hämmennystä

olen hiukan hämmentynyt nuori tyttö ja ajattelin vähän purkaa sydäntäni tänne.

olen seurustellut jo pidemmän aikaa (päälle 2 vuotta) erään pojan kanssa, josta välitän ihan mielettömästi. vaikka olemme molemmat nuoria (17-vuotiaita) vasta, rakastamme toisiamme todella paljon ja kaikki on päällisin puolin hyvin.

olen aina pitänyt tytöistä ja pojista samalla tavalla, eikä se ole koskaan mikään ongelma ollut. en tosin ole seurustellut tai edes suudellut tytön kanssa.
mutta nyt minusta on alkanut tuntua, että pidän tytöistä aina vain enemmän ja enemmän, eikä poikaystäväni enää tunnu niin hyvältä. suuteleminen tai muu ei ole oikein koskaan tuntunut miltään.
olen ihastunut erääseen tyttöön, ollut jo jonkin aikaa. olen yrittänyt tutustua tyttöön ja olemme viettäneet jonkin verran vapaa-aikaa yhdessä. tyttö kuitenkin seurustelee pojan kanssa ja sanoo olevansa hetero (mutta mistä sitä ikinä tietää?) toisaalta tiedän ettei minulla ole häneen mitään mahdollisuuksia mutta toivossa on hyvä elää.

minusta tuntuu pahalta unelmoida tytöistä samalla kun olen poikaystäväni kanssa, mutten mahda ajatuksilleni mitään. en haluaisi satuttaa poikaystävääni.

olen ajatellut aina olevani bi-seksuaali, mutta nyt en ole enää varma. kun kyllä välitän poikaystävästäni ja rakastan häntä, mutta en ole varma onko se sellaista rakkautta kun parisuhteessa pitäisi olla. tai jotain. en osaa nyt ilmaista asiaa ihan niinkuin haluaisin.

mietin vain, että aika näyttää. olen vielä nuori. eikä minulla sinänsä ole mitään tarvetta määrittää seksuaalista suuntautumistani, olen mikä olen.
asiat kuitenkin vaivaavat minua.

en nyt tiedä oliko tässä päätä tai häntää. mutta en ole puhunut näistä ajatuksista kenellekkään.

jeps.
  • 2 / 2
  • Jacqueline.N.
  • 9.5.2005 2:46
Sinun tarvitsee vain kuunnella sisintä ääntäsi. Mitä se sinulle kertoo? Jos todella tunnet vetoa tyttöihin, saattaa olla että olet bi/ lesbo.

Rakkautta on monenlaista. Kyllä minullakin on rakkaita miehiä mutten voisi kuvitellakaan harrastavani seksiä heidän kanssaan. Se on eri asia..Naisista minä haaveilen. Siinä on se ero. Miehistä en haaveile vaikka läheinen ja rakas voi ollakin. En tunne seksuaalista vetoa heihin vaikka läheisyydentarve on olemassa jos kyseessä on tärkeä ystävä. Olen kokeilumielessä harrastanut paristi seksiä miehen kanssa ja ne kerrat tuntuivat pahalta. Fyysisellä-ja tunnepohjalla eivät oikein miltään paitsi ällötti kyllä ja jälkeenpäin oli hirvittävä morkkis! Mitä tuli tehtyä? Ihan kuin joku olisi varastanut kehoni ja osan sieluani ja ne eivät tuntuisi aivan omiltani.. Se otti aikaa että toipui kummastakin kerrasta. Seksin EI kuulu olla sellaista.

Olen nyt harrastanut naisen kanssa seksiä ja se oli AIVAN eri asia! Luulin inhoavani suutelemista mutta tuli todistettua että olin väärässä. Heräsi tunteita kuten toisen miellyttämisen ja tyydyttämisen halu. Tällaista ei ollut miesten kanssa, en halunnut edes vilkaista penistä koska koko elin tuntui minusta jo ajatuksena vastenmieliseltä jos minun piti tehdä sille jotain. Lähinnä kun olin miehen kanssa, se oli hyvin yksipuolista. Suunnilleen teeskentelin ettei toista osapuolta ollut olemassakaan seksin ajan.

Nainen ei tunnu vieraalle lähelläni vaan lämpimälle, pehmeälle, suloiselle, viettelevälle ja kauniille. Puhtaalle ja tuoksuvalle..sellaiselle jota haluaa koskettaa. Ja kaipaan hänen kosketustaan.

Itsetutkiskelu on kaiken ydin. Varmasti jokainen seksuaalivähemmistön edustaja on joutunut tekemään uskomattoman paljon pohdintatyötä itsensä suhteen. En sano etteivätkö heterot pohtisi:)

Toivottavasti löydät vastauksen! Kerroin vain hiukan omista kokemuksistani.^^