Kannattaa huomata myös, että tietoa sukupuolta ei ole pakko ilmoittaa kirjastolle lainkaan.
Meistä kerätään tietoa monella tavalla. Niitä yhdistelemällä saattaa syntyä varsin paljastava kuva elämästämme. Kannattaa siis olla tarkkana mitä tietoja missäkin yhteydessä tiedustellaan ja kuinka niihin vastataan.
Tilasin eräästä yrityksestä isohkon erän pyykinpesupulveria. Jos aikoo rekisteröityä heidän asiakkaakseen, on ilmoitettava koko henkilötunnus. Tunnushan paljastaa oitis järjestelmässä käytetyn binaarisen sukupuolen: nainen taikka mies. Toki tilaaminen kertomassani tapauksessa käy yksinkertaisemmin vain maksamalla pankin kautta.
Yritys pitää siis asiakasrekisteriä. Siitä on oltava lain mukainen rekisteriseloste. Aion pyytää heiltä selosteen ja tiedustella sen lisäksi mihin tarkoitukseen he keräävät ihmisten henkilötunnuksia.
Kerta toisensa jälkeen rekisteriselosteen saaminen on jostakin kumman syystä hyvin hidasta. Joskus sellainen tulee vasta huomautuksen jälkeen.
Olen pitänyt tapanani käyttää noihin epämääräisiksi arvelemiini tarkoituksiin itse rakentamaani henkilötunnusta, siis feikki-sellaista. Ideana on se, että tunnus menee ohjelmiston oikeellisuustarkistuksen läpi. Kannattaa antaa ikä suunnilleen oikeana. Annoin itse keksimäni henkilötunnuksen kerran jollekin sivustolle. Ikäni oli muka pikkulapsen. Sivustolla tuli oitis melkoisia ikärajoituksia tietoon, jota olisin kuitenkin tarvinnut.
Virallisissa yhteyksissä keksittyä henkilötunnusta ei tietenkään saa käyttää.
Henkilötunnuksen rakentamisohjeet löytyvät Wikipediasta. Samoin tietoja henkilötunnuksen käytön rajoituksista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6tunnus
Kommenttia muokattu: 12.03.2017 klo 12:45