Seksi ei tunnu miltään

Onko täällä muita, joille seksi tuntuu lähinnä velvollisuudelta? Itselläni on sellainen tilanne, että seksi ei tunnu oikein miltään riippumatta siitä onko toinen osapuoli aivan ihana, komea ja kaikin puolin muutenkin haluttavaa sorttia. Koska tätä on jatkunut vuosien ajan, olen jo tottunut tähän ongelmaan, mutta aina vähän väliä mieleeni hiipii pelko siitä, etten tällä menolla koskaan löydä itselleni kumppania. Moniko homo nimittäin jaksaa katsella sellaista miestä, joka ei oikein syty enää mistään?

Terveisin,
Kovasti vertaistukea vailla oleva haluton homo

Markus, katsotko olevasi terve? Käytätkö mahdollisesti joitakin lääkkeeitä, kuten vaikkapa psyykenlääkkeitä?

Nuo fyysiset ja henkiset terveysasiat ovat kyllä keskeisiä rakastelussakin, sillä "kipeenä" ei haluta, eikä niin kykenkään.
Tupakointi yms vaikuttaa haitallisesti toki. Samoin tietty ihan stressit yms.
Noista asioista kannattaa ja voi nykyään jutella ihan lääkärin kanssa - siellähän ei tarvitse edes välttämättä kertoa omasta suuntauksesta tarkemmin, oma terveydentila pätee rakastelukumppaniin kuin rakastelukumppaaniin, kunhan vaan se rakastelukumppani on sopivan oikeaa sukupuolta, eli suuntauksen mukainen.

Jos keskustelun aloittajan 81 viittaa ikään, niin 3kymppisenä voi olla jo montaa asiaa, vaikuttamassa haluttomuuteen, töistä ja muista elämänkuvioista lähtien, sekä kokemusta kertynyt jo ehkä vähän liiankin herkästi ja turhaan pähkittäväksi, eli ettei älyä vain heittäytyä nauttimaan. Rakastelussa se yläpään käyttö on parasta keskittää myös nautinnon tuntemuksiin, eikä "pohtimaan sitä rakastelua analyyttisesti".

Jos seksi ei tyydytä eikä haluta, kannattaa aina kokeilla myös ihan rakastelua - tunteetkin pelissä auttaa ihan kummasti useimmiten :P

Keskustelun aloittajan, kysyjän ehkä kannattaa myös hetki ajatella, onko keskittynyt, uirautunut hakemaan vääräntyyppistä seuraa, itselleen sopimattoman oloisia ihmisiä, jossei heidän kanssaan ole nautintoa löytänyt - eli kannattaisiko rohkeasti katsella vähän toisenlaista ihmistä, kuin mitä aiemmin on seurakseen hakenut, siis jos sinkkuna on. Monikaan itsessään hyvä asia ei ole hyvää yhdessä.

Hyvä seksi, hyvä rakastelu tarvitsee hyvää yhteispeliä, kahdestaan ihan passiivisesti ei ole potentiaalia niin paljoa, kuin on kahdestaan molemmat aktiivisina, aloitteellisina, hommassa mukana ollen. Etenkin samaa sukupuolta olevien kesken ei olla mitään ruuvi/mutteri-rooliosapuolia, vaan esim. se "btm"mpi voi hyvin vaikka työntää sen "top"imman alle ja hypätä ratsastamaan, siis olla oriin ohjaksissa. Samoin se "top"mpi voi ja hyvä sen onkin myös muistaa hoidella sille "btm"lle kunnon orgasmi - sillä kyllä se toisenkin nautinnon näkeminen ja kokeminen aina omaakin nautintoa kasvattaa. Seksi ja hyvä rakastelu ei pitäisi olla mitään vain tyyliä "runkkauksen jatke". Voi olla että joskus jotkut tyytyvät tai erehtyvät olemaan opastamatta toista antamaan nautintoa samalla kun toinenkin saa nautintoa. Näissäkään kuvioissa ei missään nimessä kannata alkaa teeskentelemään nautintoa, sillä kyllä sen jokainen ansaitsee rakasteluissa.

Haluttomuus ja nautinnon puute voi kiikastaa toki monestakin sivu- ja itse asiasta ja osapuolista.

Jotkut ovat ehkä voineet upota johonkin liian ufoihin fantasiamaailmoihin rakasteluhaluissaan ja rakastelupartneritoiveissaan ja niistä kannattaa hypätä rohkeasti ihan maan pinnalle.

Rakastelunautinnollle on yleisesti ottaen eduksi spontaanius, stressittömyys, molemminpuolinen kiinnostus (väkisin panot on yhtä lailla pakkopullaa, kuin mikä tahansa muukin väkisinvääntäminen), sekä se, ettei rakasteluissakaan rutinoiduta liikaa.
Syrjähypyistähän lähdetään yleensä hakemaan vaihtelua - vaikka sitä voisi omassa suhteessakin yhdessä järjestää, eikä rutinoitua liikaa.
Harmillinen sudenkuoppa suhteessa on myös pihtaaminen, silloin kun toisen tekee mieli - kyllä sitä silloinkin on kivaa ja viisastakin toisen haluihin yhtyä ja sanoa vaikka reilusti suoraan että itse ei jaksa just silloin tulla ... mut pyytää vaikka vähän myöhemmin toista hieromaan vähän hartioita tai jotain, niin on yhdessä summa summarum hyvä mieli.

Eli rakastelupaikkoja ja rakastelutapoja kannattaa vaihdella, sekä unohtaa tervehenkisesti turhat estotkin - keittiön pöydällä voi tosiaankin ihan hyvin rakastellakin, etenkin miehisen lihaisasti. Kyllä se uuniruoka siellä uunissa kypsyy, vaikka sillävälin laittaisi lihaa muutenkin "uuniin".

Vaikka rakastelussa on hyvä olla mukana sekä ala- että yläpää, on esim. hormoneillakin suurta merkitystä. Hormoneja voi stimuloida mm. jännityksellä, rakastelukumppanin kanssa muutakin tekemällä, ... Jännitysfilmit taikka vaikka urheilukisat tai muu mikä itsekunkin saa tavalla taikka toisella vähän "kiihdyksiinkin" on parempaa katsottavaa rakastelua ennen, kuin romanttiset leffat - jännitys stimuloi haluhormoneja.

Koskapa harva ihminen on ihan mikään "avoin kirja", voi ihan hyvin (rakentavassa hengessä) avata suutaan omista toiveistaan ja fantasioistaan toiselle, vaikka eri tilanteessa, etukäteen, eikä ihan siinä rakasteluhetkellä, jottei riko tilannetta. Tuossa on parasta sekä itse keskittyä ajattelemaan juuri sitä rakastelukumppania, ajatella asioita fantasioina hänen kanssaan, keskittyä vaikka ajattelemaan niitä asioita, mitkä hänessä kokee kaikkein puoleensavetävimmiksi, stimuloida niillä ajatuksia, haluja. Ei kannata lähteä rakastelussa "nalkuttamishengessä" valittamaan, sillä se ei oikein ruoki omia, eikä toisen osapuolen haluja.

Kait nyt kaikki vakituiseen rakastelijat muistavat hieroakin, painia, halailla, kosketella toisiaan sekä alastomina että arjen keskellä muutenkin. Sekä esim auttaa toisiaan aloitteellisesti. Läheisyys ja välittämisen tunteet lisäävät nimittäin rakasteluhalujakin.

Kyllästyminen kai liittyy usein yksisuhteisuuteen. Joskus kyllä aikanaan kauhistelin kolmatta pyörää etsimässä olleita. - Aika kauan sitten kävi niin, että silloinen kaverini halusikin toisen ja lopetti. Mutta lähes samantien sanoikin, että jatketaan seksipuitteissa, muttei tietenkään julkisuhteena. Systeemi on kestänyt jo toistakymmentä vuotta eikä ainakaan innostuksen puutetta näy. Tietenkin tilanteen yleispuitteet vaativat kekseliäisyyttä, joustavuutta sekä nokkeluutta, ja sitoutumistakin, molemmilta. Joskus menee logistiikkaongelmien takia vähän kiireeksikin. Mutta käry ei ole käynyt, ehkä läheltä piti -tilanteita joskus.

Parahin "aikansakutakin",

ketjun aloittaja (Markus1981) ei vaikuta yksisuhteisuuteen kyllästyneeltä salanusuttelijahorolta, sillä hän kirjoittaa:


> aina vähän väliä mieleeni hiipii pelko siitä, etten
> tällä menolla koskaan löydä itselleni kumppania

Olen huomannut, että on niitä, jotka nimenomaan haluavat seksikumppanin, mutta eivät seurustelusuhdetta. Ovat sillä lailla emotionaalisesti kylmiä. Sitten siitä seksistä tulee pakkomielle ja riippuvuus. Sitten he ovat koko ajan joko saamassa tai jäämässä ilman. He käyttävät sanaa "sain" jos vaikka käyvät jossakin saunassa ja kun eivät "saaneet", se tekee kovasti kipeää. Sitten kaikki pyörii "saamisen" ja "ilman jäämisen" ympärillä ja lopulta juostaan "saamisen" perässä ympäri maapalloa. Sitten näissä seksipaikoissa vietetään aikaa loputtomiin ja jopa aamuun asti. Tuntitolkulla ollaan koko ajan saamassa ja näitä saamisia sitten luetellaan kavereille, jotta he olisivat näistä saavutuksista tai päänahkoista kateellisia.

Ai ihanko aamun asti? Jos noin, niin kerrassaan kamalaa..... Jotain tarttis tehdä.... Yksi hyvä ratkaisu olisi se, että julkinen liikenne toimisi myöhempään tai aloittaisi aiemmin...