Diagnoosina: miehen (=seksin) puute
Kun suhteeni päättyi ja aika kauan olin ilman seksiä, alkoi ilmaantua erilaisia fyysisiä että psyykkisiä ongelmia.Oli kaikenlaista kremppaa ja vaivaa.Vois ihan puhua psykosomatiikasta niin kuin nykyään asia hienosti ilmaistaan.Kreikkalainen ystäväni tiesi siihen heti syyn:seksin puutteen.Heidän kulttuurissaan-hän kertoi-asia ymmärretään, että, jos mies alkaa kärsiä psykosomaattisia oireita (yksinäinen henkilö), niin sanotaan,että henkilöllä on seksin tarve.
Oltuani sitten aikani yksin ja sattumoisin tapasin kivan miehen ja suhtemme eteni seksin asteelle, hiljalleen aloin huomata, että sekä nämä minua vaivaavat fyysiset että psyyken vaivat alkoivat helpottaa ja lopulta hävisivät. Ajattelin, että kyllä ne nuo vanhat sivistyskansat ovat viisaita. Meillä Suomessa harva olisi vaivoihini ehdottanut seksiä- korkeintaan psykiatrin vastaanotolle menemistä tai psyyken lääkkeitä.
Onko kukaan koskaan kokenut samaa tai ajatellut ,että monet psyyken ongelmat johtuvat seksin puutteesta ja seksuaalisuushan ei ole pelkkää rakastelua?Olisi kiva kuulla erilaisia näkökulmia.Olenko ihan hakotiellä?
Ihminenhän on kokonaisuus. Seksistä/läheisyydestä/parisuhteesta ammennetaan hyvää oloa ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta... joka antaa nostetta mielialalle... joka auttaa kehoakin pysymään tasapainossa.
Näin se varmaan menee :)
Arto, olipa söötti kommentti. Harvoin saa lukea niin lyhyttä, mutta tyhjentävää vastausta. Tulin ihan hyvälle mielelle. Itse olen vähän samantyylistä ajatellut, että kokonaisuushan se tuo ihminen on. Minulta puuttui se fyysinen puoli, mikä antaisi voimaa psyykelle ja päinvastoin. Kiitos ilahduttavasta kommentista!!
"Seksin puute"on pelkkää oman löyhän moraalin selittelyä!
Kukaan ei ole vielä kuollut ihmiskunnan historiassa seksin puutteeseen!
Olen kärsinyt vuosia vakavista närästysvaivoista. Seurustelin pari vuotta 90-luvulla. Suhteen ensimmäiset puoli vuotta olivat niin antoisia seksin suhteen, että pärjäsin sen ajan täysin ilman lääkkeitä. Suhteen loputtua vaiva on vain pahentunut enkä ole ollut 1 1/2 vuoteen ollenkaan ilman lääkitystä. Tietenkään vaiva ei ole aiheutunut pelkästään seksin puutteesta. Siihen ovat vaikuttaneet mm. perinnölliset tekijät ja stresssi. Seksin puute saattaa kuitenkin olla stressiin yhtä hyvä syy kuin mikä tahansa muukin tai sitten puute voi pahentaa muutenkin stressantuneen oireilua...
Tässä on nyt varmaan mennyt hieman puurot ja vellit sekaisin. Todennäköisesti seksillä sinällään ei ole minkäänlaista "parantavaa" tai ennaltaehkäisevää vaikutusta, vaan nuo voidaan selittää sillä yksinkertaisella seikalla, että ihminen on sosiaalinen olento. Siis todennäköisemmin noiden mahdollisten positiivisten vaikutusten takana on kontakti toiseen ihmiseen. Yksin on ikävä olla, ja toisen ihmisen läheisyys varmaankin saa aikaan paljon hyvää niin psyykkeessä kuin kehossakin. Ihan riippumatta siitä harrastetaanko seksiä vai ei. Yksinäisyys on tavattoman suuri stressin lähde.
" Höpöhöpö", sinulle vain vinkiksi, että kukaan ei ole tosiaankaan kuollut seksin puutteeseen( siis seksihän on muutakin kuin sukupuolisuhdetta eli naintia), mutta on voinut kärsiä siitä sekä psyykkisesti että fyysisesti. Jos lähdemme siitä yleisestä ajatuksesta, että seksuaalisuus on ainoastaan ja vain panemista, niin varmaan itse seksin puutteeseen ei kukaan kuole tai ainakaan tiettävästi ei ole kuollut. Ajattelen kuitenkin, että seksuaalisuus on todellakin muutakin kuin sitä "ihteään".Seksi ja seksuaalisuus on osa ihmistä ja ihmisenä olemista ja näiden osien puute on puutos ihan kuin liian vähäinen C-vitamiinin saanti (ainakin kuvaanollisesti).
Kyllä seksi on yks osa kokonaista ihmistä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ja jos jokin osa ei ole kunnossa niin kyllä se vaikuttaa koko ihmiseen.
Kyllä varmasti vaikuttaa. Ja vaikuttaa yhtä lailla kaikkiin ihmisiin, myös naisiin.
Kokonaan toinen juttu on sitten minkätasoinen tai tyyppinen seksi kunkin terveyttä ja hyvinvointia edistää. Yksilölliset erot ovat suuret. Joskus voi olla tilanteita, että seksi enemmänkin haittaa kun tuo hyvää mieltä. Silloin joutuu miettimään eri palasia ja ehkä muuttamaan jotakin. Elämä on jännää.
Tietysti seksinpuute vaikuttaaa ja varmaan etenkin henkisellä puolella. Saanut ihminen on paljon rauhallisempi ja tyytyväisempi eikä kovin aggressiivinen. Kuinka monta tappelua, sotaa ja viattomien lahtaamista olisikaan vältetty, jos kaikki saisivat tarpeeksi seksiä?
Rakkaus taas on eri juttu, se jos yhdistyy hyvään seksiin niin sitten ollaan jo lähellä taivasta.
Minä olen samaa mieltä, että silloin ollaan hyvin lähellä jo taivasta. Siinä on se riski, että tuollainen rakkaus voi satuttaa tosi pahasti. Mutta voi se olla sen arvoista tosin.
Imaginationin kirjoituksen kirvoittamana, elämä on riski.
Sattumisen uhallakin kannattaa uskaltaa rakastaa. Se on sen arvoista.
Nimim. Sattunut on, mutta en voi katua.
Niin! Yrittakaa ainakin - tuossa puutostilassa VOI olla peraakin.
...Olen kuullut sellaisen teorian kerran yhden jonkin aikaa ilman seksia olleen miehen suusta, etta on se kumma kun hiki alkaa haista enemman kun ei ole harrastanut seksia vahaan aikaan.
Tuon Rokkihomon kuuleman teorian innoittamana voi tietysti kysyä, että kumpi onkaan mahtanut alkaa vaivata ensin, paha hienhaju vai seksin puute...
...vaikka oikeantyyppinen, puhdas hienhaju kai saattaakin joissain tapauksissa toimia stimulanttina.
Niin, se mies voi tuoksua todella hyvälle, vaikka itse väittäisi haisevansa vain hielle! :) Niin kun tapahtuu, se sekoittaa pään! ;)
Mä olen ajatellut asian näin:
Että mitä enemmän mä nain, niin sitä vähemmän ajattelen, ja mitä vähemmän ajattelen, sitä helpommin nukahdan. Mitä paremmin ja kauemmin nukun, sitä virkeämmin ja stressittömämmin elän ;D
En kyllä ymmärrä, miten hieltä haiseva mies voi tuoksua hyvältä. Se on joillekin tärkeätä, ettei käytä dödöjä, mutta ei sitä lemua kestä pirukaan.
Minulle taas dödötykset ovat totaalinen turn-off.
Makunsa kullakin.
Se ainakin seksittömyydestä seuraa, että alkaa katsoa heteromiehiä seksuaaliseti ja ne huomaavat sen. Heteromiehet huomaavat ja ovat herkkiä, kun mies katsoo heitä vähän pitempään ja ennenkaikkea, kun mittailee kroppaa. Sitten ne alkavat panikoimaan. Suomalainen mies ei kestä sitä. Ulkomaalaiset miehet voivat jopa pitää siitä, että heitä ihaillaan. Sitten on näitä vähän homohtavia miehiä, jotka nauttivat miesten saunomisista ja usein he myös näyttelevät omaa vartaloaan kaikille halukkaille.
Siis, en minä pääsääntöisesti hien hajusta pidä. Mutta on mm. käynyt niin, että oma mies tuoksui taivaalliselta muutenkin kuin suihkun raikkaana. Se on se ominaistuoksu.
En pida partavesista alkuunkaan.
On pakko peraantya, jos sita on tuiskautettu yhtaan enempaa kuin aivan vahan.
Turn off, turn off, ja pitaa oikein koota itsensa uudelleen "tuoksun" kantamattomiin paastya.
Ja voi miten mukavaa, jos sita ei ole laitettu alkuunkaan.
Hienhajun pitaa poissa suihkussakaynti ja ehka deodorantti, jos haluaa varman paalle.
...niin ja kenties se riittava seksin harrastaminen ;-)
Suihku on kotona, salilla ja jopa työpaikalla. Partavettä, deodoranttia ja muuta saa haettua kaupoilta, vaikka luotolla. Mutta mistäs sitä seksiä saisi? :)
Tiedat kylla, Sunshine.
Ja toimi ennemmin kuin myohemmin;
liiallinen deodoranttien kaytto ei valttamatta ole hyvaksi iholle.
(Piruuttani en heita minkaanlaisia hymioita tahan peraan)
Rokkihomo: niinpäs tiedänkin! Mulla on vaan tää "ongelma" että mulle on terveellisempää välttää seksiä, jos ei ole tunteita. Kaipa olen huono homoseksuaali.
Hymiöt pannaan!
Mutku: Vita brevis.
Eiku: dolce vita - pyrin välttämään ikäviä kokemuksia ja mielipahaa.
Kreikkalaiset ovat viisaista. Ehkä teorian voisi laajentaan koskemaan ylipäänsä ihmissuhteita.
Uskon, että seksin puute ja yksinäisyys on suoraan verrattavissa esim. mielialalääkityksen huimaan kasvuun. Parisuhde on parasta terapiaa. Puhun kokemuksesta.
Eräs ystäväni on käynyt terapiassa viisi vuotta. Siitä ei tunnu tulevan mitään. Uskon, että takaa-alalla on mieletön rakastamisen ja rakastetuksi tulemisen pelko.
Ihminen on laumaeläin ja nyt taloudelliset ym. syyt ovat ajaneet ihmiset yleiseen yksinäisyyteen ja ahdinkoon. Tarvitaan huimasti lisää psykiatreja ym. ellei yhteisöllisyyttä, perhettä, suhteita ym. aleta taas arvostaa.
"Tarvitaan huimasti lisää psykiatreja ym. ellei yhteisöllisyyttä, perhettä, suhteita ym. aleta taas arvostaa."
_tähän pitäisi vielä lisätä yhteisöllisyyden, perheen, suhteiden lisäksi
"kirkkoa, isänmaata, sukua... ja tarkentaa vielä: perhettä, jossa on isä (1.sijalla)-äiti (2. sijalla hellan ääressä) -lapsia (useampia)+ isovanhemmat (lastenvahteina), tätetjä, setiä (kummeina, tuuraajina, serkkulasten vanhempina), jajajajaj.... ja kaikilla hyvä mieli ja ihanteellinen elämä, homoja ja lesboja ei tällaiseen ihanaan yhteiskuntaan voi edes syntyä, jossa oikeat normit on paikoillaan jajajajaja"
(lainattu yhen 45-vuotiaan suomalaismiehen puheesta nyt viikonloppuna, (ei minun oma kommenti).