Ulkosuomalainen, joka ei puhu sanaakaan suomee? Hmm...
Kommenttia muokattu: 19.04.2012 klo 14:00
Kommenttia muokattu: 19.04.2012 klo 14:00
Kanadalaispoliitikko Megan Leslie on ulkosuomalainen tasa-arvovaikuttaja (juttukommentit)
Ja mikähän tässä sitten mättää?
Mistä Riquman1990 päättelee, että Megan ei puhu "sanaakaan" 'suomee' (sic). Ja miksi suomalaisuus olisi kielestä kiinni? Eivät kaikki Suomessakaan asuvat suomalaiset puhu suomen kieltä.
Mistä Riquman1990 päättelee, että Megan ei puhu "sanaakaan" 'suomee' (sic). Ja miksi suomalaisuus olisi kielestä kiinni? Eivät kaikki Suomessakaan asuvat suomalaiset puhu suomen kieltä.
Lainaus tekstistä: "Leslie ei puhu suomea."
Kyllä suomalaisuus on nimenomaan kielestä kiinni, mistä muustakaan? Suomalainen on jokanen, joka puhuu äidinkielenään suomee, suomenruotsii tai saamee. Enkä mä oo koskaan tavannu ketään suomenruotsalaista tai saamelaista, joka ei puhus suomee. Mustalaistenkin äidinkieli on nykyään suomi.
Kyllä suomalaisuus on nimenomaan kielestä kiinni, mistä muustakaan? Suomalainen on jokanen, joka puhuu äidinkielenään suomee, suomenruotsii tai saamee. Enkä mä oo koskaan tavannu ketään suomenruotsalaista tai saamelaista, joka ei puhus suomee. Mustalaistenkin äidinkieli on nykyään suomi.
Nimimerkki Riquman1990 määrittää "ulkosuomalaisuuden" ahtaasti. Kun Suomen kansalaisuuslaki uudistettiin 2003 "ikkuna" oli muutaman vuoden auki Suomessa syntyneiden ulkosuomalaisten lapsille saada Suomen kansalaisuus, ilman kielitaitovelvoitetta ja -kokeita. Kansanedustaja Leslie ei käsittääkseni kansalaisuutta ottanut.
Suomen muuttaneelta ulkomaalaiselta vaaditaan suomen tai ruotsin jonkinlaista taitoa ennen kansalaisuuden saamista. Hyviin asemiin maissaan nousseet suomalaistaustaiset voivat olla tällekin maalle voimavara. Ja toisaalta varsinkin Kanadassa osa suomalaissiirtolaisista on toiminut paljon maan demokratian ja tasa-arvon eteen, suomalaisessa hengessä ja juuri tuossa NDP-puolueessa.
Tietenkin Kanadasta löytää myös vanhoillisen suomalaisuuden: Ennen PS:n vaalivoittoa saattoi melkein sanoa, että jyrkkä vanhoillinen suomalaisuus oli säilötty Kanadaan, mutta nyttemminhän tilanne on muuttunut.
Suomen muuttaneelta ulkomaalaiselta vaaditaan suomen tai ruotsin jonkinlaista taitoa ennen kansalaisuuden saamista. Hyviin asemiin maissaan nousseet suomalaistaustaiset voivat olla tällekin maalle voimavara. Ja toisaalta varsinkin Kanadassa osa suomalaissiirtolaisista on toiminut paljon maan demokratian ja tasa-arvon eteen, suomalaisessa hengessä ja juuri tuossa NDP-puolueessa.
Tietenkin Kanadasta löytää myös vanhoillisen suomalaisuuden: Ennen PS:n vaalivoittoa saattoi melkein sanoa, että jyrkkä vanhoillinen suomalaisuus oli säilötty Kanadaan, mutta nyttemminhän tilanne on muuttunut.
Eräänlainen auktoriteetti ulkosuomalaisuusasioissa on Suomi-Seura, joka on kohta 20 vuoden ajan valinnut vuoden ulkosuomalaisen. Valintakriteerit ovat valitsijoiden mukaan seuraavat:
"Vuoden ulkosuomalaiseksi on vuodesta 1993 lähtien valittu ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan, vaalinut suomalaista kulttuuri-perintöä ja mahdollisesti myös edistänyt Suomen ja uuden kotimaansa välistä kulttuurivaihtoa, kauppaa tai muuta yhteistyötä. Valinta voi kohdistua myös ulkosuomalaiseen yhteisönsä edustajana tai ulkosuomalais-yhteisöön."
Ei siis sanaakaan kielitaidosta, mikä varmasti monella "suomalaisen siirtolaisen jälkeläisellä" onkin jo varsin puutteellinen. Toki kaikki tähänastiset vuoden ulkosuomalaiset varmaan ovat suomen kielen taitoisia, mutta mikään erityinen vaatimus se ei edellä olevan mukaan ole.
Toisin sanoen ulkomailla asuva, joko Suomessa syntynyt tai sukujuuriltaan suomalainen henkilö, joka identifioi itsensä ulkosuomalaiseksi, on sitä.
Asia ei sinänsä liene kovin äänekkään messun arvoinen, mutta aina silloin tällöin pännii ihmisten kovin ahdas kategorisointi pelkästään omien mieltymysten ja ennakkoluulojen pohjalta...
"Vuoden ulkosuomalaiseksi on vuodesta 1993 lähtien valittu ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan, vaalinut suomalaista kulttuuri-perintöä ja mahdollisesti myös edistänyt Suomen ja uuden kotimaansa välistä kulttuurivaihtoa, kauppaa tai muuta yhteistyötä. Valinta voi kohdistua myös ulkosuomalaiseen yhteisönsä edustajana tai ulkosuomalais-yhteisöön."
Ei siis sanaakaan kielitaidosta, mikä varmasti monella "suomalaisen siirtolaisen jälkeläisellä" onkin jo varsin puutteellinen. Toki kaikki tähänastiset vuoden ulkosuomalaiset varmaan ovat suomen kielen taitoisia, mutta mikään erityinen vaatimus se ei edellä olevan mukaan ole.
Toisin sanoen ulkomailla asuva, joko Suomessa syntynyt tai sukujuuriltaan suomalainen henkilö, joka identifioi itsensä ulkosuomalaiseksi, on sitä.
Asia ei sinänsä liene kovin äänekkään messun arvoinen, mutta aina silloin tällöin pännii ihmisten kovin ahdas kategorisointi pelkästään omien mieltymysten ja ennakkoluulojen pohjalta...
Ei ihan noin. Ensimmäinen Vuoden ulkosuomalainen oli Bob Selvala, FinnFest USA -organisaation perustaja. Hän ei osannut todella lainkaan suomea, mutta innostusta mielessään hahmottuneeseen suomalaisuuteen oli sitäkin enemmän. Osallistuessaan tapahtumiin Suomessa Selvalalla oli aina tulkki apunaan. - En tullut koskaan kysyneeksi, oliko Bob edes suomen opintoja yrittänyt, ilmeisesti ei. Hän kuoli jo toistakymmentä vuotta sitten.
Kommenttia muokattu: 20.04.2012 klo 03:33
Kommenttia muokattu: 20.04.2012 klo 03:33
Monikulttuurisessa kansakunnassa, kuten suomalaisessa, asiat kuten kieli, etnisyys tai uskonto jne. eivät voi olla kaikkia kansalaisia yhdistäviä tekijöitä. Jos on Suomen kansalainen tai tuntee olevansa suomalainen, niin sitä myös on. Aidosti homogeenisiä kansakuntia on aniharvassa. Sen luulisi olevan persuhomollekin päivänselvä juttu. Ai niin, mutta ruskeapaidoillahan on krooninen tarve lokeroida ihmiset toisensa poissulkeviin lokruihin, tehdä pesäeroa ennakkoluulojenne ja ylemmyydentunteenne kohteisiin. Kyllä elämää mahtaa olla hauskaa, kun tuollaiseen kuluu rajallinen elinaika.