kellään kokemuksia siamilaisista?

niin siis kissoista? olen haaveillut jo kauan aikaa tuosta humanoidin näköisestä kissaeläimestä, haluaisin tietää jotain kokemuksia siitä ja mistä niitä voisi saada

mäkin oon haaveillut...

Siamilaiset on monilla kissanlistan yläpäässä niinkuin dalmantialaiset koiranpuolella, pitää on olla näyttävää ja normaalista poikkeavaa. Minulla oli yksi siamilainen 1 vuoden ja se riitti. En olisi omin päin sitä kissaa hankkinut, mutta kissa tuli ensin hoidettavaksi ja sitten kissan emäntä näki kuinka hyvin mirri minulla eli, jätti mirrin kokonaan minun hoitoon. Emännällä oli ollut mirrin kanssa ongelmia, joista ei kehdannut mainita. Samaan aikaan minulla oli tavallinen kotikisu lemmikkinä, joka ei tullut toimeen tämän erikoisen "design"-kissan kanssa. Siamilainen dominoi kisuani, nirsoili ruuan kanssa, oli äkäinen, joskus aggressiivinen, mutta halusi olla huomion kohteena, mutta kun yritin ottaa syliin yritti purra ja kynsiä. Loppujen lopuksi "heitin" koko kissan pois, koska omasta kisustani oli tullut vuodessa pelokas, laiha, nääntynyt kisupolo.
Möin katin ja oma kisuni om jälleen oma itsensä.
Minulle riitti yksi kokemus, samoin sen 1.emännälle, tavallinen kisu on paras!

Joo mutta kyseessä on varmaankin ollut yksittäisen eläimen ongelmakäyttäytyminen. Ystävälläni oli kaksi siamilaista ja ne olivat mitä ihanimpia otuksia! Totta on että ne vaativat usein enemmän huomiota kuin tavalliset kissat ja saattavat äityä äänekkäiksi ajoittain.

saahan maatiaiskissastakin diivan kasvatettua, jos niin sitä kohtelee, meillä on kolmikuukautinen kissanpentu Mette Mannonen ja on se vaan niin ihana, aina aamuisin pitää laittaa teelautaselle jogurttia pikkuiselle, en tiedä onko niin terveellistä sille mutta muuten se hyppää ruokapöydälle ja latkii ihmisten kulhoista :P

minua mietityttääkin, miten kisulimme suhtautuisi uuteen kissaan talossa, ja miten siamilainen kissa tulisi toimeen oman pikku meteorologimme kanssa

Mulla on kans ystävä jolla on ollut siamilaisia kissoja enempi ja vähempi (tällä hetkellä 3 + pentue) monta monta vuotta, ja sen perusteella mitä häneltä olen tiedustellut, ja itse kyseisiin otuksiin tutustunut niin en kyllä sanoisi että mitään sen kummempia ongelmia on automaattisesti siamilaisten kanssa odotettavissa. Ne simskut, joihin olen saanut tutustua hänen luonaan, ovat kaikki kyllä varsin mukavia otuksia, ja eivät esim. pahemmin pure ja kynsi. Kiintyvät ihmiseensä kovasti ja tykkäävät kyllä kiehnätä (ja haluavat huomiota). Ovat myös kuulemma erittäin eksperttejä pudottelemaan tavaroita hyllyiltä :D Mutta tosiaan, kissatkin ovat yksilöitä ja kasvatuksesta riippuu niin paljon kyllä.

Minulla ei siiamilaisesta ole omaa kokemusta, mutta perhetutuillamme oli sellainen 20 vuotta. En sitten tiedä oliko tämä yksittäistapaus, mutta tätä kissaa ei pystyneet muut käsittelemään kuin perheen emäntä ja vieraita aina kiellettiin kattiin koskemasta, koska se oli hyvin aggressiivinen...

Minulla ollut siamilaisneiti kolme vuotta sulostuttamassa elämääni.Aikamoinen diivahan se on-ja ainakin tämä minun pikkuneitoni kovin,kovin koiramainen ja seurallinen.Rakstaa ihmisiä eikä oikein osaa olla yksin kotosalla.Pitikin sitten hankkia Hesyltä tavallinen musta maatiasisherra kaveriksi,ja hyvin ovat juttuun tulleet(sellinen viha-rakkaussuhde heillä niinkuin kissoilla yleensäkkin keskenään..)-tosin molemmat ovat aikuisia.Ehkä sinunkin pitäisi odotta miss meteorologin varttumista muutaman kuukauden.. ;).Vaikka siamilaiset ovat tosi estroverttejä ja diivoja ne kaipaavat kissakaveria.Siksi mainiota että sulla kissa ennestään.Ai niin,ja siamilasethan on tosi "verbaalinen"-äänekäs rotu.Ääntä tulee lähes koko ajan pienestä sirkuttelusta lehmän mylvimistä muistuttavaan"Mulla on nälkä tänne sitä ruokaa ja heti!!"-mylvintään.Kaikesta diivailuista ja tuhotuista jukkapalmuista ja korituoleista huolimatta"en päivääkään vaihtaisi pois".Ja mikä kisu ei laittis vähän sisusustusta uusiksi-kynsin ja hampain.