Autakaa
olen kaapissa ja olisi kiva päästä joskus pois kun se ahdistaa. Ja yksin oleminen on saa kyyneleet silmiin vaikka olen 19 vuotias. Homona olemine yksin ilman ymmärtävää kaveria tai poikaystävää on häpeällistä sekä kivuliasta joskus.
Olen tiennyt olevani homo pitkään, mutta en ole ajatellut asiaa.
Ystävättömyys ja usein yksin eläminen on minusta monta kertaa homomiehen kaverina, vaikka sitä ei halua. Sitten tulee tämä vanheneminen. Alkaa taas yksin oleminen ja eläminen. Se on sitten vielä pahempaa kuin nuorena, koska myös voimat alkavat huveta. Yksi outo piirre on myös, kun homomiehet eivät siedä enää ketään lähelleen tai asumista suhteessa. Sellaistakin on, kun haluaa sitten vain tätä seksiä eikä enää sen jälkeen muuta.
Itsekeskeisyys ja omaan napaansa tuijottaminen on - valitettavasti - homomiesten tyypillisimpiä piirteitä. Pinnallinen ryyppyseuran hakeminen taas tavallista ns. pakkojuhliminen. Sitä voi jatkua pahimmillaan 30 vuotta, että pyörii noissa baareissa. Niistä tulee "toinen olohuone". Sitten ovat erikseen nää seksimestat: videovuokraamot tms.
Vähän lohduttomalta näyttää. Asiat eivät helpolla muuksi muutu.
Aloita miettimään, että mitä SINULLA ON: sen sijaan, että murehtisit, mitä sinulla EI OLE. Kasvata sitä pääomaa, mitä sinulla on. VÄLTÄ kaikenlaista päihteiden käyttöä jo nuoresta pitäen, nyt kun sinulla vielä on mahdollista tehdä SE VALINTA- ja pysy siinä. Se auttaa pitkälle. Älä kadehdi mitään juopoottelua tms. Siitä on alkanut monen tuhon kierre, koska siitä on kyse: itsetuhoisesta käyttäytymisestä.
Älä pelkää yksinäisyyttä. Monissa luovissa ammateissa ei pärjää, jos ei kestä yksin olemista.
Älä murehdi niin paljon. Olet niin nuori. Älä tuhlaa aikaasi sellaiseen. Ole iloinen ja nauti elämästä.
Voi hyvin!
