Hercussa ja Mann´s Streetilla tapahtuu

Koska ajoittaisen kritiikin mukaan ranneliike.netissä käsitellään aivan liikaa dtm-homoravintolan ympärillä tapahtuvia asioita, niin vastapainoksi otetaan nyt esiin Lönnrotinkadun Hercules ja Mannerheimintien Mann´s Street.

Molemmat paikat ovat suosittuja etenkin aikuisten homomiesten keskuudessa ja yleensä viikonloppuiltaisin aivan täynnä. Molemmat paikat ovat myös esillä ranneliike.netin homoravintolalistauksessa:
http://ranneliike.net/teema/paakaupunkiseutu-uusimaa?cid=21
http://ranneliike.net/palveluopas/?haku=etsi&c=11&a=1

Kumpaankin paikkaan mennessä yleensä tietää ennakkoon mitä odottaa. Ohjelmatarjonta ei yleensä siis tuota suurta pettymystä, joskaan ei suurta yllätystäkään. Tänäkin perjantaina sekä Herculeksessa että Mann´s Streetilla oli paljon väkeä, suurin osa homomiehiä. Kuten niin lukuisina perjantai-iltoina aiemmin ja oletettavasti tulevaisuudessakin. Molemmissa paikoissa oli riehakkaan normi viikonloppumeno.

Jo iltapäivällä Manninen rupesi täyttymään. Karaokea laulettiin ilta-kahdeksasta lähtien. Osa laulajista suoriutui erinomaisesti ja villitsi kapakkaväkeä tanssin pyörteisiin. Moni osti baarista oluen jos toisenkin. Välillä vessoihin joutui hieman jonottamaan. Tupakkikopissa keskusteltiin elämän suurista kysymyksistä. Puolenyön lähestyessä väkeä lähti vaeltamaan naapurikorttelissa sijaitsevaan Herculekseen tai jonnekin toiseen baariin. Uuttakin juhlaväkeä saapui paikalle. Valomerkki annettiin puoli neljältä, jonka jälkeen yövirkuimmatkin alkoivat suunnata kohti kotia, jatkoja tai jonnekin muualle.

Herculeksessa ilta käynnistyi yhdeksältä. Varsinaisesti Herccu rupesi täyttymään yhdentoista jälkeen. Naapurikorttelin Mann´s Streetilla tai joissain muissa baareissa iltaa aloitelleita siirtyi Herccuun jatkamaan juhlintaa. Kaveriporukoita saapui myös etkoilta. Taikayö eteni tuttujen diskohittien tahdein ja tanssilattia täyttyi ihmisten nautittua rohkaisevia juomia. Baaritiskeillä oli ajoittain suorastaan ruuhkaa. Vessoihinkin oli hetkittäin jonoa. Illan aikana solmittiin uusia ja vahvistettiin vanhoja tuttavuuksia, kohtaamisen iloa. Oli myös ihmissuhdedraamoja. Valomerkin jälkeen alkoi kuhina; joitain kutsui oma peti ja toiset hankkivat jatkoille lähtöä, joku luikahti pettyneenä ja yksinäisenä kotimatkalle, toinen onnekkaana toisen kanssa, muutamia jäi vielä ulkopuolelle parkkiin koettamaan onneaan...

Neljän jälkeen molemmat suositut homobaarit olivat sulkeneet ovensa. Henkilökunta jäi vielä pistämään paikkoja järjestykseen seuraavaa iltaa varten. Aamupäivällä tulisivat siivoojat.

http://www.herculesgayclub.com/
http://www.mannsstreet.com/

Oli taas asenteellinen juttu. DTMää aina hehkutetaan ja korostetaan kaikkia tapahtumia.

Hyvin todentuntuinen kuvaus

En olis uskonut että smo putoaa noin alas...

Jaa että olisi pitänyt säännöllisin väliajoin lukea nyyhkimistä siitä, että noita nyt huomioituja paikkoja ei huomioida? Vai mistä nyt kiikastaa? Jos ravintolat ovat toimineet samalla konseptilla vuosikymmenen verran - ja ilmeisen menestyksekkäästi, niin mitä ihmettä niistä voisi muuta kirjoittaa kuin kuvailla vaikkapa normi-illan?

Lohdutuksena voin vielä kertoa, että aamuyöstä tulee julki lyhyt uutinen, jossa kerrotaan Herculeksessa ja dtm:ssä järjestettävästä vaali-illasta. Löytyvät menovinkeistäkin.

Hercun asiakaskalustoon kuuluvana mielestäni tuo smon kirjoitus oli ihan hauska ja kuvasi hyvin paikkojen normi-iltaa. Tosin en itse ollut tällä kertaa todistamassa tuota normi-iltaa, kun olin vieraissa siinä ihan kulman takana, eli uudessa dtm:ssä ihmettelemässä heidän uutta paikkaa ja Sherry Vinen showta ties kuinka monnennetta kertaa. Minua itse asiassa jännitti pitkin iltaa, että osasiko Sherry mennä tällä kertaa kulman taakse oikeaan osoitteeseen eikä päätyä Hercun lavalle...

No, vielä muutama minuutti ja bussi vie taas Hesan lauantain iltaan ensin joko Fenixiin tai Hugo's Roomiin chillailemaan, josta sitten jalat vievät Herculesiin...

Tällaiselle homoravintolaskenestä ulkona olevalle smo:n kertomus illan tapahtumista on varsin mainio. Sain hyvän kuvan siitä, mistä jään paitsi. ;-)
SMO: "Varsinaisesti Herccu rupesi täyttymään yhdentoista jälkeen. " Ja minä vääntäydyn usein juuri noihin aikoihin omaan sänkyyni filtin alle ja alan nähdä unia. Innostuin kuitenkin kertomuksesta sen verran, että pitänee kevään aikana käydä oikein omin silmin katsastamassa nuo paikat.

En oikein vieläkään ymmärrä, missä "putosin noin alas". Toki kuvaus illasta oli kirjoitettu pieni pilke silmäkulmassa, mutta tarina perustuu kyllä tiukasti tosiasioihin - omin silmin nähtyyn ja omin korvin kuultuun.

Jos Hercun olemassaolon ajalta lähdetään laskemaan tunteja, niin olen Hercussa viettänyt varmasti aikaani enemmän kuin dtm:ssä. Mannisellakin on tullut piipahdettua toisinaan. Ravintolaillan kulku Hercussa tai Mannisella ei mielestäni ole kymmenessä vuodessa muuttunut mihinkään. Toki molemmissa on toisinaan esiintyjiä.

Mannisen kuukausittaisista humppatansseista olin joskus aikaa sitten tekemässä juttuakin, mutta homma kaatui siihen, että pyörähtelevästä härkäpari-tanssikansasta ei saanut ottaa kuvia julkaistavaksi. Jutun raakile lienee yhä jossain tallessa. Ehkä voisin koettaa uudelleen, josko ajat olisivat muuttuneet? Hercussakin ajatus juhlakansan kuvaamisesta on aiheuttanut pahaa ilmaa sen verran, että ajatus on ollut syytä haudata.

Viimeisen viiden vuoden aikana baarireissut tässä taloudessa ovat vähentyneet radikaalisti. Säästyvä (lopultakin varsin iso) raha on ollut mieleisempää sijoittaa esimerkiksi matkustelun.