Ystäväämme muistellen

  • 1 / 2
  • JuhaniV
  • 28.8.2005 15:16
Pitkäaikainen ystävämme kuoli äskettäin kauan sairasteltuaan. Hän ehti elää pitkän ja vaiherikkaan elämän kumppaninsa rinnalla.

Hänet siunattiin eilen luterilaisin menoin kauniissa tilaisuudessa kaikkein läheisimpien läsnä ollessa. Pappi otti jotenkin erityisen lämpimästi huomioon lesken, mutta myös meidät kaikki muutkin, jotka olimme tulleet saattamaan.

Juuri nyt tuntuu jotenkin tyhjältä. Mielessäni on paikka hänelle, ja se paikka on kuitenkin täyttynyt muistoista kaikesta siitä mitä hänen kanssaan ja hänen kauttaan olen kokenut ja elänyt.

Ystävämme otti elämän suurena kokemuksena ja tapahtumana. Hän oli aina erityisen kiinnostunut kaukomaista ja kävi puolisonsa kanssa lähes kaikissa kuviteltavissa olevissa maapallon kolkissa. Hän tunsi matkailuun ja lentämiseen liittyvät asiat paremmin kuin moni matkatoimisto. Häneltä sai hienoja vinkkejä myös omille matkoillemme.

Hän nautti elämästä monipuolisesti ja ihmisten seurasta erityisesti. Hänellä oli laaja ystävä- ja tuttavapiiri, jonka kanssa hän piti tiivistä yhteyttä.

Elämäntyönsä ystävämme teki talouselämän palveluksessa ja ehti hoitaa saman alueen omaa perheyritystä kumppaninsa kanssa monet vuodet.

Hän eli puolisonsa kanssa tavanomaista miesparin elämää, siitä suuremmin numeroa tekemättä, mutta pitäen selvänä, että heidät otetaan huomioon nimenomaan parina. Kun parisuhdelaki tuli voimaan, he virallistivat yli kolmekymmentä vuotta kestäneen parisuhteensa. Nyt, parisuhteen päätyttyä toisen kuolemaan, rekisteröinnillä on monella tapaa huomattavan suuri merkitys jälkeen jääneelle kumppanille.

Erityisellä lämmöllä ystäväämme muistellen

Juhani
  • 2 / 2
  • martin
  • 28.8.2005 17:26
Ystävyys on kuolemattomana ihanaa!

Ystävänne asettuu teissä vaalimaanne rauhaan. Hänelle loistakoon Jumalan ikuinen valo.