Petin miesystävääni(!)

Millaisia kokemuksia muilla on vieraissa käymisestä?

Itselleni tuli noin 1,5 vuoden seurustelun jälkeen joku tarve testata itseäni psykologisesti. Osaanko pettää, tuleeko siitä katumus, miten se vaikuttaa parisuhteeseen? En osaa selittää paremmin, silloin elin muutenkin outoa aikaa.. Vaikuttiko sitten asiaan että onnistuin tuolloin karistamaan pitkälle edenneen alkoholiongelman ja vaihdoin erästä vuosia kestänyttä lääkitystä.

Eli kävin vieraissa viikon sisällä kaksi kertaa.

Seksi vieraitten kanssa ei oikeastaan tuntunut miltään, ei hyvältä, ei huonolta. Mutta havaitsin että toisin kuin olin joskus luullut, seurustelu ei ollut muuttanut mitään verrattuna sinkkukuvioihin, olen aina kärsinyt huonosta itsetunnosta ja tullut "antaneeksi" suurinpiirtein ekalle jolle kelpaa.

Eli tulin edelleen kiksauttaneeksi jälkikäteen ajatellen aika järkyttävien äijien kanssa, tajusin miten järjetöntä tuollainen on kun itselläni jo on paljon parempi äijä. Jätin pettämisen tuohon, siitä on noin nyt vuosi aikaa. Miesystävä ei tiedä asiasta.

Vaikutukset parisuhteeseen olivat oudot. Kaduin tapahtunutta, mutta en kuitenkaan tuntenut tarvetta kääriytyä säkkiin ja tuhkaan. Miesystävä sensijaan näyttäytyi yllättäen häikäisevän komeana, ei ole koskaan ollut huonon näköinen, mutta yllättäen muuttui varsinaiseksi herkuksi. Aluksi en tuntenut seksuaalista halua häntä kohtaan, mutta se meni ohi viikossa.

Manittakoon vielä, että noihin pettämisiin ei liittynyt mitään riskikäyttäytymistä, eli "tuliaisia" ei tullut.

Itse oon ollut uskoton parisuhteessa kerran mutta aika erilaisessa tilanteessa. Me oltiin erottu pitkäaikaisen kumppanin kanssa ja seurustelin uudessa suhteessa, jossa meille tuli riitaa. Petin häntä tämän pitkäaikaisen kumppanin kanssa sillä seurauksella että jätin uuden suhteen ja me palasimme nykyiseni kanssa yhteen. Se oli väärin, koska mun olisi pitänyt erota ensin ja jatkaa vanhaa suhdetta vasta sitten, mutta toisaalta se ei olisi muuten muuttanut asioiden kulkua mitenkään.

Kerran oon myös tullut petetyksi, kostona omasta pettämisestä, jota ei koskaan ollut tapahtunut. Se johti eroon ja myöhempään yhteen palaamiseen, josta kirjoitin yllä.

Oon joskus kirjoittanut, että ei se ole mitään seksiextremeä että on jonkun orjana silloin tällöin, se on, että menee naimisiin ja elää toisen omana loppuelämänsä. Mua kiehtoo omistamisen ajatus, ja se rikkotuu jos menisin jonkun toisen matkaan, joten mulla on itsekkäitäkin syitä olla uskollinen. Mulla on myös vakaumuksellisia syitä siihen, ja koska parisuhde on hyvä, ei kiusauksiakaan oo oikein ollut. Oikeassa elämässä kukaan ei tietenkään omista ketään, vaan omistetuksi tulemisen ajatus on mun vapaaehtoinen, oma ajatukseni, jota toteutan itse.