Vauvakuumetta

Viesti on poistettu, koska se ei johtanut mihinkään analyyttiseenkeskusteluun. Tarkoitus oli miettiä subjektiivisten esimerkkien valossa sitä onko persoonallisten erojen lisäksi todella sukupuolten vanhemmuushalukkuudessa ja/tai -valmiudessa eroja. Mutta rakentava keskustelu ei onnistu, jos heti mennäään puolustusasentoon vaikka hyökkäystä ei ole edes tulossa. Ilmeisesti sateenkaarivanhemmuus on aika arka aihe.
En kyllä ihan tavoita kirjoituksesi pointtia, muuten kuin siltä osalta että miehet ovat sikoja.

Kaipaat tuossa ainakin minun mielestäni tasavertaista miestä lapsen isäksi, mutta kuitenkin olet sitä mieltä että äiti on tärkeämpi joten hänellä tulee olla suurempi rooli. En ymmärrä...

Mutta olen asiasta jutellut useankin naisen kanssa ja osa heistä on ollut jopa sitä mieltä että he eivät varsinaisesti itse haluaisi äitiyttä, mutta heitä kiinnostaisi raskaus kuitenkin. Pointtini on siis, että lainsäädäntöä tulisi viedä siihen suuntaan, että se mahdollistaisi esim. vuokrakohtujen käytön, sillä tällä hetkellä lapsia jää syntymättä sen takia että tätä mahdollisuutta ei ole. Ja ne lapset kyllä olisivat toivottuja ja suunniteltuja, ainakin huomattavasti enemmän suunniteltuja kuin jotkut yhden yön änkyräkännisuhteen tuotokset.
Niin ja unohtui vielä että en sinänsä ymmärrä mitä pahaa on "kilpailuttamisessa". Jos minulla olisi mahdollisuus valita useammasta äitikandidaatista, niin miksi ihmeessä valitsisin muun kuin sopivimmaksi katsomani?
Eli asian ydin on kuitenkin vain yksi mielipidekysymys, se että pystyykö samansukupuolinen pariskunta kasvattamaan hyvin lapsensa. Mielestäni pystyy. Näin ollen en näe miksi pitäisi järjestää lesbonaisten ja homomiesten "pakkoavioliittoja" että saadaan lapselle perhe jossa on äiti ja isä. Yhteisöllisyys lapsen kasvattamisessa ja hyvän perheilmapiirin luomisessa perustuu kuitenkin toisiaan rakastaviin aikuisiin, jotka sitten panostavat omaan perheeseensä ja omaan lapseensa. Olisi pikemminkin lapsen edun vastaista yrittää pakolla rakentaa perheyhdistelmiä, joiden yhteisöllisyys ei ole lähtöisin rakkaudesta ja halusta tehdä rakkaiden kesken yhteinen perhe, vaan sopimuksin rakennettu perheyhdistelmä, jossa vanhemmuus on vain neuvottelun tulos. En sano, ettei olisi mahdollista tehdä toimivaa perhettä jossa on lesbopari ja homopari ja lapset, mutta vaikeustaso on aivan toista luokkaa kuin yhteen parisuhteeseen perustuvassa perheessä ja sopivien pariskuntien löytyminenkin on varmasti hyvin vaikeaa.
  • 5 / 18
  • Rokkihomo
  • 3.8.2012 17:44
Voi voi. Kuumetta taitaa tosiaan olla kun noin kitkeriä laitellaan.

Tuollaiseen kyselyyn lähtökohtaisine syyllistämisineen kaikkineen minun ei koskaan tarvitsisi miettiä kahta kertaa vastatakseni ei.
  • 6 / 18
  • Rokkihomo
  • 3.8.2012 18:52
Toivotan tottakai onnea kyselyihin!

Jotenkin ajattelisin - teoriassa eli hypoteettisesti - niin että jos tähtäimessä on jaettu vanhemmuus homon ja lesbon kanssa tai vaikka lesboparin ja homomiehen kesken, olisi kaikkien kai hyvä olla valmiiksi rakkaita ystäviä.
Lapsia tarkoituksella yhdessä tekevät ihmisethän tuppaavat olemaan rakkaita toisilleen.

Ja muistelen - omakohtaisesti eli kokemuksellisesti - että aikanaan ne melkein vakavasti otettavat keskustelut aiheesta olen käynyt juuri hyvien ystävien kanssa.
Rakkaudella.
  • 7 / 18
  • draconfly
  • 9.8.2012 16:49
Mahtaakohan tällä palstalla olla muita, joilla on vauvakuumetta?
  • 8 / 18
  • SaintJudy
  • 9.8.2012 18:11
Vauvakuumeen noustessa on hyvä eristäytyä muista ihmisistä, ettei tauti leviä lähimmäisiin. Erityisesti lapsiperheiden suosimia alueita tulere välttää. Kuumeseen auttaa kun lepää ja juo paljon. Ruumillista rasistusta tulee välttää. Leikkikenttiä, ostareita sekä huvipuistoja tulee myös välttää. Erityisesti paikkoja, joissa mahdollisuus törmätä tuoreisiin iseihin lastenvaunuineen tulee välttää. Korkean kuumeen (38–39 astetta) alentamiseksi voi ottaa parasetamoli- tai tulehduskipulääkevalmisteita, helpottaa oloa muutenkin. Vauva-aiheisia elokuvia ja telkkariohjelmia tulee välttää toipilasaikana ja ainakin kuukausi parantumisen jälkeen. Myöskään uusien tartuntojen välttämiseksi kannattaa vältellä lapsiperheitä, tosin joissakin tapauksissa lapsenvahdiksi suostuminen saattaa auttaa ehkäisemään taudin uusiutumista.
  • 9 / 18
  • draconfly
  • 9.8.2012 20:30
Kyllä. Lasten "hankkiminenkin" voi auttaa, tosin taudilla on tapana uusiutua parin vuoden päästä.
Olisi luullut, että tuolta setan sateenkaariperhe keskusteluista olisi siirtynyt tänne suuri määrä ihmisiä, kun ne sivut eivät ilmeisesti vieläkään toimi. Harmi, sillä siellä oli hyvää vertaistukea :) Onko tämän palstan ihmisten lapset jo saatu ajat sitten, eikö asia ole vielä ajankohtainen vai eikö näitä miehiä (suurin osa tällä palstallahan taitaa olla miehiä) vain lapset kiinnosta?
Olen ymmärtänyt, että tällä palstalla on myös koko joukko miehiä, joiden osalta sateenkaariperheissä kaikki on mennyt pieleen. Lukuisten oikeudenkäyntien jälkeen tuloksena on usein vain varsin rajallinen tapaamisoikeus, ei huoltajan oikeuksia, tuskin pääsyä olennaisiin tietoihin omien lasten kasvamisesta esim. koulun tai neuvolan kanssa. Sossu ja lastenvalvoja asettuvat äidin/äitien puolelle kyseenalaistamatta näiden motiiveja....

Siksi kaikki eivät ehkä suosittele sateenkaaria ja apiloita.
Minulla henkilökohtaisesti ei ole vähäisintäkään kiinnostusta hankkia omia lapsia kasvatettavakseni. Kahdella pikkusiskollani (joiden olen erinäisiä vuosia vanhempana isonaveljenä myös nähnyt kasvavan) on molemmilla kaksi jälkikasvua. Se riittää.
  • 13 / 18
  • Kirsikkavaras
  • 24.8.2012 23:01
Omasta kokemuksesta voin kertoa, että nykylainsäädäntö ja viranomaisten käytännöt jättävät pahimmassa tapauksessa biologisen isän apilaperheissä siitoseläimen asemaan. Yhteyden katkeaminen omaan tyttäreeni on ollut valtava tragedia. En voi suositella kenellekään lämpimästi apilaperheen etäisäksi ryhtymistä.
Tilastoja en tässä pysty esittämään, mutta tunnen homoisiä joka lähtöön. Etäisiä, ei huoltajuutta, tapaavat lapsiaan kerran kuussa; jaettu vanhemmuus yhden "ei läheinen ystävä" äidin kanssa, lapsi kummallakin vuoroviikoin; heterosuhteesta eronneita; miespareja, äidillä ei huoltajuutta; omien lasteni äiti on vanha ystävä, tapaan lapsia päivittäin ilman mitään sopimuksia; kaikki aivan kohtuullisen tyyvyväisiä tilanteeseen. Ongelmatapauksiakin tunnen, "molempiin suuntiin": naispari tai expuoliso yrittää kaikin keinoin poistaa isän lastensa elämästä, spermanluovuttaja anoo isyyden vahvistusta ja huoltajuutta vastoin kaikkia sopimuksia ja puheita.
Olen pahoillani niiden puolesta, joilla on asiasta huonoja/kipeitä kokemuksia, tarkoitus ei ollut pahoittaa kenenkään mieltä uteluilla.
Hei! Itse olen 37-vuotias heteromies, ja olisin halukas auttamaan naisparia joka haluaa saada lapsen. Selailin tätä foorumia, ja näyttää siltä että ei löydy oikein täydellisesti sopivaa paikkaa kontakti-ilmoituksen jättämiseen. Kontakti-ilmoitusten jättäminen kun näkyy olevan kielletty joka paikassa.
Kuriosity, kirjoitit kommenttisi myöhään, joten en tiedä, oletko tosissasi, mutta tahtoisin silti udella: mikä on motiivisi?