Kuntosalit ja ohjaajat
Huomasin, että Terveys&Kunta&Hyvinvointi -alueella on ollut jonkin verran juttua kuntosaleista, tunneista ja ohjaajista. Voisiko täällä naisten nurkassakin kehkeytä keskustelua aiheesta pelkästään naisten kesken?
Itse olen vasta jokin aika sitten liittynyt tällaiseen ketjusaliin, aiemmin kävin vain yliopistolla ja kaikenmaailman halvoissa bunkkereissa. Rahoille saa kyllä vastinetta, mutta onhan 50 e / kk aika paljon opiskelijalle...
Salilla rautaa vääntäessä on tullut mietityksi sitäkin, että kuinka paljon kävijöistä on vinoviettisiä. Lisäksi olen pohtinut tilannetta myös ohjaajien osalta - varmasti heidänkin joukossaan on meikäläisiä. Vaikka mielikuvaani naisohjaajista on aikaisemmin määrittänyt sana "pimu", olen ilokseni huomannut myös toisenlaista naisenergiaa salilta löytyvän.
Hyvännäköiset (ja särmät!) ohjaajat lisäävät kummasti motivaatiota treenaamiseen :)
Onko kukaan muuten ihastunut kuntosalinsa työntekijään/ohjaajaan? Miten hommassa on käynyt?
hmm, ainakaan helsingissä yliopistoliikunta ei ole bunkkerimeininkiä, vaikka halpaa onkin...
joo, mutta aiheesta, kyllähän liikuntaa harrastaessa tulee aika helposti vaihdettua sellaisia "lesbisiäkin" silmäyksiä toisten harrastajien kanssa/suhteen. bongausta tapahtuu tahattomastikin, olen huomannut, vaikka itsellä ei olekaan haku päällä...
viehko liikunnanohjaaja tuo totta kai vähän erilaista fiilistä harrastamiseen (ja nimenomaan se särmä!) mutta voisi ehkä olla vähän tuskaisaakin todella ihastua sali-/jumppa-/tanssivetäjään, kun se ihastus ehkä perustuisi pitkälti (työ)persoonaan ja fyysiseen olemukseen? taisiis, että voisi liikkumisen ilo muuttua ehkä "huomaa mut"-fiilikseksi? ;) en tiedä.
joka tapauksessa musta tuntuu, että kaikenlaiset liikunnalliset ilot ovat ihan kelpo paikkoja tutustua kiinnostaviinkin naisiin. siis muun hyvän olon lisäksi... :)
Ihastuin pahasti tanssinopettajaani kerran. Se ihan todella häiritsi treeniä, tuli tarve ylittää itsensä kaikessa ja pienestäkin asentovirheestä huomauttaminen tuntui kauhealta. Siinä vaiheessa kun huomasin meikkaavani treeneihin mennessä tajusin, että se on joko ihastuminen tai tanssitreeni, molempia ei saa. Toisaalta se ihastumiseen käytetty energia oli myös helppo purkaa tanssimalla.
Vaikka kyllä se opettajaneito oli niiin ihana... :-)
Joogaohjaaja... Sitä joogaamaan mennessä melkeen toivoo, että siellä olisi tällä kertaa se vähän ärsyttävä ohjaaja eikä se joka saa katseen harhailemaan ihan väärään paikkaan ja asennon horjumaan. Ja koitapa keskittyä ujjayi-hengitykseen, kun meinaat unohtaa ylipäätänsä hengittää.
Vähemmän ihania jooga-ohjaajia kiitos.
Nämä varsinaiset kuntosalit sen sijaan ovat asia erikseen. Siellähän kyllä ehtii ihailla ihmisiä.
itselläkin on käynyt niin, että ihastua rojahdin tanssinopettajaan ja yhä hän saa kyllä posket punoittamaan. minulla kävi niinpäin onnellisesti, että opettajan ihailu antoi lisämotivaatiota treenaamiseen.
ja onhan sitä hauskempi hikoilla, kun siinä ohessa voi nauttia hyvistä maisemistakin ;)
juup, ja välillä on ollut hauska tarkkailla muita naisia, kun ope on tosiaan lesbo. eturiviin ilmestyy aina pari kertaa vuodessa hiuksensa ajellut tahi muuten ilmeisen ihastunut tyttönen...;)
Se tuollaisessa ohjaajaihastumisessa vaan on inhaa kun se oli alussa ihan viatonta läppää, mutta nyt huomaan meneväni ihan vaikeeksi sen läheisyydessä (käyttäydyn tosi epäluontevasti). Ja silti vaan on joka viikko mentävä sen tunnille.
Sitten sitä on ruvennyt miettimään sellaisiakin ajatuksia kuin, että miksi ihmeessä ennakkoasenteeni on se, että kys. tyyppi on hetero? Olenhan näin ajatellut monesta muustakin seurustelukumppanistani ihastusvaiheessa...Nyt olen alkanut miettiä kuinka laskea hänen potentiaaliset gay-pisteensä. Voiko musiikkivalinnoista esim. päätellä jotakin?
No ehkä kuitenkin vain pitäydyn nykyisessä tilanteessa ja säilytän kasvoni salilla.
Elohopealle, miksei muillekin...
Olen kokenut ihastumisia ja alotteita lesbojen taholta, enkä ole niistä loukkaantunut. Minulla on naisellisen ulkonäön lisäksi ilmeisesti semmoisia harrastuksia, mielipiteitä, mielenkiinnon kohteita, luonteenpiirteitä, jotka mahdollisesti saavat joidenkin gaydarit piipittämään. Olen pohtinut sitäkin, että pitäisikö minun muuttaa itseäni tai korostaa heterouttani. Päädyin ainakin toistaiseksi olemaan se mikä olen. Ihastumiset eivät haittaa, mutta jos joku on kamalaa, niin käännytys. Ihastelkaa ja ihastukaa, mutta älkää käännyttäkö. Älkää myöskään kaatako yksipuolisen ihastumisen ikäviä tunteita kohteenne päälle.
kiva kuulla henna hetskunkin ajatuksia. kahteen vikaan lauseeseen varsinkin yhdyn ihan kaikkia ajatellen... ei voi pakottaa.
noin muutoin tuli aiheeseen liittyen mieleen, että liikuntatunneilla fyysisyys (ja fyysinen ihastuminen, jos joku tuntuu viehättävän) on aika korostetun pinnalla. luonnollisesti.
ihastumiseen voi vaikuttaa se, että (ainakin hyvä) liikunnanohjaaja on kannustava ja kehuu, ehkä fyysisiäkin ominaisuuksia. (ja persoonasta sitten riippuu, miten "särmästi" sen tekee...) siinä VOI helposti syntyä tiettyjä ihastumis-väärinkäsityksiä. siis kun vaikka ohjaaja oiskin naisiin päin, niin hän voipi olla vaikka varattu.
hmm. ei ole tarkotus kenenkään unelmia lytätä, mutta kun tuollainen ihastus voi "pahimmillaan" kehittyä niin piinaavaksi, että koko tärkeä harrastus jää, jos ohjaaja ei sitten syystä tai toisesta enää voi olla kiihkeän ihastuksen kohde.
ja itse kyllä erotan tässä sellaisen ihanan "tsemppi-ihastuksen", joka tekee liikunnan harrastamisesta vielä kivempaa, ja "todellisemman", johon mun mielestä pätee sitten aivan samat jutut kuin ihastumiseen yleensä; eli kannattaa ottaa selvää... miten, en osaa sanoa.
Sen kun näkisi, että kuntosalin ohjaajana olisi joku vähänkään 'naisiin menevä'. Tai edes siellä salin etu-, keski- tai takarivissä. En usko että semmoisia on. Itte olen onnistunut valitsemaan vakkarikuntosalikseni semmoisen oikein feminiinisen 'women only' -paikan, siis vain naisille tarkoitetun paikan ja kulkenut siellä jo melkoisen kauan. Koskaan en oo siellä vielä bongannut saati törmännyt yhteenkään edes vähän naisiinmenevään immeiseen. Senpä takia liikunnan ilon lisäksi olenkin päätynyt huvittamaan itseäni mm. ohjaajien musiikkivalinnoilla, niiden lallatusten sanoituksilla jne. On se niin vänkää ajatella, kuinka eri tavoin minä ja naapurihetskukuntoilija tahi hetskuohjaaja siinä kuuntelemme Foxin Samanthan Touch me:tä tai Martinin Rickyn She bangs:iä, niin samaan tahtiin kuin muuten väännämmekin vatsalihaksia... ;-)
Heh, ihku ja viaton kaukoihastelun kohde "tsemppi-ihastus" voi saada jo ituasteelle päässeen sohvaperunankin liikkeelle ;>
Ja mitä gay-kaveripiiriin harrastuksiin tulee, niin takuu varmaa on, että meikäläisiin törmää punttiksella, tanssitreeneissä, yrjönkadulla... Ja salit ja pukkatri on täynnä muistoja mm. ensimmäiset tyttörakkaus-jutut on tultu kuultua ja supatettua treenipukkarissa. Niin ja sieltä myös löyty ne ensimmäiset esikuvatkin teinille jos toiselle...
Mielenkiintonen keskustelu lukea, kun itse kuuluu sinne tiskin toiselle puolelle.. :) Oon töissä yhdellä salilla, ja pakko myöntää, "tutkat" on mulla päällä aina, ja kyllä meillä lepakoita pyörii! Yhtälailla kun joku salin työntekijä tai jumppaohjaaja lisää teidän treeni-intoa, te (ehkä tietämättänne) piristätte jonkun päivää ilmestymällä tiskille. Oli vastapuolena hetsku,lepakko tai epäselvä tapaus, flirttailkaa! Eihän se oo vaarallista, vaan oman hyvän mielen jakamista :)
niin just. lepakoita pyörii liikunnan parissa niin harrastajina kuin ohjaajina ja muina liikunta-alan ammattilaisina. ja lajissa kuin lajissa, ei vain "perinteisissä lesbolajeissa" eli joukkueurheilussa.
pieni flirtti varmasti piristää! "vaaniminen" tietty ahistaa ketä vaan... ;)
Kiinnostava keskustelunaihe ;)
Aloitin kuntoilun alkuvuodesta eräällä Helsingin keskustassa sijaitsevalla salilla. Olen yrittänyt pitää tuntosarvet ojossa ja silmät auki, mutta toistaiseksi on ollut varsin heteropitoista porukkaa. Tietenkään en voi jossain pukuhuoneessa kovin avoimesti katsella näkymiä, etten saa häätöä kyseisestä paikasta...
Toisaalta, olen itsekin varsin heteronoloinen enkä todennäköisesti rekisteröidy kuin kaikkein herkimmin viritetyillä gaydareilla. Ehkäpä salilla pyörii toisia samanlaisia, emmekä koskaan bongaa toisiamme.
En ole etsimässä kumppaniehdokasta salilta, vaan käyn siellä ihan puhtaasti terveydellisistä syistä (parempi terveys, kunto ja ulkonäkö - kyllä kiitos) mutta... kyllähän pieni flirtti tai edes gaydar-piippaus antaisi puhtia kuntoilulle. Ja näin sinkkuna, ties vaikka joskus vielä onnistaisi - jos ei baarissa niin ehkä salilla :)
Hei,
aattelin, että ehkä tämä olisi oikea paikka laittaa.
Mulla on tällähetkellä kortti Satsiin ja kaipaisin kovasti kaverii liikkumaan.Kyllähän mä siel itseksenikin käyn tietty,
mutta ois hauskempi jos ois kaveri:)
nojoo, ainakin helsingissä yliopistoliikunnan parissa, kaikessa mahdollisessa, on todella suuri lesbobongaus-prosentti, jos sitä hakee.
Hei,
Minä oon aerobickohjaaja ja bisse. Eli kyllähän niitä ei-niin-hetskujakin ohjaajia löytyy :)
Aikapäiviä sitten aloittamani keskustelu on näköjään kirvoittanut puheenvuoroja suuntaan jos toiseenkin. Olen bongannut saliltani aikaisemman "ihastukseni" lisäksi yhden toisenkin mahtavan ohjaajan jota silmäillä. Jotenkaan en kyllä uskalla salilla flirttailla, vaikka sitä joku täällä ehdottikin.
Mitä tulee naisellisuuteen/gaydariin jne. niin luulenpa, että saleilla on paljonkin naisista pitäviä naisia, mutta ei niin helposti sellaisiksi tunnistettavia.
Olen alkanut tapailla yhtä hyvinkin periaerobikkaajan oloista naista, joka on kyllä puhtaasi gay. En olisi kuitenkaan ikinä osannut hänestä esim. salilla sellaista ajatella (emme siis ole tavanneet salilla, mikä on ehkä ihan hyväkin :)
Kesää ja kissoja kaikille,
Elis
Niin, miksi ei saleilla olisi paljon meitä naisista pitäviä naisia - meitähän on kaikkialla! Tavan takaa saan itseni kiinni ajatuksesta, että olisi jotain erityisiä (ulkoisia) piirteitä, mistä meikäläisen tunnistaa. Mutta se sekunnnissa ohikiitävä välähdys silmissä ehkä...aah, siitä nauttii varattukin nainen :) Näitä kokemuksia itselläni on, ehkä treeniin väsyttämä kroppa ja mieli ei niin kovasti kontrolloi vaan saa meidät rohkeammin flirttaamaan ja näyttämään ajatuksiamme - muistetaanhan tämä liikunnan positiivisia vaikutuksia kerrattaessa!
Itse nautin saleilla toisten naisten läsnäolosta ja tuntemattomien kanssa yhdessä puurtamisesta, sporttinen ja söötti nainen säväyttää ja piristää, oli sitten lesbo tai hetero.
Liikunnan iloa!
nii, no mun mielestä jumppasaleissa on varsin paljon hyvinkin ei-niin-heteron-oloisia naisia, en tiedä tulkitsenko ihan väärin sitten kaiken, voi olla? mutta pidetään pilkettä silmäkulmissa ja silmissä jatkossakin.
No millä saleilla/jumpissa te käytte? Itse hyppelen Motivus Adlonissa säännöllisesti, välillä muillakin Motivuksen saleilla.
No minä käyn lähinnä Motivus Kampissa, joskus Centerissä.
Minä jumppailen Oulun Satseissa, enkä kyllä ole sen kummemmin väkeä ympärilläni vilkuillut - ihan tavallisilta tallaajilta ne ihmiset siellä näyttävät :)
Että eiköhän sinne sekaan sovi kaikki enemmän tai vähemmän vinoutuneet ;o)
-Smurfi
Mä treenailen Motivus Kampissa ja Adlonissa joskus, talvella myös Centerin spinningeissä. Nyt kesällä tahtoo treenit jäädä, kyllä syö kun kunto laskee ja vararengas uhkaa pullistua :)
Miekin käyn joskus jumppaamassa Oulussa ihan oikeissa jumpissa, mutta eipä meikäläisiä näy paikallisilla saleilla.
Tai no olen Hukassa joskus jonkun nähnyt, mutta ne nyt tunnen entuudestaan jo muutenkin, enkä laske niitä mukaan. Sen kun joskus vielä kokisi, että bongaisi jonkun CityDancesta lattarien tahdeissa tai BeautyCenteristä, niin ohos. Paitsi että nykyisin on vähän vaikea kierrellä eri saleja, kun ne kaikki alkavat olla mukana joissain ketjuissa ja sitouttavat asiakkaansa ja salikiertelijöiden yksittäisliput maksavat maltaita.
En ole kuntosalilla ihastunut koskaan kehenkään, ohjaajiin tai muihinkaan, vaikka välillä näkyy todella hyvännäköisiä naisia. Käyn pelkästään naisille tarkoitetulla salilla Jyväskylässä, ja gaydar kieltämättä piipittää joidenkin kohdalla (ei ohjaajien kylläkään). Viime kerrasta jäi mieleen n. 50-vuotias nainen, joka oli aivan uskomattoman tiukassa kunnossa... taisin tuijottaa sitä turhan näkyvästi pukuhuoneessa (kun se tuli suihkusta ilman mitään vaatteita) ennen kuin ehdin edes huomata mitä tein ;)...
Moi, olen ihastunut kuntosali ohjaajaan, oi miten ihana se olikaan...suuri kauko rakkaus jota näki aina silloin tällöin ja motivoi mua treenaa....ei muuta mullistavampaa!!!
Mä käyn Töölö Gymillä. Mukava paikka, 100x parempi freeweight-osasto kuin Adlonissa. (Hypätkää jo pois niistä reidenloitontaja/lähentäjälaitteista! Ne on huijausta.)
ihana SJ vetää jumppia eirassa, tietääkö kukaan mihin suuntaan on lady kallellaan...
sj todellakin on suloinen, eikö kukaan tiedä hänestä? Entäs muita eiran idealfit-ohjaajia?
Minä en tätä keskustelua aiemmin edes rekisteröinyt, kun minähän käyn salilla vain treenaamassa;) Nyt olen sitten hoksannut olevani ihan retkussa yhteen samassa jumpassa käyvään naiseen. Oih ja voih.
Pari kuukautta pohdittuani hänen suuntautumistaan (mielestäni hetero) ja sitä mistä sen oikeastaan voi tietää, jouduin samaisella salilla tilanteeseen jossa tulin itse bongatuksi! Uskomaton tunne, kun katseiden vaihdon jälkeen vain tiedät että siinä on toinen samaa sorttia.
Toisaalta, voin olla entistä varmempi että ihastukseni on hetero: hän ei koskaan katso minua samoin, vaikka minulle usein hymyileekin - ehkä sekin johtuu siitä kun itse hymyilen kuin jakoavain aina hänet nähdessäni;D