Olen hiukan eksyksissä omien tuntojeni kanssa. Kohtasin noin 2 vuotta sitten yllättäen ja odottamatta ihmisen, kuka jäi sydämeni sopukoihin ja mieleeni ehkäpä ikuisiksi ajoiksi. Kohtaamisemme oli mystinen, upposimme absurdissa tilanteessa toistemme silmiin niin, että kaikki muu ympäriltä pysähtyi ja katosi hetkeksi. Olin hämilläni ja niin oli toinenkin osapuoli. Paikalla oli muitakin, jotka varmasti hämmentyivät myös.
Eksyksissä olen siksi, että kohtaamani ihminen oli kanssani samaa sukupuolta ja aiemmin (enkä sen jälkeenkään) ole vastaavaa sielussa asti tuntuvaa kohtaamista kokenut. Lisäksi meillä on reilusti ikäeroa.
Viestittelimme kevyesti jutustellen muutaman viestin verran, kerroin tuntemuksestani, joskin vähän epämääräisesti. Tilanteen asetelma oli haastava hierarkisuuden vuoksi ja itse totesin ymmärtäväni eettiset perusteet enemmän yhteydenpidon jatkamisen esteeksi ja toivotimme toisillemme kaikkea hyvää jatkoon.
Tästä jäi itselleni kuitenkin kytemään kaipuu, näin usein unia hänestä ja olen huomannut, että tunnen ehkä myös seksuaalista viehtymystä tätä naista kohtaan. Tunteet ovat hyvin vahvat yhä edelleen. Haluaisin yhteyden tähän ihmiseen, haluaisin kovasti hänen olevan elämässäni, mutta niin tuskin tulee tapahtumaan, vaikka ajattelenkin tiemme vielä kohtaavan, jos niin on tarkoitettu
Olen pitkässä heterosuhteessa ja en koe aiemmin tunteneeni vetoa samaan sukupuoleen. Suhteessani asiat ovat kohdallaan, myös seksi, mutta minua riivaa vieläkin käsittämätön kaipaus tätä tuntematonta, mutta samaan aikaan niin tutulta ja läheiseltä tuntuvaa ihmistä kohtaan.
Onko vastaavaa kokeneita? Miten saada itsensä unohtamaan vahva tunne?
Eksyksissä olen siksi, että kohtaamani ihminen oli kanssani samaa sukupuolta ja aiemmin (enkä sen jälkeenkään) ole vastaavaa sielussa asti tuntuvaa kohtaamista kokenut. Lisäksi meillä on reilusti ikäeroa.
Viestittelimme kevyesti jutustellen muutaman viestin verran, kerroin tuntemuksestani, joskin vähän epämääräisesti. Tilanteen asetelma oli haastava hierarkisuuden vuoksi ja itse totesin ymmärtäväni eettiset perusteet enemmän yhteydenpidon jatkamisen esteeksi ja toivotimme toisillemme kaikkea hyvää jatkoon.
Tästä jäi itselleni kuitenkin kytemään kaipuu, näin usein unia hänestä ja olen huomannut, että tunnen ehkä myös seksuaalista viehtymystä tätä naista kohtaan. Tunteet ovat hyvin vahvat yhä edelleen. Haluaisin yhteyden tähän ihmiseen, haluaisin kovasti hänen olevan elämässäni, mutta niin tuskin tulee tapahtumaan, vaikka ajattelenkin tiemme vielä kohtaavan, jos niin on tarkoitettu
Olen pitkässä heterosuhteessa ja en koe aiemmin tunteneeni vetoa samaan sukupuoleen. Suhteessani asiat ovat kohdallaan, myös seksi, mutta minua riivaa vieläkin käsittämätön kaipaus tätä tuntematonta, mutta samaan aikaan niin tutulta ja läheiseltä tuntuvaa ihmistä kohtaan.
Onko vastaavaa kokeneita? Miten saada itsensä unohtamaan vahva tunne?