kaunis homomies, ronski lesbonainen
Miksi naisellisia homomiehiä ihaillaan? Varsinkin jos täytyy "yliesittää". Onko se muoti-ilmiö? Mix niin "teatraaliset" tyypit on mukavia. Meitä " norm" ei huomata. Ehkä juuri siksi ku me olemme niin hiljaisia siellä nurkan takana.
Ihaillaan varmaan, koska se ihailijaa miellyttää? Eikö muita sitten ihailla? Onko muilta pois, jos "naisellisia homomiehiä" ihaillaan? Haittaako "yliesittäminen"? Kenen pitäisi huomata "norm"? Tarvitseeko lopulta olla niin hiljainen, siellä nurkan takana? Jos se häiritsee, niin eikö siitä voisi itse ruveta luomaan brändiä ja muoti-ilmiötä?
MORO. Anteeksi jos loukkasin. Olen vain huomannut että meitä "miesmäisiä" lesboja
ei niin kovasti mukavasti kohdella. Olisihan se mukava olla hoikka ja nätti nainen
Miksi telaketjulesboja vihataan. Mieshomo saa olla naisellinen mutta ruutupaitainen pyöreähkö miesmainen nainen tuottaa inhoa?
En minä tätä ainakaan henkilökohtaisesti ottanut. Enhän minä taida sopia "kauniin miehen" muottiin oikein misään kulmasta. Lähinnä jäin miettimään, että onko tosiaan niin, että jotenkin yleisemmin homomiehellä olisi hyvin tilaa olla erityisen "naisellinen". Olen ymmärtänyt, että haasteensa on siinäkin: huutelua nyt ainakin.
Esimerkiksi Tuure Boelius kertoo näiden sukupuolirajojen rikkomisen aiheuttavan vähemmän mukavaa kohtelua:
https://www.voice.fi/viihde/a-176769
Entä vihataanko "telaketjulesboja" yleisemmin? Olen kyllä kuullut kaikenlaisia puheita, mutta jälleen kerran arvelisin, että kyse on sukupuolistereotypioiden rikkomisen aiheuttamasta hämmennyksestä ja siihen liittyvistä reaktioista.
Yleisesti kai kaikenlainen rajojen rikkominen pistää päät pyörälle, erityisesti kun kyse on sukupuolikysymyksistä. Moni ehkä ottaa aiheen tosi henkilökohtaisesti?
Ongelmahan on pikemminkin se että feminiiniset miehet leimataan "homoiksi", vaikka he pikemminkin ovatkin jotain muuta suuntautumista. Sillä jos tuntee mieltymystä olla feminiinisukupuolinen, niin kyseessähän on piemminkin transkirjoon suuntautumiseen viittaava.
Toisaalta koko joukolla heteronaisia on kotonaan varsin sievä bimies, jopa söötisti tyttöilevä tms.
Eli dilemma onkin enempi siinä, miksi feminiinisiä miehiä "homotellaan", vaikka he ovat ilmiselvästi jotain versin muita kuin täysin vain miehestä pitäviä miehiä.
Homomiesten haukkuminen muka feminiinisiksi on sitä "perinteistä" uskomussynnin harrastamista. Naisellista, feminiinistä miestä kun voi sanoa naiselliseksi, feminiiniseksi ihan ilman mitään "homo"-kytkentää. Etenkin kun samalla on vältetty ja jopa närkästytty siitä, jos sanoo samalla lailla "naisellinen heteromies" ja "feminiininen bimies". Eli noissa näkee yhä sitä, miten tiettyjä ilmauksia pyritään yhä tyrkyttämään vain homomiehiin.
Tosin sitten myös sukupuolineuraaliudessa on sorruttu ottamaan yhteisiksi, yleistäviksi termeiksi naisiin totutusti liitettyjä ilmauksia, kuten kaunis nainen ja kaunis mies, eikä komea nainen ja komea mies. Vaikka esim. hyvännäköinen olisi parempikin spneutraali ilmaisu. Sukupuolineutraaliuttamisessa on siis jonkin verran ns. "ojasta allikkoon" -sortumista.
Luulen, että asia riippuu ympäristöstä.
Omassa kuplassani naismaisia miehiä pidetään vähemmän uskottavina, vähemmän kiinnostavina, vähemmän älykkäinä.
Kaikki saavat mielestäni olla, mitä ovat. Ja muiden tulisi tarvittaessa tarkistaa kantaansa. Tämä on lähtökohta.
Sellaista rohkenen silti tiedustella, että jos "ruutupaitainen pyöreähkö miesmainen nainen" tiedostaa lainalasuudet ulkonäköön nähden, ja kärsii asiata, niin miksi ei kasvata pitkiä hiuksia, laihduta, ala huomaamattomasti hitusen ehostamaan itseään, lopeta farkkujen ja ruutupaidan käyttöä?
Jotkut naismaiset miehet tekevät samaa: alkavat kasvattaa massaa salilla, kasvattavat naamakarvaa, leikkaavat hiuksensa lyhyiksi, pukeutuvat farkkuihin ja ruutupaitaan.
Enpä tiedä. Yksilöllinen itsevaltaisuus ja yhteisön lainalaisuuksien kunnioittaminen. Jokainen varmaan löytää jonkun tasapainon. Energiankäyttö ulkonäkönsä muokkaukseen voi olla pois muista asioista ja karhunpalvelus.
Identiteettipolitiikan muoti vaihtelee. Tällä hetkellä muotia ovat naiset ja naiseus, ja sen myötä myös suhtautuminen homomiehiin on muuttumassa niin, että naisellisia homomiehiä ihaillaan, kun taas tavallisia mieheltä näyttäviä homoja syytellään "toksisesta maskuliinisuudesta". Kulttuuri on nykyään hyvin pinnallista, niin että pelkkä huulipunan käyttö voidaan nähdä hienona ja radikaalina queer-eleenä, mutta punttisalilla käyvää homoa syytetään symbolisesta väkivallasta naisia ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan.