Lepakkojen tunnistus?
Millaisista asioista saatte vihiä siitä, että vastapuoli, samaa sukupuolta ja nainen, on teistä kiinnostunut siinä mielessä? Homobaareissa yms. ympäristöissä tuo lienee helpompaa, mutta miten on arkipäivän tilanteissa, joissa seksuaalisen suuntautuneisuuden esiinnostaminen on vähemmän luontevaa? Toimiiko jokin intuitionomainen gaydar teillä? Sellaisten naisten kanssa, joita ei pukeutumisesta tms. tunnista alakulttuuriin kuuluviksi. Voiko gaydaria jotenkin analysoida; mikä siis saa tutkan hälyttämään?
Itselläni jotain kokemuksia naisista, joiden kanssa esim. katsekontakti saa hyvin intiimin ja poikkeuksellisen "toisesta kiinnostuneen" luonteen. Pelkästään toisen katse on joskus hyvin luoksetulevaa ja aseistariisuvaa tavalla, joka yleensä saa minut ennen pitkään hyvän olon valtaan, leijailemaan. ;-) En vain tiedä, kertooko tuo enemmän omasta kiinnostuksestani ja tarpeistani vai jostakin eroottisesta, joka todella on kahden ihmisen välissä.
Olen myös miettinyt tuota tunnistamista. Itsellä myös ollut katsekontakteja, jotka ovat saaneet mielikuvituksen liikkeelle ja oloni "leijumaan".
Istuessani dösässä, matkalla duuniin, autoon nousi tyttö, jota en saanut pois silmistäni. Mietin tuon matkan ajan, olisiko hän myös meikäläisiä.Vaikutti jokseenkin siltä. Katseemme kohtasi ja se sai sydämeni hätkähtämään. Ne silmät tavallaa "kysyivät minulta jotakin" mutta, ujouteni takia käperryin takaisin kuoreeni, käänsin pääni ja jatkoin tuijotusta ikkunasta. En kauakaan voinut olla katsomatta uudestaan ja sen myös tein ja hän myös. Olin hieman vaivutunut ja mietin mitä hän mahtoi ajatella. Sydän hakkasi ihan hulluna, sanoisin että siinä tuli voimakas ihastumisen tunne.
Jäin seuraavalla pysäkillä ja katsoin lasin läpi vielä kerran häntä ja hän takaisin ja niin kauan katsoimme toisiamme, kuin voimme ja sinne hän meni. Tapaus oli päiväni piriste ja antoi potkua koko viikolle . Tuo tyttö on aina mielessä, kun näen dösän torin pielessä.
"katse vain voi riittää"
Mulla on ollut ihan tasan sama ongelma <:D
Ratikassa näkee jonkun taivaasta tipahtaneen ilmestyksen tai vaan jonkun tosi siistin tuntusen tyypin, ja kun ei hetkeen tietenkään saa silmiään irti, huomaa toinen viipyilevän katseen
...mutta mulla ei ainakaan ole taitoa erottaa, että vastaako toinen katseeseen vain kysymysmerkillä "mitähän tuo oikein töllää?" vai "onkohan tuokin..?"
Joskus voi ulkonäöstä päätellä, mutta en esimerkiksi itsekään nykyään näytä erityisen epäheterolta.
Tuntuu aika tyhmältä, että pitäisi olla joku leima otsassa, mutta onhan tää aika vaikeeta..<:)
Oon kuitenkin ratkaissut ongelmaa ainakin sen verran, että olen kiinnittänyt kymmenien rintanappieni sekaan laukkuuni yhden sateenkaarivärisen. Jos joku jossain siis yrittää joskus minusta saada jotain "tutkaa" saattaa huomio kiinnittyä tuohon pieneen yksityiskohtaan, jonka merkitys lienee aika tuttu "kanssasiskoille ja -veljille". Parempi se kai kuin ei mitään. Ei kuitenkaan viitsi mitään neonvalojakaan päänsä päälle ripustella ja kaikille mainostaa.
Toisaalta ehkä tähän pulmaan olisi parempikin ratkaisu.
Jospa tuijottamisen, kauhistuneen katseen poiskääntämisen ja varkain vilkuilun sijaan yritettäisiin rohkeasti päästää pieni hymy tuolle tuntemattomalle toiselle.
Siitä ei voi olla mitään haittaa, vaikka henkilö olisikin hetero!
Sitten jos kyseinen henkilö tulee kysymään jotain tai jos itse uskaltautuu juttelemaan, voi vaikka alkaa vaan ihan rehellisesti, että näytit vaan kivalta tyypiltä siksi hymyilin (tms).
Ihmisistä sitten jutellessa aika nopeasti osaa jo paremmin sanoa, että ovatko heteroita tai homoja tai ehkä kiinnostuneita. Valitettavasti nykyäänkin vielä jotkut saattaa kauhistua/loukkaantua jos ovatkin heteroja, joten en kyllä itse uskaltaisi suoraan kysyä tai olla liian suorasukainen.
Muutenkin musta kyllä tuntuu, että tyttöjen on vaikeampi lähestyä toisiaan, kun kuitenkin se ensilähestyminen jotenkin on ikäänkuin perinteisesti/biologisesti "miehen tehtävä", kaksi tyttöä sitten vaan odottaa että toinen ikäänkuin ottais tuon roolin ja lähestyisi ensin.
Joku on nyt ehkä sitä mieltä, että puhun pehmoisia päähäni. En tiedä osaanko ilmaista asiaani oikein...:P
Minä ainakin olen saanut paljon kauniita hymyjä takaisin ja söpöjä punastuksia aikaseksi, kun olen sponttaanisti ja hymyillen saattanut sanoa jollekkin mielestäni kauniille ilmestykselle katseiden kohdatessa että "oletpas vain kaunis" tms. :)
Ja aika hyvin luulen osanneeni päätellö tyttösen/naisen vastuksesta että mikä hän mahtaa olla suuntaumukseltaan, osa on ollut aivan heteroita, mutta hyvin kiitollisia kohteliasuudestani ja osa on kuin onkin ollut meikäläisiä. Osalle minun sanani ovat jääneet kohtelisuuksiksi ja jos vielä sattumalta olemme törmänneet niin muutaman sanan vaihdamme, osasta taas on syntynyt mukavia ystävyyssuhteita, mutta koska minun tarkoituksenikaan kommenteillani ei ole iskeä naista ei ole mitään romanseeja kehkeytynyt, mutta aivan varmasti niille olisi hyviä mahdollisuuksia.:)
Rohkeutta tyttöset, minua ei ole vielä kukaan purrut.:D
Weikku, jos menisin kysymään tuota mieheltä ja hän sattuisi olemaan hetero, saisin todennäköisesti nyrkin naamaani ja toisen mahaan. Tiedän, kommenttini oli erittäin pahasti asian vierestä, mutta katkerana totean: Kyllä lesboilla on helpompaa. :(
Ray, tuo on ikävä kyllä totta...:(