Täytyykin kysyä umpiheterojalkapallofanihenkeenjavereen-mieheltäni, joka kenties kasvattaa perheessämme ei-hetero lasta, että mitä hän ko. asiasta tietää ja tuumaa.
Englannin jalkapalloliitto FA on ottanut kyllä tiukan linjan kaikkeen epäasialliseen kohteluun. Rikkomusten sanktioperusteissa rasismilla ja homofobialla ei juurikaan ole eroa.
Ihan 100 % pyyteetöntä tuo ei seurojen ja liittojen puolelta ole (vaikka pääosin on pyyteetöntä). Ensinnäkin seurat eivät tahdo kääntään selkäänsä millekään potentiaaliselle asiakasryhmällä (ts. maksajalle). Toiseksi seuroille ja liitoille on valjennut se tosiasia, että aihe tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin.
On kaikkien kannalta mukavampaa, että aikojen saatossa syntynyttä tulppaa puretaan oma-aloitteisesti, eikä työnnetä päätä pensaaseen ja suljeta silmiä. Toinen vaihtoehto kun internetin ja kaikkialla läsnäolevien kännykkäkameroiden aikana on se, että jonain kauniina aamuna tilanne tulee vauhdilla ja osuu itseä silmien väliin. Siinä kohtaa on paha alkaa miettimään strategioita. Englannin ja Saksan kaltaisissa urheilumaissa "no comments" -linja on vaihtoehto, jonka elinikä on tunnin tai kaksi.
No niin, umpiheterolta aviomieheltäni ko. asiasta kysyin, ja ikävä kyllä homo-huutelut ja rasismi kukkii. On tiettyjä aloja, mm. Steveco, yms. missä homoja aivan avoimesti taukotuvilla ja kahvipöydissä haukutaan. Itse hän asiaan tokaisi, ettei hän homon takia paikkaansa kahvipöydässä vaihda. Eli tulkoon viereen, tai olkoon tulematta, ei se asiaa ratkaise, vaan itse työnteko. Jos hommat sujuu, se on aivan sama, hetero vai homo. Eikä se ole kenenkään ihmisyydestä tai ihmisarvosta pois.
Mutta keskusteluissamme nousi esiin sekin, että kuinka voi huippufutaaja joutua valinnan eteen: joko pelaan ja pysyn kaapissa, tai lopetan, ja tulen ulos kaapista.