Mä oon 26 v. kundi joka hiljattain tutustui chatin kautta toiseen kudiin, on riittäny tavata muutaman kerran että mä ihastuin häneen täysin. Kunnes maailmani kääntyi ylös alaisin kun hän lopetti seurustelun tekstiviestin kautta ja perusteena oli mun niin sanottu "liikaa karvaisuus". Ollaakseni rehellinen tämä oli melkoinen isku mun itsetunnolle että oikein rypesin miettimään onko mul ikinä mahdollisuus onneen? Mua on ainakin opittu että ihmistä pitää kattoa pintaan syvemälle, ulkonäon suhteen en oo minkäläinen komistus, mut ihan tavallisen ok näköinen kundi. Tämän jälkeen, siitäkän en oo enää varma, kaiken lisäks mä toivoin niin paljon et meiän välisestä jutusta tulisi jotain, mut ilmeisesti elin valhees, onko kellä muulla samanlaisia kokemuksia ja miten tästä eteenpäin?
Liikaa karvaisuus
No höhO_O Tietenkin se on makuasia pitääkö karvaisista vai karvattomista mutta..Ei se ketään tee kyllä yhtään huonommaksi ihmiseksi oli karvoja tai ei.
Jos ne kumminkin sinua häiritsevät niin niistähän pääsee helposti eroon kaikenlaisilla konsteilla partahöylästä vahaamiseen ja laseriin.
Luulenpa että et varmaan olisi muutenkaan siinä suhteessa loppujen lopuksi viihtynyt jos se tuohon nyt kaatui. Tsemppiä ja älä välitä^^
Jos ne kumminkin sinua häiritsevät niin niistähän pääsee helposti eroon kaikenlaisilla konsteilla partahöylästä vahaamiseen ja laseriin.
Luulenpa että et varmaan olisi muutenkaan siinä suhteessa loppujen lopuksi viihtynyt jos se tuohon nyt kaatui. Tsemppiä ja älä välitä^^
Koetahan pärjäillä! Kyllä se onni voi vielä tulla vastaan. Tiedän itsekin kolhuja kokeneena, että toisen sanat eivät paljon lohduta. Mutta kuitenkin on niin, että jos tuo karvaisuus oli kundin lähtöpassien syy, hän ei ollut sinun arvoisesi. Ehkäpä kohtaat vielä jonkun, jonka mielestä ei miehessä juuri koskaan voi olla liikaa karvoja :=) Nam, nam! Ole ylpeä kasvustoistasi - ei ne kaikille kasva vaikka miten toivois.
Voihan sen karvaisuuden kääntää edukseen. Yhdysvalloissa voidaan leikata rintakarvoista ja mahakarvoista mukavia kuvioita ts. muokata niitä esim. jättää keskelle mahaa karvavana ja se ei onnistu karvattomilta. Minusta olisi upeata jos olisi sellaista partakarvankasvua, että voisi muokata niitä esim. pulisongit, jotka jatkuvat leukaviivaa tms. vastavia juttuja. Käytä mielikuvitusta!
Ei ole koiraa karvoihin katsominen... Mutta karvaisuus on todella sellainen asia, joka jakaa mielipiteitä. Toiset haluavat karvaisia, toiset karvattomia. Ehkä karvaisilla on se etu puolellaan, että he voivat aina ajella, mutta karvattomat eivät kyllä saa mistään lisää karvoja.
Häntä pystyyn, minä esimerkiksi pidän hyvin karvaisista miehistä, mitä karvaisempi, sen parempi. Jos olisit kymmenisen vuotta vanhempi, lähempänä omaa ikääni, ehdottaisin varmaan treffejä. Mutta älä sure, kyllä sinä jonkun löydät, joka osaa arvostaa karvojasi. Laita vaikka kontakti-ilmoitus jossa mainitset karvoistasi jollekin ilmoituspalstalle, vaikka Cityn deitti.nettiin, niin eiköhän sieltä joku löydy.
Häntä pystyyn, minä esimerkiksi pidän hyvin karvaisista miehistä, mitä karvaisempi, sen parempi. Jos olisit kymmenisen vuotta vanhempi, lähempänä omaa ikääni, ehdottaisin varmaan treffejä. Mutta älä sure, kyllä sinä jonkun löydät, joka osaa arvostaa karvojasi. Laita vaikka kontakti-ilmoitus jossa mainitset karvoistasi jollekin ilmoituspalstalle, vaikka Cityn deitti.nettiin, niin eiköhän sieltä joku löydy.
Mites se nyt jo Kalavalekin menee: "ei kasva parta poikasille, turpajouhet joutaville" ;)
Siis mä oon todella positiivisesti yllättynyt kuinka nopeasti vastauksia rypesi tulemaan ja samalla kiittää kaikille tähän asti vastanneille kannustamisesta. Jotenkin vaan tuntuu että nää meikäläisten piirit ovat joskus niin julmia ja ehkä se torjumiseks tuleminen ei ois sattunut niin paljon ellei kyseinen kundi vakuutellut mulle olevansa tositarkoituksellä kiinnostunut, nyt on vaan jotenkin jatkettava eteenpäin, sellaista kai tää elämä on.
Ei millään pahalla, mutta suhteita ei aloiteta/lopeteta Tekstiviestillä. Kyllä pitää olla munaa sen verran ,että pystyy lopettamaan suhteen katsomalla suoraan silmiin.
Vaikuttaa siltä, että suhteen lopettaja oli pelkuri ja raukka.
Tsemppiä jaksamiseen.
Vaikuttaa siltä, että suhteen lopettaja oli pelkuri ja raukka.
Tsemppiä jaksamiseen.
Ja pah, pitkätkin suhteet voi loppua vain toisen lähtemiseen, ilman selityksiä ja edes ilman tekstaria.
Jos ihmisestä välittää, ei ne karvat kyllä häiritse. Jonnin-niin joutavissa suhteissa voi sitten kylläkin häiritä aivan mikä tahansa lähtien vaikkapa nenän mallista vaatemerkkiin.
Jos ihmisestä välittää, ei ne karvat kyllä häiritse. Jonnin-niin joutavissa suhteissa voi sitten kylläkin häiritä aivan mikä tahansa lähtien vaikkapa nenän mallista vaatemerkkiin.
hei kaveri, anna sun emaili! haha
fiksut miehet kera karvojen on taivas
fiksut miehet kera karvojen on taivas
Ihmetyttää vain, että miksi tuo ystäväsi alunperin alkoi kanssasi suhteeseen, jos hän ei pidä karvaisista miehistä. Itse en ole koskaan lähtenyt iskettään esim. partanaamoja kun en karvoista pidä.
Ja kaipa tuo kaverisi olisi voinut ottaa asian esille, jos hän suhteen edetessä olisi saanut päähänsä, että olisi kiva jos noita karvoja ei olisi niin paljon. Eli olisiko ollut kohtuutonta sanoa vaikka: "Mitä jos ajelisit noita karvoja vähemmäksi, se voisi tuntua mukavemmalta"? Uskon, että suhteen lopettamisen taustalla on aivan varmaan muut syyt kuin karvasi, siksi kaverilla ei ollut pokkaa sanoa asiaa vasten kasvoja.
Ja kaipa tuo kaverisi olisi voinut ottaa asian esille, jos hän suhteen edetessä olisi saanut päähänsä, että olisi kiva jos noita karvoja ei olisi niin paljon. Eli olisiko ollut kohtuutonta sanoa vaikka: "Mitä jos ajelisit noita karvoja vähemmäksi, se voisi tuntua mukavemmalta"? Uskon, että suhteen lopettamisen taustalla on aivan varmaan muut syyt kuin karvasi, siksi kaverilla ei ollut pokkaa sanoa asiaa vasten kasvoja.
Moi!
Sä pyysit mult meilin ja tässä se on, mut toivottavasti pidät sen omana tietonasi ;), kyl täs voidaan kirjoittellä, jos kerran tää karvaisuus ei häiritsee, ooksä muuten turkulainen?
Sä pyysit mult meilin ja tässä se on, mut toivottavasti pidät sen omana tietonasi ;), kyl täs voidaan kirjoittellä, jos kerran tää karvaisuus ei häiritsee, ooksä muuten turkulainen?
Jepsille voin sanoa et kyl kiinnostais meilail sun kansas, mut en kehdaa laittaa tänne suoraan
lonely, oletko kirjautunut ranneliikkeen käyttäjäksi? Silloin jeps voisi lähettää sinulle aluksi viestin ranneliikkeen postilaatikkoosi, ja voisitte sitten vaihtaa oikeita osoitteita.
Chiron, en ole koskaan ymmärtänyt, miksi ajatellaan, että jos pitää karvaisista, niin pitää myös partasuista. Eihän parrakas edes välttämättä ole muualta karvainen. Ja minusta parta on yleensä aika epäsiisti ja pitkät viiksikarvat tulevat ikävästi suuhun suudellessa. Mutta sellainen siisti, hyvinhoidettu goatee kyllä sopii joillekin miehille, ja pulisongit. Sen sijaan miehellä ei mielestäni voi olla liikaa karvaa rinnassa, mahassa ja käsivarsissa.
Hei, jos karvaisuus/karvattomuus on jokin suhteen kriteeri, niin ei suhde tule kauan kestämään. Rakkaus se on suhteen ylläpitävä voima!
Tai paremminkin kaveri oli vielä kokematon miesjuttujen suhteen, kun ei tajunnut/kehdannut kysyä sinun karvaisuuttasi etukäteen.
Kokemattomat ovat tietenkin namuimpia, mutta tällaista sitten voi niiden kanssa sattua!
Kokemattomat ovat tietenkin namuimpia, mutta tällaista sitten voi niiden kanssa sattua!
Mulle varmasti kävi näin kömpelösti, koska ajattelin et jos kundi on aidosti musta kiinnostunut, niin tällänen asia kuin liikaa karvaisuus ois vain sivuseikka, varsinkin kun sanoin hänelle ekoilla treffeillä et ulkonäkö ei oo mul etusijalla suhden edetessä ja hän vakuutteli samaa, mua kai huijattin ja oikein kunnolla. Mut ihminen oppii virheistään ja samalla viisastuu, mut tää jälleen todistaa et homoojen piireissä on vieläkin aikamoinen määrä kaksinaamaisuutta, jälleen kiitos kaikille kannustamisesta ;)
Kun muistelen omaa nuoruuttani, tapasin ihastua oman tai rinnakkaisluokkani poikiin. En tehnyt asian suhteen aloitetta, kun pelkäsin paljastumista ja toisaalta pidin erittäin epätodennäköisenä että he olisivat homoja (eivätkä myöhemmin tietooni saamien merkkien mukaan ole olleetkaan). En silloin millään tavoin pohdiskellut miksi heihin olin ihastunut. Ylipäätään pidin itseäni hyvin epäpinnallisena ihmisenä (esim. vaatemerkit eivät merkanneet mitään).
Internetin tultua tavallisten pulliaisten saataville, liityin mukaan minäkin ja löysin kontaktipalstat, joiden kautta tutustua muihin homoihin (asuin tuolloin pienellä paikkakunnalla kaukana isoista kaupungeista). Olin melkein heti löytävinäni sielujen sympatiaa. Oli tavaton järkytys huomata omat reaktioni saatuani henkilöiden kuvat kohtalaisen pitkän meilien vaihtelun jälkeen. Ulkonäöllä olikin mitä suurin merkitys.
Kokemattomalle kaverille voi periaatteessa mikä tahansa uusi asia olla se ns. turn off. Olisi varmaan mullekin nuorena sällinä ollut totuttelemista karvaiseen kaveriin, joskaan en ole varma olisiko se ollut este, jos vain naama olisi ollut mua miellyttävä ja karvaton.
Mitä tulee sen kertomiseen, ettei treffiosapuoli kiinnostakaan, niin sen tavan suhteen on tosiaan monta koulukuntaa. Jotkut ylistävät suoran ja välittömän ilmaisun voimaan. Itse olen yleisimmäksi todennut ja myöskin itse sitä noudatan, että ei vaan olla yhteyksissä enää kiinnostamattamaksi toteamisen jälkeen. Jos toinen sitten kuitenkin ottaa yhteyttä, niin pyrin olemaan ystävällinen ja esim. vastaamaan sähköpostiin, mutta olemaan herättämättä toiveita. Kyllä viesti on lähes poikkeuksetta mennyt perille. Henkkoht ei mulla ole ollut mitään sitäkään vastaan, että mulle on suoraan sanottu, et "sori, mut et oo mun tyyppiä". Onhan tuo toki vähän pahalta tuntunut, jos olen ollut ihastunut kaveriin.
Internetin tultua tavallisten pulliaisten saataville, liityin mukaan minäkin ja löysin kontaktipalstat, joiden kautta tutustua muihin homoihin (asuin tuolloin pienellä paikkakunnalla kaukana isoista kaupungeista). Olin melkein heti löytävinäni sielujen sympatiaa. Oli tavaton järkytys huomata omat reaktioni saatuani henkilöiden kuvat kohtalaisen pitkän meilien vaihtelun jälkeen. Ulkonäöllä olikin mitä suurin merkitys.
Kokemattomalle kaverille voi periaatteessa mikä tahansa uusi asia olla se ns. turn off. Olisi varmaan mullekin nuorena sällinä ollut totuttelemista karvaiseen kaveriin, joskaan en ole varma olisiko se ollut este, jos vain naama olisi ollut mua miellyttävä ja karvaton.
Mitä tulee sen kertomiseen, ettei treffiosapuoli kiinnostakaan, niin sen tavan suhteen on tosiaan monta koulukuntaa. Jotkut ylistävät suoran ja välittömän ilmaisun voimaan. Itse olen yleisimmäksi todennut ja myöskin itse sitä noudatan, että ei vaan olla yhteyksissä enää kiinnostamattamaksi toteamisen jälkeen. Jos toinen sitten kuitenkin ottaa yhteyttä, niin pyrin olemaan ystävällinen ja esim. vastaamaan sähköpostiin, mutta olemaan herättämättä toiveita. Kyllä viesti on lähes poikkeuksetta mennyt perille. Henkkoht ei mulla ole ollut mitään sitäkään vastaan, että mulle on suoraan sanottu, et "sori, mut et oo mun tyyppiä". Onhan tuo toki vähän pahalta tuntunut, jos olen ollut ihastunut kaveriin.
hommooo, tuokin on makuasia ovatko kokemattomimmat "namuimpia". Itse pidän enemmän miehistä, jotka ovat kokeilunsa kokeilleet ja tietävät jo mitä haluavat. Kokemattomista on pelkästään epämiellyttäviä kokemuksia, enkä näe heitä mitenkään "namuina". Jokatapauksessa en usko, että kokemattomista olisi vielä mihinkään vakavampiin suhteisiin, mutta jos ei sellaista etsikään, niin siitä vaan opastamaan kokemattomia. Mutta makuasioista ei tietysti sovi kiistellä.
Anteeksi vain, Erkka, mutta nyt onnistuit loukkaamaan. Itse olen kokematon ja näin ollen tulkitsen tekstistäsi niin, että minun tulisi harrastella yhden illan juttuja tai pelkkää seksisuhdetta. Toivottavasti ymmärsin väärin.
t. Schlager, joka olisi 27 vuoden iässä kykenevä vakavampaan suhteeseen
t. Schlager, joka olisi 27 vuoden iässä kykenevä vakavampaan suhteeseen
Aika monet kokemattomat tosiaan haluavat vain uusia kokemuksia. Yritin kerran itse seurustella yhden sellaisen kanssa, mutta hän etsi ilmeisesti vain opettajaa, ja kun oli kerännyt riittävästi itseluottamusta, lähti vieraisiin.
Mutta en tarkoittanut niinkään sitä. Jonkun mielestä saattaa olla "namua" se epävarmuus, josta kokemattomat käytännössä aina kärsivät. Itseäni epävarma poikanen ei viehätä lainkaan, vaan pidän itsevarmoista miehistä. Jos joku luo minuun arkoja silmäyksiä ja värähtää, se on välitön turn-off.
Mutta en tarkoittanut niinkään sitä. Jonkun mielestä saattaa olla "namua" se epävarmuus, josta kokemattomat käytännössä aina kärsivät. Itseäni epävarma poikanen ei viehätä lainkaan, vaan pidän itsevarmoista miehistä. Jos joku luo minuun arkoja silmäyksiä ja värähtää, se on välitön turn-off.
Lonely, mä kokeilen saada sun mailin tuosta, tällä koneella ei näköjään ainakaan onnistunut, kun tässä taitaa olla suojauksia niin paljon. mut laitoin ton munkin mailin tuonne sitten.
Eihän se karvaisuus mikään kriteeri ole, mutta jotkut vaan sattuu syttymään siitä joten ainahan se sitten on plussaa, mä ainakin sytyn siitä. Eikä sitä tarvitse kenenkään ymmärtää. Itse en ymmärrä mitä niissä nuorissa ja suloisessa kundeissa sitten niin vetää.
rauhaa ja rakkautta
Eihän se karvaisuus mikään kriteeri ole, mutta jotkut vaan sattuu syttymään siitä joten ainahan se sitten on plussaa, mä ainakin sytyn siitä. Eikä sitä tarvitse kenenkään ymmärtää. Itse en ymmärrä mitä niissä nuorissa ja suloisessa kundeissa sitten niin vetää.
rauhaa ja rakkautta
Mä voisin olla periaatteessa tyyppi, josta kirjoitat. Yritin itse seurustella kundin kanssa, joka on todella karvainen. Rintakehän karvoista saisi tyynyn täytteen.
Mä tykkäsin ja tykkään edelleen kundista ihmisenä, mutta en mahda sille mitään, että liiallinen karvaisuus saa mussa aikaan täydellisen offin.
Yritin ensimmäisten tapaamisten aikaan olla välittämättä asiasta ja kasvaa henkisesti, mutta en siinä onnistunut. Mikä siinä sitten on, että karvoitus on niin voimakas vaikuttaja. Minusta se on vähän sama, kuin että kundi jättäisi partansa ajamatta ja olisi muutenkin epäsiisti, kun antaa karvoituksen rehoittaa. Tiedän, että moni on tässä asiassa täysin päinvastaista mieltä, mutta kerroinkin oman mielipiteeni.
Omalla kohdallani ei ollut kyse mistään valheesta, olin ihastunut häneen ja ajattelen häntä yhä, mutten voi jatkaa suhdetta. Toivon todella, että hän löytää kumppanin, jonka kanssa elää ja rakastaa.
Millainen karvoitus sitten voi olla, ettei se ole mielestäni liiallinen?
Tässä on esimerkki:
http://romualdlyon.free.fr/piscinesc4/webgaylife_08_04c.jpg
Mä tykkäsin ja tykkään edelleen kundista ihmisenä, mutta en mahda sille mitään, että liiallinen karvaisuus saa mussa aikaan täydellisen offin.
Yritin ensimmäisten tapaamisten aikaan olla välittämättä asiasta ja kasvaa henkisesti, mutta en siinä onnistunut. Mikä siinä sitten on, että karvoitus on niin voimakas vaikuttaja. Minusta se on vähän sama, kuin että kundi jättäisi partansa ajamatta ja olisi muutenkin epäsiisti, kun antaa karvoituksen rehoittaa. Tiedän, että moni on tässä asiassa täysin päinvastaista mieltä, mutta kerroinkin oman mielipiteeni.
Omalla kohdallani ei ollut kyse mistään valheesta, olin ihastunut häneen ja ajattelen häntä yhä, mutten voi jatkaa suhdetta. Toivon todella, että hän löytää kumppanin, jonka kanssa elää ja rakastaa.
Millainen karvoitus sitten voi olla, ettei se ole mielestäni liiallinen?
Tässä on esimerkki:
http://romualdlyon.free.fr/piscinesc4/webgaylife_08_04c.jpg
Hemppa tuossa kirjoitti:
- "(...) en mahda sille mitään, että liiallinen karvaisuus saa mussa aikaan täydellisen offin."
No, täällähän on kirjoitettu muussa ketjussa aiheesta aiheesta "fetissit". Kuulostaa siltä, että karvattomuus voisi olla sinulle fetissi - tai karvaisuus anti-fetissi. Ja itsestäni tiedän, että jokin asia voi olla täysin määräävä sen suhteen mikä kiinnostaa. Viiksetön mies ei herätä minussa mitään tunteita - ei edes kiinnostusta ystävystymään tms. - viiksettömään mieheen tutustumiseen tarvitaan todella paljon: esim. yhteinen työ, kaverit tms. Mutta suhde tai edes seksi ei kiinnosta eikä ole koskaan kiinnostanut tällaisten miesten kanssa.
Rajottavaa? Kyllä, varmaankin. Mutta näin se vain on. Jokunen seksisuhde on päättynyt siihen, että kaveri on ajellut naamakarvansa pois. Tämän jälkeen ei kaveri kiinnosta minua seksuaalisesti ollenkaan - naamakarvojen ajelu on minulle liki sama asia kuin jos mies alkaisi harjoittaa dragia. Välit pysyvät kunnossa, mutta seksi ei onnistu millään - mikä seksisuhteissa usein (ja ymmärrettävästi) johtaa yhteydenpidon hiipumiseen... Onneksi nyt ymmärrän mistä tämä johtuu, nuorempana olin ihan ihmeissäni miksi kiinnostukseni katosi kertaiskulla.
Usein ei auta sekään että ko. mies kasvattaa viiksensä takaisin. Kun on kerran nähnyt hänet dragissa niin mielikuva on poltettu syvälle mieleen - seksuaalisen mielenkiinnon taika on kadonnut...
Mikä johtaa ajatukset Schlagerin viestiin (nro 26). Siinä hän kirjoitti:
- "Hei, jos karvaisuus/karvattomuus on jokin suhteen kriteeri, niin ei suhde tule kauan kestämään. Rakkaus se on suhteen ylläpitävä voima!"
No, olen hieman eri mieltä. Jos kyse on niin suuresta jutusta kun minulle on viikset, niin varsinkin suhteen alussa niitä todellakin tarvitaan. Kun suhde on kestänyt pitkään niin ehkä toisen viiksettömyyskin menisi, mutta kyllä se pettymys olisi. Vähän sama kuin jos kaveri alkaisi kulkea naisten vaatteissa.
Dragissa tai trans-jutuissa ei muuten ole mielestäni mitään vikaa, päin vastoin. Mutta seksuaalisesti ne ovat minulle hyvin mielenkiinnottomia. Samoin kuin viiksettömyys.
Hempan linkittämä kuva on muuten mielestäni tavallaan hauska ja mielenkiintoinen. Ko. kaveri kun ei ole mielestäni ollenkaan karvainen (paitsi suomalaisen mittapuun mukaan). Jos menee ulkomaille, niin tuollaisia ja 5x karvaisempia miehiä tulee vastaan koko ajan: heitä EU-miehistä varmaan enemmistö.
Suomalaiset miehet ovat harvinaisen karvatonta porukkaa.
- "(...) en mahda sille mitään, että liiallinen karvaisuus saa mussa aikaan täydellisen offin."
No, täällähän on kirjoitettu muussa ketjussa aiheesta aiheesta "fetissit". Kuulostaa siltä, että karvattomuus voisi olla sinulle fetissi - tai karvaisuus anti-fetissi. Ja itsestäni tiedän, että jokin asia voi olla täysin määräävä sen suhteen mikä kiinnostaa. Viiksetön mies ei herätä minussa mitään tunteita - ei edes kiinnostusta ystävystymään tms. - viiksettömään mieheen tutustumiseen tarvitaan todella paljon: esim. yhteinen työ, kaverit tms. Mutta suhde tai edes seksi ei kiinnosta eikä ole koskaan kiinnostanut tällaisten miesten kanssa.
Rajottavaa? Kyllä, varmaankin. Mutta näin se vain on. Jokunen seksisuhde on päättynyt siihen, että kaveri on ajellut naamakarvansa pois. Tämän jälkeen ei kaveri kiinnosta minua seksuaalisesti ollenkaan - naamakarvojen ajelu on minulle liki sama asia kuin jos mies alkaisi harjoittaa dragia. Välit pysyvät kunnossa, mutta seksi ei onnistu millään - mikä seksisuhteissa usein (ja ymmärrettävästi) johtaa yhteydenpidon hiipumiseen... Onneksi nyt ymmärrän mistä tämä johtuu, nuorempana olin ihan ihmeissäni miksi kiinnostukseni katosi kertaiskulla.
Usein ei auta sekään että ko. mies kasvattaa viiksensä takaisin. Kun on kerran nähnyt hänet dragissa niin mielikuva on poltettu syvälle mieleen - seksuaalisen mielenkiinnon taika on kadonnut...
Mikä johtaa ajatukset Schlagerin viestiin (nro 26). Siinä hän kirjoitti:
- "Hei, jos karvaisuus/karvattomuus on jokin suhteen kriteeri, niin ei suhde tule kauan kestämään. Rakkaus se on suhteen ylläpitävä voima!"
No, olen hieman eri mieltä. Jos kyse on niin suuresta jutusta kun minulle on viikset, niin varsinkin suhteen alussa niitä todellakin tarvitaan. Kun suhde on kestänyt pitkään niin ehkä toisen viiksettömyyskin menisi, mutta kyllä se pettymys olisi. Vähän sama kuin jos kaveri alkaisi kulkea naisten vaatteissa.
Dragissa tai trans-jutuissa ei muuten ole mielestäni mitään vikaa, päin vastoin. Mutta seksuaalisesti ne ovat minulle hyvin mielenkiinnottomia. Samoin kuin viiksettömyys.
Hempan linkittämä kuva on muuten mielestäni tavallaan hauska ja mielenkiintoinen. Ko. kaveri kun ei ole mielestäni ollenkaan karvainen (paitsi suomalaisen mittapuun mukaan). Jos menee ulkomaille, niin tuollaisia ja 5x karvaisempia miehiä tulee vastaan koko ajan: heitä EU-miehistä varmaan enemmistö.
Suomalaiset miehet ovat harvinaisen karvatonta porukkaa.
No, nyt vasta huomasin, että tuo kuva oli esimerkki semmoisesta mikä *EI* ole liiallista karvoitusta.
Meni hitaasti jakeluun... sorry :D
Meni hitaasti jakeluun... sorry :D
Hemppalle voisin sanoa et jokaisella on oikeus oman mielipiteeseen kunhan toista ei johdattelee harhaan niin kuin mua vähän huijattiin uskomaan ettei se ois este tämä mun niin sanouttu karvaisuus. Itse asias mä jopa syyttin ittensä etten heti ottanut tätä asiaa puheeksi, oisin säästänyt itselle paljon tuskaa, koska jopa kahden kuukauden jälkeen en vieläkään täysin päässyt tästä kundista yli, no life goes on;)
Kaksi kuukautta on kyllä lyhyt aika päästä yli ihmissuhteesta, joka on todella merkinnyt paljon. Jokainen käsittelee asiaa omalla tavallaan ja vaatii oman aikansa päästä siitä yli. Turha sinun on itseäsi syytellä suhteenne pikaisesta päättymisestä, ehkäpä tämä tuttavasti kävi läpi asiaa samalla tavalla kuin itsekin, yrittäen päästä asian yli siinä onnistumatta.
Tuskin henkilö, joka antaa toiselle rukkaset jonkin melko sekundäärisen ulkoisen ominaisuuden takia, joutuu selvittelemään asiaa pitkään päästäkseen sen yli. Siihen hän on liian pinnallinen.
Lonely, ei se tyyppi ollut sen arvoinen, että perään kannattaisi surra. Se, että suret sellaisen perään (eikä suhde ilmeisesti edes kestänyt kovin pitkään) osoittaa lähinnä, että sinulla on huono itsetunto. Et ehkä uskokaan, että ansaitset rakkautta mihin viittaa sekin, että syytelit erosta itseäsi, ja se, että heti kun yksi ihminen sanoi, ettei pidä karvoista, aloit miettiä miten pääsisit niistä eroon. On tyypillistä, että huonon itsetunnon omaavat henkilöt surevat eniten juuri niiden kumppanien perään, jotka ovat kohdelleet heitä huonoimmin, koska he eivät usko ansaitsevansa rakkautta, ja halveksivat siksi niitä, jotka olisivat valmiita sitä heille antamaan.
Sinun pitäisi vain saada jostain vähän lisää itsetuntoa. Sitten sinulle kyllä riittäisi ottajia, karvoihisi katsomatta.
Lonely, ei se tyyppi ollut sen arvoinen, että perään kannattaisi surra. Se, että suret sellaisen perään (eikä suhde ilmeisesti edes kestänyt kovin pitkään) osoittaa lähinnä, että sinulla on huono itsetunto. Et ehkä uskokaan, että ansaitset rakkautta mihin viittaa sekin, että syytelit erosta itseäsi, ja se, että heti kun yksi ihminen sanoi, ettei pidä karvoista, aloit miettiä miten pääsisit niistä eroon. On tyypillistä, että huonon itsetunnon omaavat henkilöt surevat eniten juuri niiden kumppanien perään, jotka ovat kohdelleet heitä huonoimmin, koska he eivät usko ansaitsevansa rakkautta, ja halveksivat siksi niitä, jotka olisivat valmiita sitä heille antamaan.
Sinun pitäisi vain saada jostain vähän lisää itsetuntoa. Sitten sinulle kyllä riittäisi ottajia, karvoihisi katsomatta.