Riiassa on päästy yksimielisyyteen siitä, että Pride-marssi pidetään kaupungin ydinkeskustassa. Riian Pride marssitaan pitkin 11. Novembra -katua joen rannalla Vanhassa kaupungissa. Päätöksen tekivät Mozaikan puheenjohtaja ja Riian kaupungin hallintojohtaja Andris Grinbergs. Marssi alkaa klo 10 anglikaanikirkolta ja etenee Akmens-sillalle ja siitä takaisin. Marssi päättyy klo 12.
Latvian integraatioministeri Oskars Kastens Latvian ensimmäisestä puolueesta on muistuttanut Mozaikaa marssin mahdollisista seurauksista. Ministeri sanoo, että marssi todennäköisesti herättää aggressioita ja ennalta arvaamattomia seurauksia. Oskar Kastensia on aikaisemmin arvosteltu siitä, että hän on erittäin homofobinen.
(Leta)
No-pride -joukko on jo ilmoittanut, että he aikovat reagoida pride-marssiin. Vielä ei ole päätetty toimenpiteiden yksityiskohdista, mutta he aikovat ottaa käyttöön hieman "raskaamman strategian". Mahdollisesti tullaan vaatimaan kansanäänestystä, jolla kiellettäisiin homoseksuaalinen propaganda.
Pääminsiteri Ivars Godmanis uskoo, että tänä vuonna Riian kaupungin hallinto on antanut marssille paikan, jossa voidaan varmaan hallita erilaisten näkemysten yhteentörmäykset. Viime vuonna marssi järjestettiin onnistuneesti Vermanes-puistossa.
(LETA)
Latviassa hallitseva "Ensimmäinen Puolue" on hyvin homofobinen. Viranomaiset kielsivät toissa vuonna 2006 pride-marssin. Ultra-ortodoksit, uusnatsit ja ns. New Generation -kirkko järjestivät mielenosoituksia. Kongressihotellin edessä ja anglikaanisen kirkon ovella pride-vieraita pommitettiin ulosteella täytetyillä muovipusseilla. Keväällä 2007 oikeus totesi pride-marssikiellon lainvastaiseksi.
Kesäkuun alussa 2007 Pride-paraati järjestettiin kaupungin keskellä aitojen ympäröimässä Vermanes-puistossa. Pride-vieraita oli paljon mm. Englannista, Ruotsiista ja Suomesta. Suomesta mukana oli Amnestyn hlbti-osasto, Vihreät nuoret ja mm. kaksi kansanedustajaa. Marssin aikana priden vastustajat aidan ulkopuolella osoittivat kovaäänisesti aggressioitaan. Väkivaltaa ei ollut, vaikka tunnelma oli kireä. Pride-paraatin päätteeksi poliisin linja-autot kuljettivat pride-vieraat kauas keskustasta turvaan pienelle juna-asemalle.
Tänä vuonna 2008 Amnesty on jälleen vahvasti mukana. Eri maista arvoidaan paikalle tulevan noin 100 amnestyläistä. Paraati on joen rannassa leveällä juhlavalla kadulla. Siinä pidettiin viime vuonna no-pride -konsertti samaan aikaan, kun pride oli Vermanes-puistossa. Latvian lainsäädäntö on tällä välin muuttunut. Erityisiä mielenosotiuslupia ei enää tarvita. Luultavasti juhlakatu on niin leveä, että mielenosoittajat ja pride-juhlijat saadaan pidettyä etäällä toisistaan. Mellakka-aidoilla saadaan joukot myös erilleen.
Latvian roomalaiskatolisen kirkon päämies Janis Pujats ja 26 katolista pappia on lähettänyt avoimen kirjeen Latvian hallitukselle. Kirjeessä vaaditaan, että ensi viikonvaihteen Pride-marssi on kiellettävä. Perusteluna on, että perustuslain mukaan ihmisten oikeuksia voidaan rajoittaa, jos rajoittaminen on tarpeen muiden ihmisten suojelemiseksi ja maan demokraattisen tilan, yhteiskunnan turvallisuuden tai hyvinvoinnin ja moraalin suojelemiseksi.
Avoimen kirjeen mukaan kun lukee tämän kohdan perustuslaista, voi havaita, että pride-marssi on laiton eikä sitä pidä sallia, koska se uhkaa moraalia ja perheinstituutiota. Homoseksuaalisuus on vastoin luonnonjärjestystä ja Jumalan lakia.
Kirjeessä määritellään myös, että vähemmistön muodostaa joukko, joka eroaa muista kansallisuuden, kielen, rodun, ihonvärin tai muun neutraalin ominaisuuden mukaan, mutta vähemmistö ei voi muodostua niistä, joiden moraali on erilainen. Vähemmistö ei muodostu alkoholismin, huumeiden käytön, homoseksuaalisuuden tai muiden epämoraalisten syiden perusteella.
Kirjeen mukaan: Koska on mahdotonta järjestää marssia rikkomatta maan lakeja, maahan saapuville ulkomaalaisille tulisi turvata jossain kongressihotellissa tilat, jossa he voivat järjestää "asiasta kiinnostuneiden klubin" häiritsemättä muita latvialaisia.
Kun pride kielletään, se on merkki myös ulkomaalaisille, että heillä ei ole oikeutta levittää perverssiotaan eikä poliisi suojele heitä.
*****
Pride-marssi on Riiassa lauantaina alkaen klo 10. Alkupisteenä on anglikaaninen kirkko joen äärellä rantakadun varrella. Kulkue etenee pitkin rantakatua, joka on myös eräänlainen Riian paraatikatu. Viime vuonna sillä kadulla juhlivat priden vastustajat.
Europarlamentaarikot tuomitsivat kardinaalin kirjeen
Europarlamentin homojen ja lesbojen oikeuksia valvova ryhmä reagoi eilen Latvian katolisen kardinaalin Janis Pujatsin kirjeeseen. EU-parlamentaarikkojen mukaan Pujatsin ja 26 papin kirje osoittaa julkeaa ihmisoikeuksien halveksimista. Parlamentaarikkoryhmä tuomitsi kardinaalin ehdotukset: Latvia on demokraattinen maa, mutta Pujats kylvää ennakkoluuloja.
Parlamentaarikkoryhmän puheenjohtaja Michael Cashman sanoi, että valtion pitää hoitaa hallitseminen ja kirkonmiehet saarnatkoot uskonasioita. Cashman oli viimeksi Turkissa ja Bukarestissa mukana marssimassa ja tukemassa näiden maiden pride-tapahtumia. Lauantain pride-tapahtumaan Riikaan odotetaan europarlamentaarikko-ryhmän varapuheenjohtajaa Sophie in’t Veldeä. Sirpa Pietikäinen on ryhmän toinen varapuheenjohtaja Alexander Stubbin jälkeen.
(UkGayNews)
Latvian nationalistit ovat varoittaneet, että Riian Gay Pride lauantaina päättyy vastaiskuun. Muutamat lehdet ovat erittäin homovihamielisiä ja lietsovat vihaa. Neatkariga Rita Avize kertoi tänään, että pride ei pääty rauhallisesti. On useampiakin kansallisia järjestöjä, jotka pitävät loukkauksena sitä, että Pride-marssi pidetään paraatikadulla joen rannalla. Siinä joen penkereillä heidän mukaansa aikoinaan taisteltiin Latvian itsenäisyyden puolesta. Nämä taistelut ovat olleet Latvian symboli ja kadun nimikin on 11. Marraskuuta.
Kansallismieliset ryhmät vaativat kaupungin hallinnolta, että pride kielletään. Perusteluita löytyy perustuslain kohdasta 116. Siinä kanslaisten vapauksia voidaan rajoittaa turvallisuuden, järjestyksen ja moraalin perusteella. Pridelle voitaisiin tarjota uusi paikka jossain teollisuusalueen keskellä. Se sopisi paremmin paikaksi tilaisuuden luonteen vuoksi. Toinen vaihtoehtoinen paikka olisi Voiton puisto, jossa vuosittain kokoontuvat venäläiset juhlimaan 9. toukokuuta voittoa natsi-Saksasta. Siellä kokoontuvat kaikki venäläiset raiskaajat ja muut, jotka tekivät massiivisia seksuaalirikoksia sodan päättyessä.
Riian keskustassa nostettiin tänään näkyviin sateenkaarilippu. Tv oli paikalla.
Amnestylla on jälleen käynnistynyt uusi blogi, jossa seurataan Riian tunnelmia. Riika, niin lähellä ja niin vähän meitä suomalaisia paikalla! Voi harmi. http://blog.amnesty.org/rigapride/
Riian Pride-paraatin vuoksi osa vanhasta kaupungista suljetaan liikenteeltä lauantaina, sekä autoilta että jalankulkijoilta. Rajoitukset alkavat lauantaiyönä klo 00.00 ja päättyvät lauantaina iltapäivällä klo 15. Joen puoleisessa vanhan kaupungin osassa liikenne katkaistaan. Ja rantakadulla liikennettä ei sallita Kalku-kadun ja Muitas-kadun välillä. Klo 8-15 kaikki ajoneuvoliikenne ja jalankulku estetään seuraavilla kaduilla: Daugavas-kujalla lähellä rantakauta, Polu-kujalla, Anglikanu-kadulla, Jauniela-kadulla, Pils-kadulla ja Biskapa-kujalla.
Perjantai-illasta klo 19 lauantaihin klo 13:een ajoneuvot eivät saa pysähtyä tai parkkeerata 11. Marraskuuta- rantakadulla, Polu-kujalla, Biskapa-kujalla, Anglikaun-kadulla ja Jauniela-kadulla. Rajoituksia on laajemmallakin alueella. Poliisi kuljettaa pois kaikki alueelle pysäköidyt autot.
Myös laivaliikenne joella on katkaistu lauantaina aamupäivällä.
(LETA)
Tänään perjantaina klo 9.30 pidetään seminaari, jonka aiheena on: Poliittinen keskustelu epätasa-arvosta ja talouden kilpailukyky. Tapahtumapaikkana on Riian School of Economics.
Klo 12.00 pidetään samassa paikassa lehdistötilaisuus.
Klo 19 on yökerho Golden Barissa pride-juhla "Arabialaisia öitä"
Klo 20 alkaa pride-party yöklubi Boy’s Bestissä.
Klo 20.30 elokuvaesitys Kino K-Sunsisssa. Toinen lyhytfilmi kuvaa, millaista oli elää homona 50-luvulla Englannissa. Toinen elokuva kuvaa viime vuoden prideä BBC:n toimittajat olivat mukana Riiassa ja Lontoossa, ja dokumentti kysyy, miski prideä tarvitaan.
Klo 22 Pride-juhla Purvsissa.
Huomenna lauantaina klo 9.30 alkaa kokoontuminen Pride-marssia varten. Kokoontumispaikalle pääsee Anglikanyu- ja Miesnieku-katuja pitkin. Muut kadut on suljettu. Marssi lähtee liikkeelle klo 10. Lopputilaisuus pidetään klo 11 anglikaanisen kirkon edessä.
Klo 14 lehdistötilaisuus
Klo 20 sateenkaarijuhla Boy’s Bestissä.
Sunnuntaina klo 11 järjestetään paneelikeskustelu, johon osallistuvat eurooppalaiset ihmisoikeus- ja HLBTI-aktivistit.
Riikaan odotetaan n. 100 amnestylaista eri maista. Lisäksi Riikaan tulee HLBTI- ja ihmisoikeusaktivisteja sekä eurooppalaisia poliitikkoja ja journalisteja.
No-pride -liike on levinnyt kaikkiin itäisen Euroopan maihin. Samat julisteet, samat sloganit, samat perusväittämät. No-pride -väki hanakasti väittää, että homot ja pride ovat tuontitavaraa, eivätkä kuulu alun perin kuulu latvialaiseen yhteiskuntaan. Menneen vuoden aikana on saatu paljon tietoa siitä, että New Generation -kirkko on no-pridessä etunenässä, ja kirkko on saanut paljon kannattajia entisissä itäblokin maissa. Latvialaisella New Generation -kirkolla on vahvat siteet Amerikan länsirannikon vastaavaan kirkkoon. On ehkä yllättävää, että latvialaisilla emigranteilla on jalansijaa amerikkalaisessa anti-homoliikkeessä.
Latvian HLBTI-järjestö Mozaika kertoo tämän päivän tiedotteessaan, että maahan on tulossa Amnestyn väkeä 24 maasta, mm. Tsekistä, Unkarista, Ukrainasta, Moldovasta, Venäjältä, Sloveniasta, Puolasta ja Slovakiasta.
Amnestyn Euroopan-tutkija Anders Dahlbeck sanoo, että Amnesty vastustaa syrjintää ja tarkkailee ihmisoikeuksia riippumatta syrjinnän tyypistä. Jos vaikkapa sairaanhoitajat lähtisivät mielenosoitukseen ja heitä vastaan hyökättäisiin fyysisesti tai solvauksin, Amnesty puolustaisi heidänkin oikeuksiaan.
Tällä viikolla Amnesty International viettää 47. syntymäpäiväänsä. Järjestö sai alkunsa Itä-Euroopan ihmisoikeusloukkauksista. Joka kolmas ihmisoikeustapaus liittyi kommunistihallintoihin. Esim. arkkipiispa Beran Tsekkoslovakiassa tai kardinaali Mindszenty Unkarissa. HLBTI-väestön oikeuksien suojeleminen on vain pieni osa Amnestyn työstä.
Amnesty kertoo, että Latviassa viime vuonna meni Pride jo paremmin kuin vuosina 2005 ja 2006. Poliisi oli halukas yhteistyöhön ja suojeli paraatia. Amnesty toivoo, että huominen marssi menee yhtä rauhallisesti. Tällaisilla marsseilla juhlitaan mielipiteenvapautta, ja on harmi, jos se sanoma peittyy väkivallan uhkaan.
Amnestyn edustajat osallistuvat kaikkiin Riian hlbti-tapahtumiin, ja ovat juuri mm. valmistautumassa lehdistötilaisuuteen.
(LETA)
*****
Amnesty muistuttaa kardinaaleista, joita puolustettiiin sosialismin aikana. Nyt kardinaali Pujats hyökkää hlbti-väkeä vastaan.
Riiassa poliisi kertoo, että heillä on riittävästi voimavaroja pitää yllä järjestys ja estää provokaatiot ja mahdolliset rikokset huomisen paraatin aikana, kertoi poliisipäällikkö Andris Dzenis tänään radiossa. Juuri nyt poliisi kerää kaiken tiedon mahdollisista provokaatioista. Poliisi on hyvin tietoinen, että häirintää voi esiintyä. Poliisipäällikkö kutsuu vastustajat osoittamaan mieltään ilman provokaatioita ja lainrikkomuksia.
Osa Riian vanhasta kaupungista on suljettu kaikelta liikenteeltä. Kaksi siltaa on kiinni ja jokiliikenne poikki.
Riiassa on alkamassa avajaisvastaanotto. Sen järjestävät hotellissa keskellä kaupunkia Ruotsin , Hollannin, Tanskan ja Englannin suurlähettiläät. Päivällä lehdistötilaisuudessa kerrottiin, että Amnesty ja Mozaika ovat solmineet partnership-yhteistyösopimuksen. Amnestylla on nyt neljä tällaista sopimusta kansalaisjärjestöjen kanssa.
Ruotsalaiset ovat näkyneet vahvasti Riian Pridellä. RFSL:n kansainvälisessä työssä painotetaan Balttiaa ja Puolaa. Yhteistyö alkoi todenteolla vuonna 2006 Puolan, Viron, Latvian ja Liettuan hlbti-liikkeiden kanssa. Erityisesti Puolassa sattuneet hyökkäykset pride-marsseja vastaan saivat ruotsalaiset liikkeelle. Vielä vuonna 2005 poliisin iskujoukot hajottivat pride-paraati-yrityksen Poznanissa. Sen jälkeen on tullut eurooppalaisesta ihmsioikeustuomioistuimesta tuomioita, joissa yksikantaan todetaan, että homoilla ja lesboilla on oikeus rauhanomaiseen mielenosoittamiseen.
Latviassa on paljon poliitikkoja, jotka ovat antaneet homofobisia lausuntoja ja yrittäneet kieltää pride-juhlat. Vuonna 2005 parlamentti täydensi perustuslakia niin, että homoparien avioliitto on kielletty. Latvia on jo kahtena vuonna saanut vahvaa tukea eurooppalaiselta hlbti-liikkeeltä ja eurooppalaisilta poliitikoilta. Viime vuoden pride-marssille osallistui mm. Ruotsin integraatioministeri Tobias Billström (m).
Latvian lainsäädäntöön ei saada muutoksia pitkiin aikoihin. Eilisessä tiedotustilaisuudessa Mozaikan Ruotissa syntynyt puheenjohtaja Linda Freimane toivoi, että 10 vuoden päästä ei enää tarvittaisi tällaista poliisioperaatiota priden aikana.
Ruotsissa on perustettu homojärjestöjen Puola-Baltti-verkosto, jolla on ollut säännöllisiä tapaamisia. Tukea on annettu Varsovan ja Riian Prideille, ja ruotsalaisia on ollut mukana Krakovan, Poznanin, Tallinnan ja Riian Prideissä. Verkosto on yrittänyt luoda keskusteluyhteyksiä Latvian johtaviin poliitikkoihin ja Ruotsista on yritetty saada poliitikkoja mukaan pride-tapahtumiin. Valtiopäivillä Latvian ja Puolan homofobisuus on ollut keskustelun aiheena. Tukholman Priden aikana oli seminaari, jossa aihetta käsiteltiin. Samoin hlbti-asia on ollut Pohjoismaiden neuvostossa ja Itämeri-yhteistyössä.
Sillä, että ruotsalaisia poliitikkoja ja europarlamentaarikkoja on ollut Varsovan ja Riian pridemarsseilla, on suuri symbolinen arvo, sanoo Puola-Baltti-verkoston vetäjä Jonas Hansson. Myös paikalliset suurlähetystöt on saatu mukaan toimintaan. Viime vuonna Ruotsin lähetystö Varsovassa järjesti pride-vastaanoton ja tänä vuonna vastaanotto oli jo Riiassa. Cecilia Malmströn on ensimmäinen ministeri, joka on marssinut toisen maan pride-kulkueessa.
RFSL:n kansainvälistä yhteistyötä yritetään laaajentaa niin, että mukaan saataisiin myös Valko-Venäjä ja Ukraina.
Riiasta Linda Freimane kertoo, että ruotsalaisten vahvalla läsnäololla on suuri symbolinen arvo ja rahallista tukeakin on saatu. Ilman ruotsalaistukea Latvian Mozaika-järjestö ei olisi niin vahva kuin sen nyt on.
Hieman vaikutus näkyy myös Latvian yhteiskunnassa. Useimmat poliitikot välttävät puhumasta kovin äänekkäästi kristillisistä arvoista ja moraalista. Sen sijaan sanotaan pehmeämmin, että homot ja lesbot "käyttävät väärää menetelmää", että pride-kulkue "vain lisää vastustusta ja vihaa". Radio ja tv on priden puolella, suurin osa lehdistöä prideä vastaan.
Koska Mozaikan sivut eivät syystä tai toisesta ole hengissä, tässä hieman eilispäivältä Dublinista kotoisin olevan Donnacha DeLongin vaikutelmia (Senior Editor of amnesty.org).
Viime vuonna hän toimi Riian priden aikana Lontoossa ja hoiti ihmisten kommentteja Riiasta Amnestyn blogiin. Nyt hän on itse tullut paikalle Riikaan. Hän on marssilla yhtenä"stewardina". Hän sanoo, ettei hän ole gay, mutta hän pitää hlbti-asiaa tärkeänä.
Homofobiset hyökkäykset eivät kohdistu vain homoihin ja lesboihin, vaan jokaiseen, joka "näyttää gaylta". Toisinaan riittää pitkä tukka tai lävistys. Hän itse on ollut jo kouluaikana kiusattu näiden asioiden takia. Kotikaupungissaan Dublinissa hän joutui muutama vuosi sitten tilanteeseen, jossa häntä ja hänen ystäviään solvattiin: "Häipykää, emme halua hinttejä tähän pubiin". Heidän ryhmässään oli kaksi heteropariskuntaa.
Homofobia ei kosketa vain HLBTI-väkeä, vaan kaikkia, jotka haluavat elää omalla tavallaan. Se on syy, miksi Donnacha DeLong tuli Riikaan.
Klo on 9.30. Aurinko paistaa, ja Amnestyn jäseniä on paikalla 30 maasta. Keltaisia t-paitoja.
Katu on poliisiketjun reunustama. Näkyy, että poliisi ottaa priden suojelemisen vakavasti. Toivottavasti tulevaisuudessa poliisiketjuja ei enää tarvita.
*****
Klo 10.48 Marssi on jo käynnissä. Sateenkaarilippuja ja -sateenvarjoja joka puolella. Marssijoita muutama sata. Ilmapiiri hyväntuulinen, kovaäänien ja juhlava.
Vastustajat ovat kadun kummassakin päässä äänekkäinä, mutta he ievät pysty häiritsemään paraatia.
Amnestyn viimeinen blogi kertoo, että marssi meni turvallisesti. Marssin päätepisteessä pidettiin puheita ja sen jälkeen kaikki kerättiin poliisin linja-autoihin ja kuljetettiin tuntemattomaan paikkaan. Niin tapahtui viime vuonnakin. Juhlan päätyttyä väki kuljetettiin pienelle rautatieasemalle ja sieltä sai tulla turvallisesti junalla takaisin.
Uutistoimisto LETA kertoo, että poliisi pidätti viisi priden vastustajaa. Kaksi heistä yritti tunkeutua suljetulle paraatialueelle kaatamalla mellakka-aitaa. Pride-paraatin osanottajat ovat jo menneet busseilla turvalliseen paikkaan, mutta joukko vastamielenosoittajia on vielä anglikaanisen kirkon edessä huutamassa omia sloganeitaan prideä vastaan. Nyt alkaa mellakka-aitojen purkaminen ja liikenne pääsee jälleen kaduille.
Latvian presidentti vaatii tämän aamun lausunnossaan enemmän suvaitsevaisuutta, ymmärtämistä ja vapautta. Presidentin lausunto luettiin Pride-paraatin päätteeksi ja se aiheutti raikuvat suosionosoitukset. Lausunto luettiin latviaksi ja englanniksi. Presidentti Valdis Zatlers sanoi, että hän on ehdottomasti kaikkea suvaitsemattomuutta vastaan, ja tässä asiassa hänen henkilökohtainen asenteensa ei koskaan muutu. Pitää lopettaa suvaitsemattomuus ja yrittää ymmärtää muita. Hän sanoi olevansa ylpeä siitä, että Latvia on demokraattinen maa.
HLBTI-väen oikeuksista hän sanoi sen verran, että jos samaa sukupuolta olevat ihmiset elävät yhdessä, on ratkaistava heidän elämäänsä liittyvät ongelmat, perintöasiat ja muut. Hän sanoi puhuvansa yksityishenkilönä, kansalaisena, isänä ja puolisona.
(UkGayNews)
vaeltaja2006 kirjoitti: "Homofobiset hyökkäykset eivät kohdistu vain homoihin ja lesboihin, vaan jokaiseen, joka "näyttää gaylta". Toisinaan riittää pitkä tukka tai lävistys. "
Toden totta. Oikeasti pitäisi erottaa syrjinnästä puhuttaessa ne, jotka ovat tunnistettavasti homoseksuaaleja kaikista muista. Ihminen joka näyttää "gayltä" harrastamatta samasukupuolisia suhteita ON gay.
Mikä tuo kansallismielinen uloste (eri maiden liput) on tuota prideä sotkemassa?
Minä en panisi pahitteeksi jos olisin Latvian pridessä että minua pidettäisiin latvialaisena (on minua kerran pidettykin Latvian Kalnsetasissa). Miksi tuoda oma orjalippunsa kaikkien yhteiseen tapahtumaan?
Vastenmielistä! : (
Kansallisia orjalippuja on niin kuin urheilukilpailuissa.
Tulee mieleen EuroMayDay (se kuuluisa, jonka jälkeen makasiinit paloivat): Arhinmäen vasemmistoliiton nuoret levittäytyivät lippuineen koko kulkueeseen niin että se näytti yhtenäiseltä vasemmistonuorten mielenosoitukselta. Samalla tavalla nyt kansallismieliset valtasivat Latvian priden. Pitäisi vähintään olla kansallisista symboleista vapaa alue.
Tulee mieleen myös viime vuoden vappumarssi, jonne komukat raahasivat Suomen, Derkkulan ja Pohjois-Korean liput leimaten myös loput vappumarssissa kulkijat näiden ääliömaiden kannattajiksi.