Olenko bi vai homo?

No niin. Yritän selittää asiani mahdollisimman tyhjentävästi ja selkeästi. Olen miettinyt, että olenko bi vai homo. Tiedän, että seksuaalisuus ei ole yksioikoista. Monesti ihminen ei ole 100 % homo tai hetero vaan jotain siltä väliltä. Tänä vuonna täytän 25 v. Huomasin kiinnostukseni jätkiin noin 13 vuotiaana. Tunteelliset ihastukset ovat kohdistuneet enemmän naisiin ja lihallinen himo miehiin. Tosin on myös tuntunut, että mikäli jätkä on riittävän hyvännäköinen voi siihen myös ihastua tunteellisesti. Itsetyydyksen kohteet ovat olleet lähinnä miehiä. Tosin joskus iltaisin olen myös naisia ajatellut peiton alla. Hekin voivat olla hyvännäköisiä ja hemaisevia, mutta jätkiin liittyy jotain kivan "alentavaa" mikä saa hepin nousemaan.
Saan myös nautintoa btm roolista. Tämän vuoksi olen joskus irtoseuraa hakiessani sanonut olevani btm homo ja olen kiihottunut kun vastapuoli on bi top. Siinä ikään kuin alistuu puoliksi heterolle mikä tuntuu "kivan sovinistisen ihanalle". Olen myös monesti sanonut olevani bi. Mietin, että onko homoksi esittäytyminen vain "kielletyn hedelmän" maistamista ja siksi kiihottavaa.

Jos sitä tarvitsee miettiä, niin olet biseksuaali - sillä homojen ja heteroitten ei tarvitse miettiä sitä, mikä yksi sukupuoi kiinnostaa.

Ja tekstiisi se, että kaikkihan ovat 100% joko homoja, heteroita tai biseksuaaleja - mutta se, miten sitä seksuaalisuuttaan, erityisesti naisiin ja miehiin jakautuneesti toteuttavat, vaihtelee sitten juurikiin biseksuaaleilla. Eli kukaan ei ole esim. 45% hetero tai 85% homo, vaan silloin ollaan 100% bi (ja 0% homoj ja 0% hetero), sillä tuo prosenttiuskomus on vain uskomus, jossa sekoitetaan identiteettiin sen toteutus, eli ei ymmärretä sitä että 100% bi toteuttaa nn%sti biseksuaalisuuttaan naisiin ja mm%sti miehiin. Samoin heterot ovat kaikki 100% heteroita ja homot ovat kaikki 100% homoja. Vajaasti seksuaaleja ihmisiä ei ole.

Tuo %ajattelu on sitä perua, kun biseksuaali tutkailija Kinsey halusi ajatuksissaan biseksuaalisuuden kanssa ripustautua homoihin ja heteroihin, eikä antanut biseksuaalisuudelle ihan omaa vertaistilaansa pyöriä ihan oman napansa ympärillä. bi-Kinsey sulloi väkisin kiinnostuksen ja kiinnostuksen toteutuksen samaan (eli sinulla ne petifantasioinnit ovat kiinnostus-pohjaisia ja sitten oikeasti tekemiset ihmisten kanssa ovat kiinnostustesi toteutusta). Juurkin biseksuaaleilla saattaa käydä niinkin että sen kahteen sukupuoleen kiinnostuksen tajuavat siellä puberteetti-iässä, mutta sitten ehkä menevät vain sen yhden sukupuolen kiinnostuken kanssa "heterovaltavirran mukana" toteutuksessa useamman kymmenen vuottakin, kunnes sitten alkavat haluta toteuttaa sitä toiseenkiin sukupuoleen kohdistuvaa suuntautumistaan. Ja koska sseksuaalisuuden toteuttaminen on elinikäinen "oppimisprojekti", vaikuttaa sitten tietenkin se yksilöllisesti paljonkin, missä vaiheessa siihe käytännön opetteluun paneutuu. Homot ja heterot aloittavat sitä yhteen sukupuoleen vain kohdistuvan kiinnostuksensa toteuttamista yleensä nuoresta pitäen, elin-ikäaikaisena opintokokemusmatkana. Voi hyvin olla niin että biseksuaalin on vaikeaa ymmärtää sitä että heterot ja homot ovat tosiaankin kiinnostuneita vain yhdestä sukupuolesta, eikä siihen sisälly pohtimista sen sukupuolen suhteen laisinkaan - koska homoilla ja heteroilla ei kiinnostavassa sukupuolessa vaihtoehdot eivät ole relevantti asia laisinkaan, vaan itsestäänselvyys-tasoinen asia.

Se oli eriskummallinen asia, miksi bi-Kinsey lähti ajattelemaan biseksuaalisuuden rakentuvatn hetero- ja homoseksuaalisuudesta, eikä bi-Kinsey kyennyt oivaltamaan sitä että biseksuaalisuus koostuu biseksuaalisuudeta ihan itsellisesti, omana omintakeisena seksuaalisena suuntautumisenaan (tai identiteettiryhmänään).

Eli jos tykkäät toteuttaa sitä 100% biseksuaalisuuttasi naisten kanssa olemassa enempi naisiin bi-top, mutta miehiin nähden enempi bi-bottom, niin siitä vaan.
Ei ole mikään häpeä olla bi-bottom miesten kanssa. Siinähän sitten homo-topit voivat antaa sulle todella kunnon miehiset kyydit. Toisaalta homo-miesten miehisessä suhteessa on se tunnepuolenkin miehinen rikkaus että miestä ymmärtää helpoiten kyllä toinen mies tunteidenkin merkeissä.

Seksuaalisuushan määrittyy päässämme, sillä nuorukaisen tietää kyllä onko homo, hetero vaiko bi, sen mukaan mikä sukupuoli kiinnostaa (homo/hetero) vai kiinnostaako molemmat (bi) ... eli ennen kuin sitä kiinnostustaan yhtäänkään alkaa toteuttamaan kenenkään kanssa.

Ihmisen seksuaalisuushan kehittyy mielessä puberteetti-iän myötä pitkälti, koska silloin seksuaalisuuteen liittyvä hormonitoiminta on voimakkaimmillaan ja se hormonitoiminta kyllä päässämme viestittää identiteetin ... sen jälkeen sitä aletaan, kukin tyyliillään ja valinnoillaan toteuttamaan.

Ei oman seksuaalisen suuntautuneisuuden löytäminen aina ihan niin yksinkertaista ja suoraviivaista kaikilla ole kuin "human" esittää.

Homoseksuaalisuuden, biseksuaalisuuden ja heteroseksuaalisuuden rajat ovat kuin veteen piirrettyjä viivoja - ja nuorena oma suuntautuneisuus saattaa olla vielä kirkastumatta, varsinkin jos seksuaalivietti ei ole kovin voimakas.

Toki on niin, että jos sekä oma että eri sukupuoli herättävät sinussa eroottista ja/tai romanttista mielenkiintoa, niin voit ajatella olevasi biseksuaali.

Oikeastaan ei ole kovin tärkeää, oletko bi vai homo. Tärkeää on, että hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet ja annat itsellesi luvan olla ja elää sellaisena kuin olet.

Aloittajalle tiedoksi, ei kannata antaa mitään paino arvoa nim. human kirjoituksille. Hän on hyvin harhaisen pakkomielteinen mm. ennakkoluuloissaan ja vihassaan bi-seksuaaleja kohtaan.

Kirjoituksesi perusteella olet bicurious (tai opportunistinen) homo.

En ota kantaa tämän aloittajan identiteettiin, omapahan on valintansa, mutta ihan vaan totean, että tämä avaus havainnollistaa varsin osuvasti, miten seksin ympärillä koko homoidentiteetti pyörii. Seksin, "lihallisen himon" ja "kielletyn hedelmän" kautta tämä aloittajakin itseään etsii. Ja täällä jotkut koittavat uskotella, ettei homoudella ole mitään tekemistä seksin kanssa...

Turha yrittää salonkikelpoistaa homoutta, koska nämä itseään etsiskelevät henkilöt paljastavat kuitenkin, että käytännössä koko homma pyörii seksin ja pornon ympärillä. Seksi on homouden ydin ja primus motor porno sen polttoaine. Himoa kaikki tyynni!

Puhu Jochanan-pienoinen vain omasta puolestasi :)

En, smo-isoinen, en puhu itseni puolesta nyt, vaan tämän aloittajan puolesta. Hänen sanojaan kaikki, jos et sattumoisin huomannut.

Himoissaan ne heterotkin pyörivät, silti pidät heitä salonkikelpoisina.

Nimimerkki Jochanan on taas tapansa mukaan väärässä ja näkee täysin putkimaisesti homon/bi-ihmisen identiteetin.

Homoseksuaalin tai minkä muun seksuaalisen identiteetin kehittyminen tapahtuu vaiheittain. Erään teorian mukaan homo käy läpi kuusi vaihetta oman seksuaalisen identiteetin kasvamisessa. Ensiksi syntyy aavistus, että hän onkin erilainen kuin muut miehet. Kuusi kasvamisen vaihtetta läpi käytyään henkilö hyväksyy itsensä sellaisenaan ja on sinut oman identiteettinsä kanssa. Hän integroituu ympäröivään yhteiskuntaan omana itsenään. Poikamiesjäbä on matkalla jossakin noista välivaiheista. Siitä hän voi jatkaa sitten kasvamistaan omalla vauhdillaan siihen suuntaan kuin on hänelle luonteenomaista.

Toivotan Poikamiesjäbälle parhainta menestystä oman itsensä opiskelussa ja kasvamisessa. Merkit kohdallasi ovat aivan hyvät.

Jochananille tiedoksi. Kaikki eivät käy läpi näitä kuutta vaihetta, vaan jämähtävät paikoilleen syystä taikka toisesta johonkin välivaiheeseen, kasvamatta siitä koskaan pidemmälle. Sellainen on valitettavaa tuon yksilön itsensä kannalta. Hänen persoonansa koko potentiaali ei tule kokonaan käyttöön ja hänen hyödykseen.

Kuulosti oikeen kauniilta, mut se lähde...??

16-29-vuotiaiden ruotsalaisten seksuaali-identiteetti
Ruotsin kansanterveyslaitoksen tekemässä kyselytutkimuksessa ”Sexualitet och hälsa bland unga i Sverige”, jonka tulokset julkaistiin eilen, kysyttiin monen muun asian lisäksi myös seksuaalista identiteettiä. Kyselyyn osallistui 7 755 henkilöä, yhtä paljon naisia kuin miehiä, yksi prosentti ei halunnut luokitella itseään kumpaankaan sukupuoleen.
Koska oireyhtymäni (laiskahkoisuus & mukavuudenhaluisuus) estää suomentamasta, lainaan tähän röyhkeästi ruotsalaisen tiedotusvälineen uutista.
”
Sexuell identitet.
De allra flesta definierar sin sexuella identitet som heterosexuell. 83 procent svarar att de uppfattar sig som heterosexuella. Därefter säger de:
Bisexuell (5 procent)
Brukar inte kategorisera mig (5 procent)
Vet ej (3 procent)
Homosexuell (2 procent)
Annat (2 procent)
Fler tjejer än killar betraktar sig som bisexuella. Men fler killar uppger att de hade sex med en person av samma kön vid det senaste samlaget.
I det öppna svarsfältet i anslutning till frågorna är den vanligaste beskrivningen som de använder för att beskriva sin sexualitet pansexuell. Det betyder att man kan bli sexuellt attraherad av personer oavsett könstillhörighet.
Andra sexuella identiteter som nämns är gray-asexual, omnisexuell, metrosexuell, bicurious och heteroasexuell.
”

Jochanan tiedusteli lähdettä. Tässä se tulee.

Vivienne Cass, Ph. D. kirjoituksessaan Sexual Orientation Identity Formation - A Western Phenomenon.
Teoria on esitetty kirjassa "Textbook of Homosexuality and Mental Health.

Cass jakaa homojen ja lesbojen identiteetin kehittymisen kuuteen vaiheeseen:
1) Identiteettihämmennys. "Olenko minä tosiasiassa heteroseksuaali?"
2) Identiteettivertailu. "Saatankin olla homoseksuaali"
3) Identiteettitoleranssi. "Olen homoseksuaali, mutta en voi sitä hyväksyä"
4) Identiteetin hyväksyminen. Myönteinen kuva homoseksuaalisuudesta syntyy
5) Identiteettiylpeys. "Me ja ne muut (heterot='viholliset')"
6) Identiteettisynteesi. "Olen homo, mutta samaan aikaan paljon muutakin."

Hieman laajempi kommenttini Cassin teoriasta löytyy seuraavasta:
http://ranneliike.net/keskustelu/4/11451/121320/vastaa

Ihmiset kertovat omia mielipiteitään, ja moni uskoo niiden olevan ainoan totuuden. Sellaista puhdasta totuutta ei ole olemassa. Seksuaalisuuden määritteleminen ja sen irrottaminen muusta elämästä on melko uskaliasta. Olen nykyään pesunkestävä homo, mutta en ole sitä ollut aina. Minulla on ollut suhteita naisiin, ja on myös lapsi aikaisemmasta liitosta. Silti pystyn rakastumaan myös mieheen. Täällä toitotetaan seksin merkitystä homoilla, niin kuin se olisi ainoa merkitsevä seikka homoudessa. Se nyt ei todellekaan pidä paikkaansa. Seksillä on merkitystä, kun on kyseessä kahden ihmisen välisestä suhteesta. Homot leimataan usein seksisuhteita tehtaileviksi hirviöiksi. Tunnen heteroita, jotka käyttäytyvät samalla tapaa, mutta se ei ole tuomittavaa, vaan se on jopa jonkunlainen meriitti.

Elämä koostuu arjesta ja sen ympärillä toimivista ihmisitä. Toisilla on paljon ihmissuhteita toisilla vähemmän. Läheisiin ja muihin me suhtaudumme tunteiden kautta erilaisesti. Toiset harrastavat paljon seksisuhteita erilaisten ihmisten kanssa ja se on ok. Toiset ovat yhden ihmisen kanssa suhteessa kerrallaan, jopa koko elämänsä. Nuorelle miehelle antaisin neuvoksi, että kuuntele itseäsi ja kokeile asioita. Muista kuitenkin olla vahingoittamatta lähimmäisiäsi suhteiden aikana. Rapatessa aina roiskuu. Lopullisesti hae rakkaussuhdetta, oli se sitten nainen tai mies. Rakkaussuhteessa kaikesta saa eniten irti niin seksistä kuin muusta elämästä. Muista puhua paljon tunteistasi ja haluistasi, etenkin kuuntele toisen toiveita. Silloin pääsette lähelle toisianne ja elämä antaa kaiken sen mitä siltä odottaa. Jos kertoo avoimesti tunteistaan ja toiveistaan, niin voi saada toiselta paljon enemmän. Tunteissakin kannattaa kuunnella järjen ääntä. Elämä on matka ihmisten kanssa, ja huonoa matkaa ei kannatta tehdä väärien ihmisten kanssa.

Mitä hyväksyvämmässä ympäristössä (koko yhteiskunta, lähiyhteisö ja perhe) elää, sen pienempää roolia tuo kuuden kohdan ohjelma näyttelee.

Kun oman (ei-heteron) seksuaalisen suuntautuneisuutensa kanssa ei joudu törmäyskurssille, ei tarvitse hämmentyä, ei vertailla, eikä tarvitse käydä läpi hyväksymisprosessia. Tällöin ei synny vastakkainasetteluakaan "meidän" ja "muiden" välille. Tällaisessa hyväksyvässä maailmassa tultaisiin suoraan kohtaan 6. Silloin homous ei olisi enää numero; ei tarvittaisi "homorummutusta".

Kannattaa muistaa, että länsimaissa tuo kuusiportainen asteikko on yksi toimiva malli. Minä näen sen toimivan puhtaimmin puritaanisessa amerikkalaisessa kulttuurissa. Jossakin toisessa kulttuurissa homouteen liittyvät asiat ja homon kasvaminen ovat aivan eri mallissa.

Kiitos JuhaniV lähdeviitteestä! Mielestäni tuo Cassin malli on hieman ongelmallinen siitä syystä, että se lähtee liikkeelle siitä, että homoseksuaalinen taipumus/homoeroottiset tuntemukset ovat väistämättä identiteettikysymys. Tokihan siinä identiteettikriisi voi syntyä, jos on aiemmin samaistunut vain heteromiehiin ja sitten pitäisikin omaksua homoidentiteetti. Toisille se voi olla helppoa, mutta joillekin asiasta voi muodostua kriisi Cassin mallin mukaisesti. Sitten on meitä, joita asia ei hetkauta, koska me emme määrittele itseämme seksuaalisten tuntemustemme pohjalta.

Homoseksuaalisten tuntemusten ei tarvitse olla identiteettikysymys. Sitä saa identifioida itsensä ihan tavalliseksi heteromieheksi homotunteistaan huolimatta. Kukaan ei pakoita ketään omaksumaan homo- tai bi-identiteettiä. Seksuaalisuuden ei ylipäätänsä tarvitse olla ihmisen koko olemusta määrittelevä asia. Kukaan ei synny olemukseltaan homoksi eikä ole minkäänlaista tieteellistä näyttöä sen puolesta, että homoseksuaalisuus (tai biseksuaalisuus) olisi jotenkin ihmisen sisään rakennettu biologinen tai geneettinen ominaisuus, kuten vaikkapa sukupuoli. Tässä v. 1869 syntyneessä ja 1900-luvun lopulla länsimaissa itsensä läpi lyöneessä seksuaalisuuden lokeroinnissa (hetero, bi, homo) on paha valuvika juuri siinä kohden, että muodostetaan identiteetti asiasta, joka on loppujen lopuksi pelkkä sosiaalinen konstruktio.

Aloittajan ei kannata huomioida äärihomo-humanin( joka on hesarissa vietyä viimeisen vuorokauden länkytyämässä euroviisuista ja yllätys yllätys uskonnoista) lisäksi äärikristitty jochananin kirjoituksia. Kummatkin edustaa ääripäitä eivätkä osaa ajatella selkeästi.

Onko sulla jotain sanottavaa itse asiaan? Jokainen varmaan osaa itse ajatella ja arvioida viestejä. Siihen ei tarvita avuksi sinun "ajattaluasi". Jos sinulla on jotain moitetta minun viestieni sisällöstä, ole hyvä ja esitä kritiikkisi asianmukaisesti ja perustele se.

Minun ajatukseni ovat peräisin mm. edesmenneeltä ajatusjärjestelmien historian professori Michel Foucault'a, joka on ajatellut niinkin selkeästi, että hänen ajatuksiaan lainataan jatkuvasti eri tieteenaloilla. En edusta mitään "ääripäätä", vaan kultaista keskitietä niin kristillisyyteni kuin tieteellisen ajattelunikin osalta.

Toisaalta ihan hyvää mainosta! Kiitos siitä! Mitä enemmän sinä kiellät ihmisiä lukemasta minun viestejäni ja möykkäät niiden ympärillä, sitä suuremmalla varmuudella ne luetaan. Katsos kun "kielletty hedelmä" kiihottaa, kuten aloittaja hyvin totesi ;)

Ja vaikka et kieltäisikään, ne luetaan silti.

Identiteetti toki on sosiaalinen konstruktio; yksilön käsitys itsestään (suhteessa muihin yksilöihin). Identiteetin perustana ovat yksilön erilaiset ominaisuudet - sen osana myös esimerkiksi sellaiset ulottuvuudet kuin sukupuolisuuteen liittyvät ominaisuudet ja seksuaalinen suuntautuneisuus.

Yksilön seksuaalinen suuntautuneisuus taas ei ole sosiaalinen konstruktio (mitä ilmeisimmin lainkaan). Se on nykykäsityksen mukaan hyvin pysyvä ja myötäsyntyinen ominaisuus ihmisessä, eikä sitä voi tarkoituksellisesti muuttaa. Seksuaalinen suuntauntuneisuus on ominaisuutena verrattavissa esimerkiksi kätisyyteen. Seksuaalinen suuntautuneisuus tulee käytännössä esiin seksuaalisten tuntemusten muodossa.

On hyvä ymmärtää erottaa mainittu kulttuurissosiaalinen identiteetti ja mainitut pysyvät ominaisuudet toisistaan.

Jochanan, jos et määrittele itseäsi "seksuaalisten tuntemustesi" pohjalta, niin miksi sitten kipuilet niin raskaasti asian suhteen?

Identiteetin perustana on se, mitä itse kukin oman identiteettinsä perustana pitää ja sitä ei kukaan sanele toiselle. Minä en ole väittänyt, että seksuaalinen suuntautuminen olisi sosiaalinen konstruktio. Identiteetti on sosiaalinen konstruktio, mutta seksuaalinen suuntautuminen ei myöskään ole "myötäsyntyinen" ominaisuus ihmisessä, koska tästä myötäsyntyisyydestä ei ole mitään tieteellistä näyttöä. Sinä voit hokea tuota setalaista iskulausetta ja meemiä vaikka koko loppuelämäsi, mutta se ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että seksuaalinen orientaatio ei ole myötäsyntyinen ominaisuus. Se ei ole geeneissä eikä siitä ole myöskään mitään epigeneettistä näyttöä. Seksuaalisuutta ei voi verrata vasenkätisyyteen, koska kätisyys on geeneissä ja se ei muutu. Seksuaalisuus sen sijaan voi muuttua ja hyvin usein muuttuukin. Tässäkin ketjussa on henkilö, joka sanoo: "Olen nykyään pesunkestävä homo, mutta en ole sitä ollut aina." Vasenkätinen ei voi sanoa, että olen nykyään vasenkätinen, mutta en ole ollut sitä aina.

Kätisyys tulee aiemmassa vaiheessa elämää esiin kuin seksuaalinen suuntautuneisuus. Ensiksi mainittu astuu kuvaan siinä vaiheessa, kun alkaa tarttua esineisiin ja yhä selvemmin tulee esiin hienomotoristen taitojen kehittyessä. Jälkimmäinen astuu kuvaan selkeästi vasta seksuaalisen heräämisen (ja toisia ihmistä kohtaan koettujen ihastumisten) myötä, vaikka jotkut ovat hahmottaneet seksuaalisen suuntautuneisuuden jo aiemmassa vaiheessa. Seksuaalisen suuntautuneisuuden muuttumisesta ei ole pitävää näyttöä. Sen sijaan oman seksuaalisen suuntautuneisuuden ymmärtämisen pitkästä tiestä on.

"Jochanan, jos et määrittele itseäsi "seksuaalisten tuntemustesi" pohjalta, niin miksi sitten kipuilet niin raskaasti asian suhteen?"

Tähän varmaan voisi sanoa, että ehkä juuri sen takia ;)

Mutta. En kuitenkaan tee niin, vaan kerron, että asia on pikemminkin päinvastoin. Salli minun valaista, mitä tarkoitan:

Myönnän, että jos valitsisin homoidentiteetin ja alkaisin elämään homoseksuaalista elämää (lue: harrastamaan seksiä oman sukupuoleni kanssa - rakkaus samaan sukupuoleen EI ole synti!), kipuilu vähentyisi toisella elämän alueella, kun ei tarvitsisi kieltää itseltä jotain (seksiä!), mitä kovasti haluaa, mutta vastaavasti kipuilu kasvaisi toisella elämän alueella, koska kristittynä en voi elää synnissä kärsimättä siitä. Oman kokemukseni mukaan se kipu, mikä aiheutuu synnissä elämisestä, on paljon rankempaa, kuin se kipu, mikä aiheutuu siitä, että pidättäydyn seksistä oman sukupuoleni kanssa, vaikka mieli tekisi. Loppujen lopuksihan kyse on vain siitä kivusta, mikä aiheutuu selibaatissa elämisestä. Ja sen kivun kanssa moni elää. Toiset eivät edes koe kipua. Minä kärsin siitä hieman, mutta mieluummin niin, kuin että itkisin koko loppuelämäni ja eläisin vastoin sitä, minkä sisimmässäni koen oikeaksi. Siksi valitsen selibaatin, vaikken siinä täydellisesti onnistukaan.

MUOKS: Lisään vielä, että toki pidän auki myös sitä vaihtoehtoa, että tapaan vielä naisen, johon rakastun. Tämä on sitä kuuluisaa "eheytymistä" - spontaani seksuaalisuuden muutos oikean ihmisen osuessa kohdalle. :)

Jochanan, sinulla on oikeus selibaattiin, kunhan et vaadi meiltä muilta samaa. Ikävä kyllä moni kristitty koettaa tuputtaa maailmankatsomustaan koko kansalle. Mikä siinä onkin, että he koettavat väen väkisin kontrolloida muiden seksielämää? Kristityt vastustivat homouden diskriminointia, he vastustivat homoseksuaalisuuden poistamista sairausluokituksesta, he vastustivat rekisteröityä parisuhdetta ja perheen sisäistä adoptiota homopareille, ja nyt viimeisenä he vastustivat tasa-arvoista avioliittolakia. Jokainen saa uskoa lain puitteissa mihin haluaa, mutta muiden ihmisten kontrollointi omiin uskomuksiinsa vedoten pitäisi lopettaa.

Tämäntapaisiin kysymyksiin törmää useasti. Onhan seksuaalisuus erittäin monivivahteinen juttu. Biseksuaalisuuteen suhtaudun hieman nihkeästi. Lähtökohtaisesti nään että
ihminen on joko-tai todellisuudessa jos ajatellaan vaikka puolison sukupuolta.25-vuotias. tietää käytännössä aina kummasta pitää enemmän jos kuuntelee rehellisesti itseään. Tietysti jos tähän laajentaa trans-ja muut teemat niin aihe on entistäkin moninaisempi. Eräs tyyppikin kertoi 80-luvusta jossa biseksuaalisuus oli erittäin muodissa. Niistäkin "bi-seksuaaleista" lopulta ne valitsi jommin kummin ja suurin osa viel homosuhteen. Ehkä todellisia bi-seksuaaleja mutta niiden todellinen määrä on luultavasti hyvin pieni.

Nimimerkki Jochanan, voitko hieman täsmentää kun en oikein tajunnut? Kirjoitit tuolla että homous ei ole myötäsyntyinen ominaisuus eli sen voi valita.Elät selibaatissa homoseksistä kristittynä koska et halua langeta syntiin? Sinun kuitenkin tekee mieli homoseksiä, miksi? Eikö olisi helpompi kristittynä valita paremmin?

Eihän tässä ole mitään epäselvää, nimittäin olet ihan selvä bi. Joten yhdyn täysin humanin kommenttiin. En ymmärrä miksi tässäkin ketjussa joillakin on tarve tehdä yksinkertaisista asioista monimutkaisia. Itse olen 100 prosenttinen homo ja minulla on ollut AINA ehdoton 0 toleranssi naisiin. Eikä tulisi mieleenkään että alentuisin sellaiseen saastaan kuin naiset. Tässäkin ketjussa yksi tyyppi toivoo ihastuvansa naiseen ja eräs toinen on jopa nussinut lapsen naiselle ja tällaiset pitävät itseään muka homoina. Voin sanoa suoraan että juuri tuon kaltaiset pellet pilaavat oikeiden homojenkin maineen. Ja ellei kenellekkään jäisi mitään epäselvää niin väännetään vielä rautalannasta. Eikkä:

1. Jos olet kiinnostunut vain ja ainoastaan samasta sukupuolesta ja olet AINA ollut, olet Homoseksuaali.

2. Jos olet kiinnostunut vain ja ainoastaan vastakkaisesta sukupuolesta ja olet AINA ollut, olet Heteroseksuaali.

3. Jos olet kiinnostunut sekä samasta että vastakkaisesta sukupuolesta tai olet ainakin joskus ollut, olet Biseksuaali.

Näin yksinkertaista tämä on!