Biseksuaalina ihan pihalla

Olen biseksuaali nainen ja ongelmanani on jo pidemmän aikaa ollut tunne etten kuulu mihinkään. Pidän miehistä mutten ole hetero, pidän myös naisista mutten ole lesbo. Olen väliinputoaja joka ei voi sanoa kuuluvansa mihinkään ryhmään. Haluaisin tuntea olevani hyväksytty ja kuuluvani johonkin. Setan bileisiinkään en ole kehdannut mennä koska tuntuu ettei minulla ole "oikeutta" siihen, koska en ole 100% lesbo. Nyt vain ajelehdin ympäriinsä tietämättä mistään yhtään mitään. Onko minulla kohtalotovereita vai olenko yksin ongelmani kanssa?

Mitäs jos kun olet netin ääressä haet niitä bisse kontakteja, ja sitä kautta haet ystäviä jne.

voi väliinputoaja hyvä!

et sinä ole yksin, olet jo varmaan tuota toista keskustelua täältä lukenutkin... ja näin lesboksi itseni määrittelevänä voin sanoa, etten minäkään kuitenkaan tunne kuuluvani mihinkään suureen lesboryhmään, meitä on niin moneksi.

sinulla on aivan varmasti oikeus tulla setan tai minkä vaan tahon järjestämiin naistenbileisiin. ja setalla on (kai niitä nytkin on?) esim. bi-naisten kahvi-iltoja. minulla on paljon bi-naisystäviä, hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, tosi läheisiäkin ystäviä.

tärkeintä nyt on miettiä, että mitä sinä elämältä haluat? jos alkaa tosi sekavalta tuntua, niin ota sitten yhteys vaikka setan sosiaalisihteeriin ja käy juttelemassa. mitään taustoja et kertonut, joten paha sanoa muuta kuin että kirjottele vaikka tänne jos et muuta keksi... identiteettiongelmat ei ole helppoja, tiedän, vaikka mulle itselleni just seksuaalinen suuntautuminen ei ole ollut ongelma.

voimia.

Miten sattuikin, itse olen vasta pari päivää sitten havahtunut siihen, että en _ehkä_ olekaan hetero, ja nyt jo voin todeta, että en olekaan yksin. Helpottaa.

minä en tykkää sanoa itseäni biseksuaaliksi, sillä on olemassa inhottava käsite "trendibisse".
en kyllä edes enää oikein tykkää pojista :O

väliinputoaminen on inhaa :<

Trendibisse, kiva sana... Itse mielelläni olisin bisse... Se lisäisi mahdollisuuksia tässä suuressa maailmassa... Olen seurustellut lesbojen ja bissejen kanssa mutta kyllä nuo bisset ovat enemmän mieleeni sen naiseutensa vuoksi... Joten eläköön bisset, älkää ihmeessä tunteko olevanne alempiarvoisia... Kärjistääkseni hieman, se että lesbo ei halua menettää naistaa miehelle johtuu siitä kuuluisasta peniskateudesta... "Otti miehen kun minulla ei ollut antaa sitä mitä miehellä", pah , sanon minä... Meissä naisissakin on jotain mitä miehissä ei ole, tasapuolisuuden vuoksi mainittakoon... Miehissä ja naisissa on muitakin eroja, joten jokainen valitkoon itse ja eläköön mahdollisimman onnellisen elämän...

niinpä, xion, naisissa on jotain mitä miehissä ei... ja toistepäin. ja sitten toisessa naisessa on jotain mitä toinen nainen ei voi antaa. ei lesbouskaan vapauta siitä tunteesta (vaikka toisen lesbon kanssa seurustelisi), että jollain toisella on antaa jotain, mitä minulla ei...

ja minulla jotain mitä ei kellään muulla. :)

Jään sormi suussa arvailemaan, että mitähän se mahtaisi olla...

minultako kysyit? niin, pitäis varmaan kysyä tyttöystävältä... että mitä se minun kanssa just on?:) eli päättelen että mulla on sille jotain sellaista annettavaa, mitä ei oo jokaisella muulla naisella...;) hm.

Väliinputoajan kommentti kuulostaa kovin tutulta. Olen itse biseksuaali ja melkoisen tiukasti asian kanssa vielä kaapissa. Kovin vaikealta tuntuu lähteminen esim Setan bileisiin koska takaraivossa kummittelee, että en kuulu sinne koska en ole lesbo.

Bissenä on hyvä olla! Ainakin musta, koska olen vihdoin hyväksynyt asian että olen bi. Alussa oli tosi vaikeaa hyväksyä asiaa ja kielsinkin sen...halusin olla joko lesbo tai hetero. En missään nimessä bi! Nyt en ymmärrä, että miksi??? Ehkä juuri sen takia, kun lesbo "ystäväni" eivät sitä olisi hyväksyneet ja en halunnut itsekkään olla "kahden vaiheilla" mutta enhän minä olekaan koska ihminen on se joka merkitsee eikä sukupuoli. :)

Biseksuaalina eläminen olisi jatkuvaa piinaa jos miettisin liikaa mitä muut ajattelevat tekemisistäni. Oon itse tiennyt olevani bisse niin kauan kuin olen seksuaalisuuteni tiedostanut, eli parikymmentä vuotta ja en suostu lokeroimaan itseäni miksikään muuksi, jos nyt on pakko lokeroida seksuaalisuus ylipäätänsä. Lesboille en tunnu kelpaavan, ja heteroille en halua päinvastaisesta syystä paljastaa olevani bisse... vonkaavat kolmenkivaa tms. stereotypista. Jos siis ihastun mieheen, minut voit sillä hetkellä nähdä ulkopuolisen silmin heterona ja jos ihastun naiseen, lesbona. Tunnen ihan samanlaista seksuaalista kiihottuneisuutta 50/50% katsellessani itseäni kiinnostavaa naista tai miestä. Enkä minä sille mitään voi, tällaiseksi olen syntynyt ja tällainen tulen kaiketi aina olemaan. Mitään löyhentävää tekemistä mun seksuaalimoraalin tms kanssa sillä ei todellakaan ole. Suhteet aloitan kuitenkin muun kuin pelkän seksuaalisen kiinnostuksen takia ja siksi en ensimmäisenä olekaan ajattelemassa sukupuolikysymystä... En petä naista miehen kanssa enkä miestä naisen kanssa, kuten joskus kuulee epäiltävän. Sitoudun parisuhteessa ihmiseen, enkä sukupuoleen.

P.S. Tyrmään itse ajatuksen, että valinnanvaraa bisseillä olisi muka enemmän. Ei todellakaan! Lesboista useimmat karsastaa bissejä, samoin heterot, joskin eri syistä.

Xion: "kyllä nuo bisset ovat enemmän mieleeni sen naiseutensa vuoksi"

Ihan pakko kysyä että mitä? Bisset enemmän ilmeisesti naisellisia ulkonäöltä vai muuten jotenkin "naisempia"?

Luettuani tuon aloin miettiä asiaa ja hassua kyllä useimmat tuntemani bissenaiset todella ovat sellaisia perinteisen naisellisia, kamalaa ja typerää ilmausta käyttääkseni "heteronoloisia". Omassakin elämässä huomannut että stereotypiat elää vahvasti, itse bissenä kokenut sen että koska ulkonäköni on mitä on saan toisinaan vääntää identiteettiäni rautalangasta muille. Minä kun satun täyttämään etenkin ulkonäöllisesti jotakuinkin kaikki lesbostereotypiat... Ja samalta olen näyttänyt riippumatta siitä mitä sukupuolta kumppanini sattuu edustamaan.

Mutta ketjun aloittajalle haluan sanoa että anna palaa vaan, baariin ja bileisiin ja muihin rientoihin mukaan vaan!

Marjis
05.02.2005, 16:36
..."Kovin vaikealta tuntuu lähteminen esim Setan bileisiin koska takaraivossa kummittelee, että en kuulu sinne koska en ole lesbo."

Mutta nehän ovatkin aina olleet naisten bileet :-)

Minä en karsasta bissejä..voi olla, että lesbo saattaa pelätä, että jos hän ihastuu bissetyttöön niin sitten seuraavassa käänteessä hyppääkin kehiin joku äijänköriläs, johon bissetyttö ihastuu ja en ole varma mutta saattaa olla, että lesbosta tuntuu erityisen kurjalle, jos oman kullan viekin joku mies..:-/

Kyllä Setan bileissä voi käydä :) Naisten kahvi-illatkin ovat kuulemma ihan yes.

Hale, juuri sitä tarkoitin... Naisellisempia ja jotenkin vain niiin söpöjä... Tosin tuon epävarmuutensa saisivat karistaa pois, siis etteivät tiedä minne kuuluvat... Olkoot onnellisia vain siitä, että sopeutuvat joukkoon kuin joukkoon... Voivat luovia sujuvasti ja päättää mistä pitävät...

Xion: "Tosin tuon epävarmuutensa saisivat karistaa pois"

Miksi bisset olisivat epävarmoja ja mistä? Tai sen epävarmempia kuin lesbotkaan?

AIVAN! Siinä taas nähdään tätä ihanaa lokerointia...ja tuosta viestistä tulee mieleen, että pitäisit itteäs jotenkin parempana kun bissejä. Millonkahan ihmiset tajuavat, että olemme kaikki niitä. Siis ihmisiä. Lokeroikaa mun puolesta niin paljon, kun haluatte...mä en tähän keskusteluun enää osallistu.

Epävarma olen monestakin asiasta, mutta seksuaalinen suuntautumiseni ei kyllä kuuluu siihen joukkoon. Enkä usko, että ne tunteeni tykästyessäni johonkuhun (tyttöön tai poikaan) ovat yhtään sen häilyvämpiä, kuin muillakaan. Ei se pelkkä bisseys meistä tunteettomia yliseksuaalisia hyväksikäyttäjiä tee.

Hmm. Itse ajattelin tuon epävarmuus-kommentin osuvan aika monen kohdalla oikeaan -siihenhän jo keskustelun aloittaja viittasi. Ei niinkään epävarmuuteen omasta seksuaalisesta suuntautumisesta (vaikka tämäkin voi tuottaa bi:lle kyllä paljon päänvaivaa, kun todellisuus alkaa itselle valkenemaan), vaan paikasta maailmassa. Ei ole oikein lintu eikä kala, ja väliin jäävä tuntuu kovin epämääräiseltä alueelta.
Hassua, itsekin tuskailin kohtaloani alkuun -toivoin vain, että olisin voinut olla lesbo tai hetero, ihan sama kumpi, mutta ei bi. Mutta toisaalta maailma loksahti myös paikoilleen, kun asian itselleen vihdoin myönsi -näinhän minä olen todella tunnen ja olen tuntenut aiemminkin.

"Miksi bisset olisivat epävarmoja ja mistä? Tai sen epävarmempia kuin lesbotkaan?"
Sagittara on hyvä ja lukee tuon ensimmäisen eli väliinputoajan tekstin... Vastasin siihen...

Xion, oletin sinun Halelle vastaavan. Ja tällainen keskustelu ei koskaan jatku pitkään rönsyämättä. Mutta siis. Kun sanoit, että bisset sulautuu porukkaan kun porukkaan, tuli mieleen ettet ehkä tiedä itse, miltä tuntuu _olla_ bi. Aivan liian yleistä on nimittäin juuri ajatus siitä, että bisse on "jossain siellä välimaastossa" eli ei oikein missään. Haahuilija, kypsymätön hedelmä tai vaikka se seksuaalisesti yliaktiivinen ja itsekäs tuuliviiri.

Tätä olen ihmetellyt, tätä haluttomuutta antaa biseksuaaleille oikeus olla olemassa, täydellisiä ja kokonaisia sellaisinaan. Lesbojen itsetuntoa muistetaan nostattaa, mutta biseksuaalisuus leimautuu usein vieläkin pelkäksi välivaiheeksi.

Asteen verran asiattomana pidän myös yleistyksiä tyyliin "bisset on söpöjä", minun korviini se kuulostaa alentavalta. Eihän kukaan haluaisi varmaan kuulla myöskään kenenkään yleistävän "lesbot on rumia", eihän?

Tsiisus... Näiden sivujen keskustelu tuntuu joskus menevän vain väittelyksi siitä, saako yleistää ja mikä on yleistystä ja mikä ei. Yleistäkää ihmiset, olkaa kiltit, jo ihan tekstin luettavuudenkin kannalta -olisi aika lailla tarkoituksenmukaisetonta todeta, että niistä muistamastani 39stä bistä noin 27 oli suloisia... Ajatus tullee selville muutenkin.
Sitä paitsi, onhan aikamoinen ero kielteissävyisen ja myönteisen yleistyksen välillä. Tämä ainakin siinä mitassa, kun arvioi tekoja sen mukaan, kuinka ne saattavat loukata muita ihmisiä. Yleistys ja johonkin kategoriaan laittaminen sinänsä saattaa toki loukata joitakuita. Itseäni se ei niinkään haittaa -ihmismieli on yksinkertainen, ja tehdäkseen jotakin tolkkua tästä kaikesta sen nyt vain on luotava erotteluja asioiden välille. Ne erot ja rajat voitaisiin usein kyllä piirtää jonnekin aivan muuallekin -ja tästä sattumanvaraisuudesta huolimatta ne ovat yleensä aivan yhtä lailla kollektiivisia luokitteluja.

Olisi hienoa jos tästä eipäs-juupas bisse vaiko muu tilanteesta voisi päästä jo etiäpäin. Aina löytyy ihmisiä, jotka karsastavat toisia tai katsovat oikeudekseen määritellä mitä bisseys/heterous/lesbous tms. tarkoittaa ja pitää sisällään.

Kun tässä rupesin miettimään tätä bisseasiaa, niin tajusin, että 50% seurustelusuhteistani (nainen&nainen) on ollut sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat määritelleet itsensä heteroiksi tai bisseiksi. Että näin tosielämässä ;)

Ja bileistä vielä: Bi-naisethan voisivat tehdä yhteisatakkin joihinkin naistenbileisiin jos yksin meneminen ahdistaa? Joukkovoimaa!

Esim. Kaisaniemen ja Hehkun bileet ovat tosiaankin _naistenbileet_ eikä mun mielestä pointtina ole siellä ruveta tivaamana ihmisiltä mitä he ovat ja kenen kanssa vaan pitää hauskaa!

niin, minunkin mielestäni "seksuaalinen vapautuminen" on menossa (luulentoivon) siihen suuntaan, että ihmisillä olisi todellinen vapaus valita... no, vaikka tässä keskustelussa ilmitullut asia, että he ovat tervetulleita kaikenlaisiin bileisiin, joihin tuntevat sopivansa!

minen lesbona ole ikinä karsastanut biseksuaalisuutta, pikemminkin se on ollut "ihanne" johon en vaan (ainakaan nykyisin) pysty. johtunee suvaitsevasta kaveripiiristäkin...;)

en oikeasti ymmärrä ihmisten luokittelua tai karsastamista seksuaalisen suuntautumisen suhteen. kenenkään kohdalta. hemmetti, jos ihastun/rakastun, niin otan (yritän ottaa) juuri SIITÄ ihmisestä selvää.

Perustetaan bisseforumi! Yeah! Paikka jossa on oikeita bissejä. Sillä sanalla on huono kaiku. Sen pitäisi puhdistaa