Stradaa ei varmaan "meikäläisetkään" katso kiusaantumatta.
Vilkas radio- ja tv-viikonloppu (juttukommentit)
Lisäksihän mediakulttuurin puolella on viikonloppuna ollut esillä Suomessa vierailevan kirjailija John Irvingin uusin tiiliskiviromaani Minä olen monta, jossa keskeisesti nostetaan esiin "vähemmistönä" vähemmistön joukossa biseksuaalisuus - mikä toki ns. suurelle yleisölle onkin ehkä vähemmistö, vaikkakaan meille, vieläkin pienempää vähemmistöä edustaville sitä he eivät olekaan, vaan ns. gay-maailmasta aika iso osa on toki bi-maailman kyllästämää, femiiniini-bi-miehineen ja ukm-näyttelijä- ja asiakaskunta-pornoineen poikineen.
Mutta hyvä toki, että asia on noin jutuissa omallakin nimellään - jospa se avittaisi ns. suurta yleisöä näkemään biseksuaalisuuden omanaan, eikä määrittämään heitä homo- tai heteromaailman kahtiajakoisuuden kautta, sekä myös vähentäisi biomintakeisuuksien tuputtamista homoihmisten jutuiksi.
John Irving oli haastateltavana yleisötilaisuudessa mm. lauantaina.
Kirjailijasta ja kirjasta uutisoi mm. HS näin http://www.hs.fi/kulttuuri/John+Irving+kirjoittaa+homojen+ja+lesbojen+asemasta+Yhdysvalloissa/a1366263398422
Kommenttia muokattu: 21.04.2013 klo 15:15
Mutta hyvä toki, että asia on noin jutuissa omallakin nimellään - jospa se avittaisi ns. suurta yleisöä näkemään biseksuaalisuuden omanaan, eikä määrittämään heitä homo- tai heteromaailman kahtiajakoisuuden kautta, sekä myös vähentäisi biomintakeisuuksien tuputtamista homoihmisten jutuiksi.
John Irving oli haastateltavana yleisötilaisuudessa mm. lauantaina.
Kirjailijasta ja kirjasta uutisoi mm. HS näin http://www.hs.fi/kulttuuri/John+Irving+kirjoittaa+homojen+ja+lesbojen+asemasta+Yhdysvalloissa/a1366263398422
Kommenttia muokattu: 21.04.2013 klo 15:15
Listalle olisi voinut ottaa muutakin. Esim. Ylen Klassinen -kanavalla on jo kaksi tuntia kuultu Norma-oopperaa, jossa pääosassa on Maria Callas. Hän oli aikoinaan ehdoton homoikoni.
vaikuttaa vastenmieliseltä juoruilulta nuo kaksi ensimmäistä
Jos nimim. Rox2010 tarkoittaa ensimmäisellä Edith Södergrania, niin Kati Mustolan ja Johanna Pakkasen toimittamassa Sateenkaari-Suomi kirjassa (2007) on yksi luku omistettu Edith Södergranille. Toisesta jutussamme mainitusta ei sanota mitään tarkempaa, koska emme voi tietää, mutta kiinnitti vain huomiota se, että perheestä ei puhuta. Monien muiden taiteilijoiden kohdalla perhe on näkyvästi esillä. Vaimon, lasten ja rakastajattarien olemassaolo usein ilmeisesti tukee taiteellista luomistyötä ja innoittaa parempiin suorituksiin.