja vaihdoimme ajatuksia. Oman miehen kanssa niitä asioista harvemmin on tullut tehtyä ja oli jännittävää kuulla muitten kokemuksia ja fantasioita. Vaikka vaihdettiin sähköpostiosoitetta ei kukaan hirvinnyt lähettää kuvaansa.
Olen sen verran miehessäni kiinni etten voisi olla uskoton, kärsisin vain pahan omantunnon tuskia jos tekisin syrjähypyn.
Selvennän hieman, siis eihän tavallinen chattailu yms ole epäsuotavaa, mutta, jos se on seksisävytteistä ja se pitää kumppanilta salata, niin onhan se kummallista.
Kyllähän ihmiset tietysti tekee kaikenlaista eikä pidä olla liian ankara. Yksi tanssii hitaita ja pussailee pikkujouluissa, toinen harrastaa nettiseksiä. Kummastakaan en kuitenkaan haluaisi saada tietää. Mutta onko sitten parempi, että todellisuus jossain vaiheessa levähtää silmille, kuten yleensä käy. En osaa sanoa. Siksi sanon, että parempi, että sellaista ei tapahtuisikaan.
Olen samaa mieltä, että parempi olisi jos sellaista ei tapahtuisikaan. Minulla ainakin on ollut tosi paha olo itsellä kun on "langennut". Olen joskus ajatellut, että toisaalta asia on vähän kuin lukisi itsekseen pornolehteä siis että hakee jotakin muita mielikuvia kuin sen oman miehen.
No sellaista elämä on ja täytyy myös osata suhtautua itse asiaan niin että a) omana käytökseensä voi vaikuttaa ja b) se ei ole maailmanloppu vaikka joskus sitten tulisikin jotain pornojuttua heitettyä, kunhan siihen ei jää koukuun
Tuntuu myös, että ainakin minä voisin jäädä johonkin chattailuun koukkuun, niin nopesti usein aika siellä vierähtää.
Minulla on hyvin omituinen ja hankala tilanne. Olen seurustellut yli 6 vuotta vähän yli kolmekymppisen fiksun ja söden miehen kanssa ja meillä on paljon yhteistä. Rakastamme toisiamme.
Ongelmana on nyt se, että kumppanini on vakavasti mielenterveysongelmainen ja joutuu käyttämään raskasta psyykenlääkitystä. Raskas lääkitys on kokonaan lopettanut hänen kykynsä seksuaaliseen kanssakäymiseen. Rakkaani valittaa, että hän ei tuossa tilassa pysty tuntemaan mitään seksuaalisia tunteita eikä pysty seksiin.
Muuten meillä menee hyvin ja pystymme puhumaan kaikesta rehellisesti ja avoimesti.
Minulle tämä tilanne on kidutusta. Kiihotun suuresti vain ollessani rakkaani lähellä, mutta en kuitenkaan saa kokea laukeamista hänen kanssaan.
Olen kertonut suoraan, että tilanne tuntuu hyvin vaikealta ja tarvitsen seksiä = eroottista koskettelua jonkun ihmisen kanssa. Rakkaani ymmärtää hyvin tilanteen ja on jopa oma-aloitteisesti ehdottanut, että aloittaisin seksuaalisen sivusuhteen jonkun kanssa.
Siitä tulisi aika mahdoton yhtälö: rakkaudentäyteinen pääsuhde ilman seksiä plus seksuaalinen sivusuhde, jonka olemassa olosta kaikilla osapuolillla olisi tieto.
Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta? Mitä tekisin, tilanne on kiduttava.
Hippipuu:
Useimmat psyykenlääkkeistä aiheuttavat juuri tuota, seksuaalisten halujen vähenemistä ja impotenssia. Ainoa mitä voitte asialle tehdä on keskustella lääkärin kanssa ja pohtia voiko lääkitystä vaihtaa tai annostusta muuttaa.
Vaihdollakin on omat riskinsä, uudella lääkkeellä voi olla pahemmat sivuvaikutukset (esim pahoinvointia tms) tai sitten ei vaikutusta ollenkaan.
Mutta tietysti mahdollisuudet on parempaan, vähemmän sivuvaikutuksia ja jopa seksikin voi sujua.
Muuta en voi oikeastaan neuvoa kun en tiedä mitä lääkkeitä hän syö ja millaisella annostuksella.
Mutta keskustelkaa lääkärin kanssa avoimesti, älkää yksin alkako tekemään muutoksia lääkitykseen.
Ja sitten tietty vastaus alkup. juttuun..
Tuli tuossa jokin aika sitten "liikuttuneessa" tilassa tehtyä sellaista mitä ei olisi pitänyt ja morkkis oli kaamea.
Muutenkin luonteeltani olen aika spontaani ja välillä tulee tehtyä sellaista mikä ei ole kovin järkevää.
Tunnustin tapahtuneen ja meni jonkun aikaa ennenkuin hän antoi anteeksi asian ja jouduin todellakin lupaamaan että jatkossa pidän käteni ja muut ulokkeeni aivan itselläni ja ne ovat vain hänen käytössään :-)
Kiitos Melkein kiltti.
Kysessä on Remeron, jota käytetään masennukseen, tässä tapauksessa 30 mg tabletteja:
http://www.tohtori.fi/laakkeet/tuote.php3?ID=1176
Sillä on tyypillisiä mielialalääkkeiden sivuvaikutuksia: vie kyvyn tunteisiin yleensä, lihottaa ja väsyttää.
Höpö höpö.. ei mielialalääkkeet vie kykyä tunteisiin, mutta libidoon ja erektioon ne voi vaikuttaa ja viivästyttää laukeamista. Remeron on ilmeisesti tässä suhteessa pahimmasta päästä.
Kannattaa kysyä Aurorix-lääkettä joka vie seksuaalisen halukkuuden vain hyvin harvoilta ja ei juurikaan vaikuta erektioon tai orgasmin saavuttamiseen.
Käytin Efexor-mielialalääkettä ja seksuaalinen halukkuuteni väheni miimiin. Mutta ei se parisuhdetta kaatanut, koska halusin halia ja helliä entistä enemmän kundikaveriani, koska en ollut enää niin ahdistunut ja masentunut.
Kun halittiin paljon (olin jatkuvasti kiinni kaverissani) niin runkkailin kundikaverini loppuun. Se oli ihan mukavaa ja sivuhommia ei tarvittu.
Sain 3 viikkoa sitten selville että bf:ni on ollut minulle uskoton ainakin kerran. Ajatukseni ovat ihan sekaisin, koska en tiedä mitä mun pitäisi tehdä. En ole puhut vielä bf:n kanssa, koska se voi mennä huutamiseksi minun puolelta ja sitä en halua.
PS. Oli tosiaan hassu olo, kun en ollut mielialalääkettä käyttäessäni juuri koskaan kiimainen vaan olin kuin viaton poika, joka hieroo uteliaana kundikaverinsa kyrpää :-)
Uskoton, sullapa on itsehillintää. Älä kuitenkaan kiusaa itseäsi liikaa pitämällä tuskaa sisälläsi.
Olet oikeassa siinä, että huutaminen ei auta eikä johda mihinkään.
Itse tiedät pystytkö antamaan tapahtuneen anteeksi. Älä syytä itseäsi, jos et pysty - harvaa pystyy vaikka moni yrittää.
Ei kai oikein ole mitään järkeä kaksinkertaiseen pimittämiseen. Voisitko vain yllättäen sanoa, mitä olet saanut tietää? Ja katsoa siitä sitten. Tappelu siitä yleensä aina tulee. On mahdollista, että bf:si kiistää kaiken ja syyttää sinua epäilystä tms. ja tilanteen aiheuttamisesta - tämä on aivan tavallista, mutta älä ota syyllisyyttä vastaan.
Toki on viisasta miettiä mitä tekisi ja etenkin mitä haluaa. Joskus auttaa, kun lähtee vaikka luottoystävän kanssa viikonloppumatkalle tms., että saa ajatuksensa paremmin liikkeelle.
Tämä tuskin lohduttaa, mutta ei kukaan tuossa tilanteessa useinkaan tiedä mitä tehdä. Kun haava on tarpeeksi syvä se lamauttaa.
Nikille Mielialalääke haluaisin sanoa, että kyllä tietyt mielialalääkkeet myös latistavat tunne-elämän yleensäkin. Mikään ei oikein tunnut miltään.
Sitten toiseksi (ja mulla on omaakin kokemusta) monet masennuslääkkeet hidastavat orgasmin saamista hyvin pitkään. Siitä tuli aivan ufomainen olo kun halua ja seisokkia riittää, mutta ei laukea vaikka kuinka hinkataan. Siinä tulee pallit kipeiksi. Tässä oli yksi syy miksi itse lopetin kokonaan masennuslääkkeet 6 vuotta sitten.
Kolmas syy lopettamiseeni oli paha lihominen, ilmeisesti lääkkeiden vaikutuksesta ja/tai masennukseen liittyvästä mussutteluhimosta.
Neljäs syy oli tiettyjen masennuslääkeiden (esim. Triptyl) suuta kuivaava vaikutus, joka sai hammaslääkärin hätääntymään, koska se tuhoaa hampaita.
Olen mieluimmin masennussairaudesta kärsivä seksuaalinen olento kuin
tönkkönä töpöttävä läski, tunnekyvytön, hampaaton eunukki.
Hippipupu: Kamalaa mömmöä sulle on syötetty (Triptyl).
Lihominen voi olla hyväksi. Mä olin anorektinen kun olin masentunut ja ahdistunut. Lihoin normaaleihin mittoihin kuin söin efexoria.
Suun kuivamista mulla ei ole koskaan ollut.
Ei ole paljon iloa seksuaalisuudesta, jos on masentunut ja ahdistunut. Edes omaan käteen vetäminen ei kiinnosta.
Voiko joku vastaa minulle että huomaako peniksen makusta jos bf käyttänyt kortsua, tosin ei mun kanssa vain silloin kun oli reissulla, Eli toisin halusin tietää onko se pettäny...
Aika jännä parisuhde Joku muulla, jos heti poikaystävää pitää ihan varmuuden vuoksi maistaa heti, kun se on kotiovesta sisälle päässyt. Kannattaisikohan vaikka kysäistä uskottomuudesta testauslipaisun sijaan. Tai sitten maistella ja toivoa, että bf käyttää sitä kondomia...
Vaikka minut on tuossa toisessa keskustelussa ("Kuinka monta seksipartneria") ehditty jo moneen kertaan teilaamaan "pinnalliseksi huoraksi, jolta puuttuu tunneäly ja empatiakyky" niin olen kyllä sitä mieltä, että pettäminen on perseestä: Jos tykkää miehestä ja haluaa jakaa elämänsä hänen kanssaan niin vieraissa käynti on alkusoittto erolle. Pettäminen rapauttaa suhdetta, koska joutuu valehtelemaan omalle rakkaalle tai ainakin muuttamaan totuutta.
Jos pettää miestään tai saa selville että oma kulta on pettänyt niin silloin kyllä täytyy mun mielestä vakavasti miettiä, että mitä on oikeesti jäljellä suhteesta. Anteeksianto on kamalan vaikeaa ja onnistuu ilmeisesti harvoin niin että pahoja kolhuja ei tule keskinäiseen luottamukseen.
Toisella foorumilla joku kiteytti tämän pettämisasian yhden pointin aika osuvasti. Normaali ihminen ei petä riideltyään kumppaninsa kanssa. Kun mieli on maassa ei edes seiso.
Täälläkin joku kertoi lähtevänsä vieraisiin, jos kumppani ei anna. Että silleen.
Mutta kannattaa muistaa, että joissakin tapauksissa ihminen ei edes itse tiedä miksi pettää, niitä perimmäisiä syitä. Toki suhteessa on jotain vikaa, mutta mitä, ei aina ole niin selkeää. Se voi selvitä sille ihmiselle vasta vuosien jälkeen. Ei se mitään oikeuta, mutta osoittaa tilanteen mutkikkuuden. Miten asiaa tällöin voisi edes puida selväksi?
En ole pettänyt, enkä tule pettämään...ei minulla ole kiinnostusta moiseen paskanjauhantaan kuin irtosuhde
Hmmm, pettäminen - onko se sitten tarkoituksellista vai ei, siitä voidaan olla montaa mieltä. Ajatuksena kiehtova, oman itsenäisyyden osoitus itselleen - ei toiselle, mitä se sille kuuluu missä sitä liikkuu. Luottamus, mitä se oikein on, käsiparissa mustasukkaisuuden kanssa? Voisiko sitä luottaa toiseen, en menis sanomaan...
Sopimuksellisuus, sitä kannattais yrittää. Sanotaan että sellaiset suhteet ei toimi - missä selitys = haluaa omistaa toisen kokonaan, on mustasukkainen ja kokee olevansa riittämätön, alemmuuden tunteita...
Seksuaaliset mieltymykset tulis olla suhteessa kohdillaan, jos toinen haluaa vain jotakin yksitoikkoista juttua toisen ollessa valmis paljon monimuotoisempaan juttuun, olis silloin hyvä miettiä jotakin toista kaveria tai kaksoiselämän hankintaa...
predatorboy kirjoitti: "Seksuaaliset mieltymykset tulis olla suhteessa kohdillaan".
Amen.
Jos eivät ole, eivätkä tyydyttävälle tasolle korjaannu ja tilanne häiritsee kannattaa
suhde lopettaa. Ensin voi kuitenkin miettiä kuinka koko suhde alkoi ja mitä siltä odotti.
Ei ole mitenkään tavatonta, että huomaa monen asian olleen pielessä.
Ehkäpä sitä ei esim. tiennytkään kovin hyvin kenen kanssa alkoi olemaan -ei tuntenut
tarpeeksi.
Itse olen joutunut aika usein "kolmannen pyörän" asemaan. En mitenkään yritä erityisesti vikitellä varattuja miehiä, mutta tässä iässä kaikki vähänkin kiinnostavat miehet alkavat olla varattuja, ja jäljellä on vain minun kaltaisiani luusereita, joten mitä on tarjolla, eikä se että he ovat varattuja yleensä ole edes tullut ilmi ennenkuin akti on jo ohi. En tosin enää yleensä edes kysele, muuten voisi käydä niin etten saa seksiä ollenkaan.
Varatut miehet eivät ole muistaakseni koskaan lähteneet mukaani humalassa, vaan he ovat aina olleet harkitusti liikenteessä. Olen tavannut heidät chatissa, kontakti-ilmoitusten välityksellä, Laaksossa tai Mäntymäellä, Keltaisessa Ruusussa tai Voguessa. Onhan mahdollista, että he ovat olleet hiukan hiprakassa tullessaan näihin paikkoihin, mutta hakeutuessaan niihin he ovat jo päättäneet hakea seksiä vieraan kanssa, ja on täysin sattumaa että vieraissakäynti tapahtui minun eikä jonkun toisen kanssa. Ja nämä ovat myös sellaisia paikkoja, joissa he voivat pysyä anonyymeina tai käyttää väärää nimeä.
Tietysti jonkin kontakti-ilmoituksen tapauksessa kyseessä on jo pidempi harkinta, sillä vaikka he olisivat olleet hiprakassa jättäessään ilmoituksen, he ovat varmaan jo selvinneet siinä välissä, ja olisivat voineet poistaa ilmoituksen tai jättää vastaamatta vastaukseeni. Tai jos he ovat vastanneet minun ilmoitukseeni hiprakassa, he olisivat voineet tulla katumapäälle ennen tapaamista ja peruuttaa sen tai olla tulematta sinne (niinkuin monet ovat tehneetkin). Ja yleensä on käynyt ilmi, etten todellakaan ole ensimmäinen, jonka kanssa he ovat pettäneet miestään, vaan että he tekevät sitä säännöllisesti.
Sama tyyli ja sama virsi joka asiaan - hui, kuinka homot on kauheita ! Onneksi hetskut uskovaiset osaa elää oikein ... Mistä näitä mielikuvitushörhöjä tänne piisaa ...
*haukotus*
Kyllähän se on aika kiistaton tosiasia, että homot nyt pettää paljon enemmän kuin heterot. Asia ei siitä muuksi muutu, vaikka homojen olisi kuinka vaikea myöntää se. Asia tuntuu olevan homopiireissä varsin kipeä - siitä kertoo jo sekin, että kun joku tuo asian esiin, useimmiten puolustaudutaan hyökkäämällä. Hyökkäämällä vaikkapa heteroita kohtaan: "Pettäähän heterotkin". Pettämistä moinen argumentti ei kuitenkaan puolla millään tavalla.
Ikävän monella homolla tuntuu olevan tavalla tai toisella vinksahtanut itsetunto, johon kuuluu empatiakyvyn totaalinen puuttuminen - kyvyn asettua sen petetyn osapuolen asemaan ja tajuta millaista väkivaltaa pettäminen hänelle tekee. Kovin monella homolla huono itsetunto ajaa myös siihen, että alitajuisesti ei uskota että pystytään pitämään oma bf rinnalla loppuiän. Siksi ajaudutaan etsimään muuta seuraa, ja samalla pönkittämään sitä vinksahtanutta itsetuntoa.
Tämä menee jo sivupoluille, mutta omasta tuttavapiiristäni olen huomannut kaksi erittäin tyypillistä piirrettä homoille: huono itsetunto ja ylisymbioottinen äitisuhde. Yleistystä kieltämättä, mutta olisi mielenkiintoista nähdä joskus ihan tieteellistä tutkimusta aiheesta.
Jaha, vika taitaa kyllä olla sinun mileikuvituksessasi. Pikku päässäsi kuvittelet minun sanovan jotain mitä en sano ja sisällyttävän kertomaani jotain piiloviestejä. Minä kerron vain kokemuksia omasta elämästäni, en arvostele sitä, mikä on kauheaa tai oikeaa, enkä varsinkaan ole missään väittänyt että kaikki homot pettäisivät tai että kaikki heterot olisivat uskollisia. Kyllä niiden pettäjien joukossa joiden kanssa olen paneskellut, on ollut myös "heteromiehiä", jotka ovat naimisissa naisen kanssa ja ehkä perheenisiäkin. Tosin todellisuudessa he ovat biseksuaaleja tai kaapissa olevia homoja, oikeat heteromiehet pettävät vaimojaan naisten kanssa, eikä minulla siksi ole heistä kokemuksia.
Katkero, kyllä heterotkin pettävät, joskus tuntuu että kaikki pettävät, mutta on tiettyjä syitä, miksi pettäminen on homoille *helpompaa*, ja lähes kaikki ne johtuvat yhteiskunnasta.
Ensinnäkin yhteiskunta on sallivampi miesten irtosuhteille kuin naisten. (Jotkut löytävät myös lisääntymisbiologisia syitä, miksi miehellä on suurempi tarve pettää kuin naisella, mutta sivuutetaan ne tässä.) Poikia rohkaistaan olemaan "tosimiehiä" pikkupojasta asti, ja tosimieshän tietysti paneskelee ympäriinsä. Mutta tosinainen ei paneskele ympäriinsä, sillä silloin hän on huora. Niinpä heteromiesten on vaikeampi löytää seksikumppaneita irtoseksiin, sillä naiset eivät halua leimautua huoriksi. Sen sijaan homomiehen on aina helpompi löytää irtosuhteita, kun kohteena ovat toiset miehet, jotka myös etsivät irtosuhteita. Kyse ei siis ole siitä, etteivätkö heteromiehet haluaisi irtosuhteita tai ryhtyisi sellaisiin tilaisuuden tullen, kyse on vain siitä että heille tilaisuuksia on harvemmin.
Toinen syy on, että vaikka yhteiskunta hyväksyy miesten irtosuhteet, se pitää usein avioliittoa pyhänä, ja yhteiskunnasta kohdistuu heteropareihin paine elää normien mukaisesti. Heteroille on suurempi kasvojenmenetys leimautua avionrikkojiksi kuin homoilla, ovathan homot jo yhteiskunnan hylkiöitä, eikä homojen parisuhteita muutenkaan oteta kovin vakavasti, homot itsekään eivät kunnioita toistensa parisuhteita. Kuinka usein olemmekaan kuulleet sanonnan, ettei seurustelu ole este, se on vain hidaste? Tämä tarkoittaa sitä, että suhteen odotetaan kuitenkin loppuvan ennen pitkää tai sen jommankumman osapuolen tai molempien lankeavan pettämään.
Kolmas syy on ehkä lapset. Niitä on heteropareilla useammin kuin homopareilla, ja ehkä heterot harkitsevat pidempään ennen kuin riskeeraavat puolison menettämisen lisäksi ehjän kodin lapsiltaan. Lisäksi pienten lasten vanhemmilla on vähemmän vapaa-aikaa ja siis mahdollisuuksia pettää puolisoaan. Useimmilla homoilla ei ole lapsia, ja aikaakin on siis enemmän.
Mutta kaikesta tästä huolimatta on tehty tutkimuksia, joiden mukaan heteroistakin kolmasosa tai puolet on ehtinyt pettää kumppaniaan. Homopiireissä vain uskollisuus on enemmän poikkeus kuin sääntö, mutta kaipa sellaistakin esiintyy? Onko täällä muuten sellaisia homoja, jotka ovat olleet suhteessa pitkään, sanotaan vaikka yli kymmenen vuotta, eivätkä ole pettäneet kumppaniaan kertaakaan tai tiedä tulleensa hänen pettämäkseen?
En ole pettänyt puolisoani koskaan mutta olen kyllä harrastanut seksiä muiden miesten kanssa.
Reko, katsopa tämän viestiketjun ensimmäistä viestiä. Siellä kysytään, "Onko kukaan täällä pettänyt parisuhteessa miestään, vaikka on sovittu että suhde on yksiavioinen?" Minä taas kysyin "Onko täällä muuten sellaisia homoja, jotka ovat olleet suhteessa pitkään, sanotaan vaikka yli kymmenen vuotta, eivätkä ole pettäneet kumppaniaan kertaakaan tai tiedä tulleensa hänen pettämäkseen?"
Jos sinä et kerran ole pettänyt, niin turhaan tulet tänne kertomaan sitä. Keskustelussa on alusta asti tarkoitettu pettämisellä vain sellaista suhteen ulkopuolista seksiä, joka tapahtuu vastoin nimenomaista sopimusta kumppanin kanssa. Sinun on turha hämmentää keskustelua lisää sillä kysymyksellä, onko vieraissa käynti pettämistä, jos se tapahtuu molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä. Sitä ei ole kukaan väittänyt, joten sinun on turha puolustella tekoasi.
Ei sitä millään evoluutiopsykologialla voi ryhtyä puolustelemaan että homomiehet pettää, sikailee ja käyttää toisia homomiehiä hyväkseen kuin esineitä. Puolustuksena ei voi myöskään käyttää sitä, että myös heteromiehet pettää jatkuvasti, sikailee ja käyttää prostituoituja!
Haluan nähdä kun lesbot juoksee pimpsa paljaana Mäntymäellä ja lipsuttaa tuntematonta clitorista tai usempaa sellaista pusikossa????!!
Näyttäkää minulle myös lesbosauna, jossa muijat on pimpsa raollaan odottamassa seuraavaa naista hommiin.
Homomiehet!!! Herätkää tai "lopunajan" ovat lähellä!
Niin, ovathan ne lopun ajat lähellä. Kun se aika koittaa niin maapallo syöksyy aurinkoon. Suhteellisesti katsoen ne ajat eivät ole juurikaan lähempänä kuin parisen tuhatta vuotta sitten muinaisessa Kreikassa tai Roomassa, jossa luotiin länsimaiselle 'sivistykselle' eräänlainen perusta.
Miesten seksikäyttäytyminen on kautta aikojen ollut toisenlaista kuin naisten. Osittain erot ovat johtuneet kulttuurista, ja lähentymistäkin on tapahtunut, mutta biologiset syyt eivät muutu miksikään, joten miehillä lienee todellakin (kuten joku jossain täällä on todennut) sisäänrakennettuna huomattavasti suurempi alttius ryhtyä "paneskelemaan ympäriinsä" kuin naisilla. Toiset pyrkivät ja pystyvät pitämään näitä haluja enemmän kurissa kuin toiset. Kumpi tapa on luonnollisempi, sen saa jokainen itse päätellä. Kuin myös sen, onko "luonnollisempi" käyttäytymismalli aina "parempi" vaihtoehto.
Minua ärsyttää suunnattomasti, kun tässä yhteydessä usein vedotaan tuohon "sisäänrakennettuun alttiuteen" tai "biologisiin syihin". Onko sitten jossain näytetty toteen, että sellaiset kemialliset tms. reaktiot elimistössä ovat olemassa, jotka tuon selittävät? Ellei ole, seikkaa ei voitane käyttää järkiperusteluna. Kysehän olisi täysin henkimaailman asioista!
Ihmisillä on varsin hyvä, joskaan ei täydellinen, itsekontrolli omien tekemistensä suhteen. Terveellä ihmisellä on myös empatiakykyä tajuta tekojensa vaikutukset toiselle ihmiselle. Ihminen näyttää olevan mestari keksimään ympäripyöreitä selityksiä omalle käyttäytymiselleen. Varsinkin evoluutiobiologia tuntuu olevan eräänlainen taikurinhattu, josta voi vetäistä selityksen asiaan kuin asiaan, ellei sitä muuten keksi.
Vastaavanlaisilla "biologisilla perusteilla" voisin heittää vaikka vasta-argumentiksi ihmisen taipumuksen suojella oman heimonsa jäseniä, joka estäisikin sitten pettämisen, jottei toiselle tulisi tehtyä henkistä vahinkoa.
Ryhtiliike ja Katkero, voisitte pyrkiä vähän analyyttisempaan ja vähemmän tunnepitoiseen keskusteluun. En minä eikä uskoakseni kukaan muukaan *puolustellut* pettämistä jollain evoluutiopsykologialla tai sisäänrakennetulla alttiudella. Yritin vain löytää mahdollisia syitä siihen, miksi homot pettävät useammin kuin naiset. Minä vain mainitsin biologiset syyt suluissa, ja käsittelin enemmän kulttuurin vaikutusta. Toki on luultavaa, että biologiset syyt ja kulttuuri vahvistavat yhdessä tietynlaista käyttäytymistä.
Kun puhutaan evoluution aikaansaamista sisäänrakennetuista alttiuksista, on hyvä muistaa kaksi asiaa. Ensinnäkin, vaikka ihmisellä on erilaisia biologisia taipumuksia, se ei tarkoita että hän olisi noiden taipumusten tahdoton orja tai kone, joka on pakotettu toimimaan niiden mukaisesti. Ihmiset ovat kykeneviä näkemään asiat suurempina kokonaisuuksian ja ottamaan huomioon myös läheistensä edun, ja lisäksi oman pitkäaikaisen etunsa vs. lyhytaikaisen etunsa. Eli kannattaako satuttaa rakastaana ja uhrata se elämänsä rakkaus hetken huuman takia... Jotkut ihmiset kuitenkin siitä huolimatta antavat periksi sille hetken huumalle.
Toinen asia on, että vaikka osa evoluution meille tuomista vaistoista kehottaisikin kylvämään siementämme mahdollisimman laajalle, evoluutio on antanut meille päinvastoinkin toimivia vaistoja, kuten mustasukkaisuuden ja pariutumisvietin. Evoluution kannalta on ollut edullista muodostaa kiinteitä pareja ja kasvattaa lapset yhdessä. Joku sanoo, ettei tällä ole enää homojen kannalta merkitystä, mutta eipä ole sillä siemenen levittämisellä laajemmaltikaan. Silti vaistomme toimivat samalla tavoin kuin heteroilla. Itsekkäästi tekisi usein mieli hyppiä vieraissa minkä ehtii ja samalla ei sallisi samaa omalle kumppanille. On ymmärrettävää, ettei suhde jossa toinen saa kaiken ja toinen ei mitään ei voi toimia. On sovittava, että joko molemmat saavat käydä vieraissa, tai sitten ei kumpikaan saa käydä vieraissa. En nä mitään ongelmaa, jos molemmat suostuvat järjestelyyn.
Sitten vielä "ryhtiliikkeelle", joka puhuu hyväksikäytöstä. Useimmissa tapauksissa seksuaalinen kanssakäyminen tapahtuu täysi-ikäisten osapuolten vapaasta tahdosta, ilman että toista osapuolta olisi jotenkin huijattu mukaan. En ymmärrä miten tällainen voisi olla hyväksikäyttöä. On tietysti sellaisiakin tapauksia, joissa toinen on huijattu sänkyyn, mutta ne ovat harvinaisempia. Lisäksi on sellaisia tapauksia, joissa molemmilla osapuolilla on sellainen käsitys, että toinenkin osapuoli hakee samaa kuin itse ollaan hakemassa (hetken huumaa tai ikuista rakkautta), vaikka itse asiassa toiveet ovat vastakkaiset. Tällaiset ovat ikäviä väärinkäsityksiä, joista seuraa ainakin toiselle osapuolelle mielipahaa, mutta eivät hyväksikäyttöä siinä mielessä, että se tapahtuisi tarkoituksella.
Minun mielestä ihan turha puhua evoluutiobiologiasta ja oman ryhdittömyyden perusteluista samaan aikaan. Kyllä mies voi vetää omaan käteen, jos meinaa esim. olla uskoton puolisolleen. Kyllä se helpottaa.
Ja ehdottaisin että hhmm.. ja muut analyyttiset tutustuisivat alan kirjallisuuteen ekaksi ennen kuin ryhtyvät puhumaan biologiasta ja homomiehistä.... esim review:
Rahman & Wilson (2003) Born gay? The psychobiology of human sexual orientation. Lehdessä: Personality and Individual differences, 34, 1337-1382.
Nuo miesten ja naisten erot - aika vaarallista yleistämistä. Jutelkaapa enemmän naisten kanssa. Kyllä löytyy
agressioita ja intohimoja, halua rajuunkin käytökseen sieltäkin yhtä lailla. En mä ole ainakaan huomannut eroja.
Erot on lähinnä siinä, että yleiset odotukset ovat naisia vastaan, sosiaalinen kontrolli on tiukempaa kuin miehillä.
Toki jonkinlainen ero asioiden toteutustavassa voi olla ja ehkä onkin.
Mutta täytyy edelleen muistaa, että kaikki homot eivät käy pimeissä huoneissa jne. Tuskin edes suurin osa, koska se tarkoittaisi aikamoisia määriä, vai mitä? Helsingin alueellakin puhuttaisiin useasta kymmenestä tuhannesta pimeän huo-
neen asiakkaasta. Eiköhän niitä paikkoja sitten olisi hieman useampia ja jo olemassaolevissa käsittämätön tunku. Vertailun vuoksi, viikonloppuiltana, jos Helsingin homobaarit ovat täynnä, niissä on yhteensä vain n. 2.000 asiakasta läsnä.
Nimenomaan, dear sunshine. Itse olen puhunut trendeistä, käyttäytymismalleista, joihin miehet ovat empiirisen havainnointini mukaan taipuvaisempia kuin naiset. Olivat ne syyt sitten biologisia, kulttuurisia tai sosiaalisia.
Ja variaatiota on runsaasti molemmilla sukupuolilla. Vain murto-osa homomiehistäkään käsittääkseni todella käyttää aktiivisesti runkkukoppeja, pimeitä huoneita tai pusikoita seksiä saadakseen - ja ainakaan säännöllisesti. Toisaalta jotkut naiset saattavat toimia aivan samoin, ainakin kesäisin puistoissa ja ulkoilualueilla kuulemma niitä kuksivia pariskuntia (hetero-) on kompasteluun asti. Tosin useimmiten lienevät kuitenkin jo ennestään tuttuja kumppaneita keskenään.
Huomaan nyt, että "Ryhtiliike" on pelkkä trolli, jonka ainoa tarkoitus on loukata ja ärsyttää muita ihmisiä. Kas kun en sitä heti huomannut, nyt kun huomasin, jätän hänen kommenttinsa huomiotta, niinkuin hänkin jättää huomiotta kommenttieni sisällön.
Olen samaa mieltä kanssasi mm. ;) Ryhtiliikkeestä - vaikuttaa olevan jonkinlainen "homoystävällinen" uskis tai vastaavaa - mutta samaa asenteellista saastaa ennakkoluuloineen tuossa yritetään levittää - nyt tosin muka "naamioituna" !?
Ryhtiliike on uskis, hetsku ja riidanhaastaja. Ilmeisesti J.F.?
Joopa. joo.. heti leimautuu uskikseksi jos uskaltaa kysyä moraalin perään. Mun mielestä homoyhteisö hymistelee ja kätkee sisäänsä selkärangattomuutta, perversioita ja promiskuiteettia. Lähes kaikki käyttäytyminen on nykyään sallittua.. ja jos uskaltaa kysyä näistä asioista on välittömästi "loukkaava"????!!
Se että haluamme heteroyhteiskunnan hyväksyvän meidät, ei tarkoita, että meidän homojen pitäisi muuttua äärisuvaitsevaiseksi!!!
Liikuttava tuo esimerkki heteropareista jotka naivat puistossa kesällä. Oletteko ihan pimeitä.. osoittakaa minulle yksikin nainen joka vaeltaa yöaikaan puistossa etsimässä tuntemattomia miehiä jotka panisivat!! Luulenpa että naiset kavahtaa yöaikaan puistoja.
Mutta siellä Mäntymäellä kuhisee kesällä homoja jotka ottaa suihin ja panee tietämättä kenen kanssa sitä tekevät... Olenko väärässä?
Ja sitäpaitsi Z-lehdessä auliisti mainostetaan näitä ulkopaikkoja siinä "menopalstalla"??? Yäks.
Olen kaapista ulkona oleva homo ja olen ylpeä omasta homoudestani, mutta häpeän näitä homosaunoja ja puistoja.
Sattuuko muuten kukaan tietämään onko lesboille omaa seksisaunaa Hesassa :-) Kai lesboja on yhtä paljon kuin homoja Hesassa ja meitä homot pystymme pitämään toiminnassa yhden seksisaunan (Vogue)?
PS.
En ole "homoystävällinen uskis", koska olen eronnut kirkosta ja ateisti."Homoystävällinen" olen varmasti, koska tunne yksinomaan seksuaalista vetoa miehiin.
Mikä on "trolli"? En usko että olen sellainen, koska en tiedä mitä se tarkoittaa.
Nimikirjaimeni eivät ole J.F.
Eivät ne naiset ehkä puistoissa vaella seuraa etsimässä, mutta baareista sinne kyllä sopivan seuralaisen kanssa eksytään. Olen kyllä itse nähnyt kuinka Helsingin keskustankin puistoissa pensaat pöllyävät hetskujen mellastaessa. Ehkäpä härskein näky oli Vanhan kirkon portailla tapahtunut pano eräänäkin kesäyönä. Siinä sitä touhuttiin kaikkien spottien alla ihan kainostelematta. Eikä se ole yksi tai kaksi kertaa, kun olen diskon vessassa käydessäni kuullut viereisestä kopista ähellystä -kyllä ne siveelliset ja hyvin käyttäytyvät heterotkin osaavat (vessan)panokoppeja käyttää. Olenpa joskus tanssilattiallakin nähnyt sellaista kähmintää, että oikein nolotti katsoa: käsi vaan sujuvasti hameen alle ja menoks! Sinänsä minua ei kauheasti hetkauta moiset touhut -omapa on häpeänsä. Mutta turha homoja on syyttää mistään löyhästä moraalista; kyllä se valtaväestö osaa ihan samalla tavalla riettailla! Muuten, vaikka olen homoklubeillakin nähnyt ja kuullut vähän yhtä ja toista, niin en sentäs ole vielä koskaan nähnyt homojen naivan ydinkeskustan puistoissa tai uimarannoilla, toisin kuin heteroiden. Kaikkein huolestuttavinta mielestäni on se, että hetskukaverini ja -tuttuni eivät pidä suojattua sekisä ollenkaan niin itsestään selvänä, kuin homokaverini. Homo saa morkkiksen lipsuttuaan kondomin käytöstä, mutta hetero(mies) ylpeilynaiheen...
Ma olen pettanyt kaksi kertaa nykyista poikaystavaani. Ollaan eletty kaukosuhteessa (Keski-Suomi- Tokio) muutamia kuukausia.. Tosin ah, ihanuutta han on tulossa mun luo Suomeen vahan yli kahden viikon paasta. Petin hanta just sen takia, koska olin niin turhautunut kaukosuhteeseen. Olen viela nuori (18), ja tosi seksuaalinen ihminen ja turhauduin siihen, kun en saanut seksia sillon kun halusin.. Joten hankin yhdenillan jutun ja se oli taysin tunteeton ja nopee pano, jonka jalkeen sanottiin Hyvasti. Toinen kerta oli sitten kannissa, kun mut pakotettiin seksiin. Ja jos joku ei usko, niin voi kuvitella, etta olenko vapaaehtoisesti ottamassa suihin tuntemattomalta miehelta paikallisen S-marketin paaovien edessa klo aamuyo jotain. En. Enka aio pettaa hanta enaa.
Aikasempia poikaystavia olen pettanyt sitten sen takia, koska olen ollut toisarvoinen ja mua ei ole otettu tarpeeksi huomioon ja ihan pelkkaa tyhmyyttani.
"kun mut pakotettiin seksiin"
Eiköhän tuo jo luokitella raiskaukseksi. Vai mitä tarkoitit pakottamisella?
No ihan miten sen asian haluaa ymmartaa. Se oli ehka lieva raiskaus, mutta en halua kokea sita niin, koska se olis jo toinen kerta..