Nyt kun vielä annettaisiin tunnustus niille, jotka aloittivat mellakan: eli ne näkyvimmät tyyppit, jotka eivät oikein muualle päässeet: drag queenit, latinot ja tummaihoiset, transseksuaalit, genderbleding tyttöpojat, poikahuorat. Eli ne, jotka olivat silmätikkuja homojen alakulttuurissa ja joilla ei ollut mitään menetettävää. Joukkio, joka vieläkin on homoliikkeen paariaa.
Pitää muistaa myös se, että Stonewall oli mellakka, vaatimus oli oikeus juhlia ja oikeus omaan tilaan. Politiikka tuli mukaa myöhemmin.
Roland Emmerich (Independence Day) ohjaama Stonewall elokuva on luvattu ilmestyvän syksyllä. Linkitetystä jutusta päätellen elokuvan juoni lienee kotoa potkitun valkoisen pojan kasvutarina, joka sijoittuu Stonewall kapinoihin. Viime vuosina on puhuttu Stonewall kapinoiden white wash/gay wash-ilmiöstä, drag sekä transgender, latinot sekä tummaihoiset ovat pyyhitty mellakoiden historiasta pois, sekä homoliikkeen keskiluokkaistumisesta, joissa tasa-arvoinen avioliittolaki on näytellyt pääosaa. Ehkä näin onkin, suurin osa homoista on ihan tavallisia, suht' arvokonservatiivisa kansalaisia. Homoliikkeen juuret olivat kuitenkin mellakassa, oman tilan haltuunotosta ja niin...bileistä.
Kuvista päätellen päähenkilöiksi on kelpuutettu kaksi tummaihoista. Otoja Abit:n esittämä Marsha P. Johnson näyttää olevan sivuosassa.
Saas nähdä sit.
Mielenkiintoista on myös nähdä, miten Emmerich käsittelee joulukuussa 1969 perustetun yhdistyksen (GAA) entistä presidenttiä Mr Thorstadia ja sitä miten tämä vastusti pedofilian kriminalisointia, ja myöhemmin oli NAMBLAn perustajajäsen.
Tutustumalla Thorstadiin lähemmin, alkaa jo varovaisesti toivoa että tämä ei olisi sitä "Gay-kulttuuria", jonka katoamisen puolesta mm. nimim. "JuhaniV" oli huolissaan.
Niinpä. Paljon on vettä virrannut ja nyt ollaan tässä. Todella voi ajatella, että Stonewall kiillotetaan ajan saatossa, kuten muutkin taistelujen muistomerkit. Mielenkiintoista elokuvaa odotellessa.
Ohititko, "Rubix", kenties tarkoituksella juuri homoliikkeen alkuun sijoittuvat pedofiliakytkennät sen johtohahmoilta?
Minäkin odotan elokuvaa mielenkiinnolla. Erityisesti kun keskustelu sen myötä alkaa, elokuvan todenmukaisuudesta ja juuri em. henkilöistä ja heidän elämästään.
Saatan tietysti olla väärässä, mutta sieltä kaapista mahtaa löytyä muutakin kuin päähenkilöt. Luultavasti vain kovasti huomiota kaipaavat vähemmistön edustajat luottavat siihen, että kyllä heitä "uhreja" kansa ymmärtää. Kivassa paineessa, saattoihan se ollakin 14. Tai ehkä 11, vähintään...
Pedofiilien lyöttäytyminen kimppaan hlbti-oikeuksien puolesta aikanaan toimineiden kanssa on tapahtunutta historiaa. Tapahtunutta historiaa on myös se, että tiet ovat vuosikymmeniä sitten erkaantuneet.
Minusta on todella törkeätä lukea nimim. "tjas"in pedofiliaan vihjaavista kommenteista, joita hän on kohdistanut "JuhaniV":n suuntaan ja muualle. Tämä tietysti tätä homo-ongelmaisten harrastamaa ala-arvoista lokakampanjaa, johon ihmiset ovat tulleet jo immuuneiksi.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaista asemaa ajavalla "liikkeellä" ei ole vaikkapa uskonlahkoihin tai puolueisiin verrattavia rakenteita. Kun kyse ei ole ylhäältä johdetusta yksittäisestä toimijasta, on aika tarkoitushakuista syyllistää koko yhdenvertaisuutta edistävää liikettä sen historiaan liittyvien (näkyvästikin vaikuttaneiden) yksilöiden omista agendoista.
Tämä yksilökeskeisyys voi olla vaikeasti hahmotettava, jos oma tuttu maailma on vaikkapa määrämuotoinen puolueorganisaatio tai uskonnollinen yhteisö.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantamista ajavat ovat lähtökohtaisesti yksilöitä, joista monet toki ovat erilaisten ihmisoikeusjärjestöjen ja muiden verkostojen jäseniä. Ei ole koko "liikettä" kattavaa hierarkista järjestelmää, johtajia, puoluekokouksia, seuraajia, kymmenyksiä, jäsenkirjoja tai oikeastaan suoranaista yhteistä agendaakaan.
Hlbti-aktivismiin toki kuuluu järjestäytynyttä toimintaa. Sen päämäärä on yleensä yhdenvertaisen aseman tavoittelu, tiedon jakaminen ja ihmisten auttaminen. Nykyään laajalti hyväskytyssä ytimessä voi meillä ajatella olevan sukupuolisen ja seksuaalisen itsemäärittelyoikeuden sekä mahdollisuuden perhe-elämään yhdevertaisin eväin. Joissain maissa kamppaillaan homoseksuaalisten suhteiden laillistamisesta - niin täälläkin vielä joitain vuosikymmeniä sitten.
Varsinkin "seksuaalisen vapautumisen" varhaisvaiheissa aktiivisten toimijoiden henkilökohtaiset agendat vaikuttivat paljoon.
Kielteinen suhtautuminen pedofiilisten suhteiden laillistamiseen perustuu siihen, ettei lapsen ja aikuisen suhde voi varsinkaan seksuaalisuuden kohdalla olla tasa-arvoinen. Yleisesti hlbti-vähemmistöjen yhdenvertaisuutta edistävillä ei ole mitään erityisiä vaatimuksia esimerkiksi seksuaalisiin suojaikärajoihin. Olennaista on niiden yhtäläisyys suhteen lajista riippumatta.
Tuo pedofilia-kortti on jo niin nähty. Varsinkin parisuhdelain säätämisen alla asia käsiteltiin aika perinpohjaisesti.
"Viimeisimmät tutkimukset homoseksuaalisuuden ja pedofilian yhteydestä suoritettiin 2000-luvun alussa. Piip."
Homoseksuaalisuudella ja pedofilialla on varmaankin yhtä paljon tekemistä toistensa kanssa kuin heteroseksuaalisuudella ja pedofilialla. Tai Katolisuudella ja pedofilialla. Piip-piip.
