Suhteen elinkaari ja seksi

Tapasin elämäni naisen ja hän vei jalat alta. Ruvettiin seurustelemaan ja tutustumaan paremmin. Alun huuma haihtui, tunteet syvenivät. Oikeastaan muuten menee hyvin (normaaleja ala- ja ylämäkiä), mutta mä kaipaisin enemmän seksiä. Pakkoseksi tai ruinaaminen ei kuitenkaan ole tyyliäni. Ja tottakai laatu korvaa määrän. Mutat kun me nyt olemme olleet vasta yhdeksän kuukautta yhdessä ja tuo seksi on jo nyt kerta viikkoon tyyliin, niin mitä lupaakaan tulevaisuus?

Eikö naisen ole normaalia haluta kolme-viisi kertaa viikossa pitkissäkin suhteissa? Kuka tunnustaa olevansa aktiivinen sänkypeto?

Ja jos seksiaktiivisuus on noin erillään niin eikö tässä pitemmän päälle tee haittaa vaan molemmille kun yrittää
sovittaa kahta liian erilaista palaa yhteen. Mä en voi sille mitään, että tuun happamaksi jos olen pitemmän aikaa puutteessa, merkityksettömät pikkuasiatkin alkaa nyppiä enemmän. Ja joo, osaan kyllä hoidella itse itseni mutta se ei koskaanole yhtä ihanaa kuin kahdestaan.

Seksi kumppanin kanssa on kuitenkin myös tapa ilmaista kiintymystään ja sitä kuinka paljon häntä haluaa(eli vaikka ymmärtää että toisen tarpeet ovat erilaiset ja ettei haluttomuus välttämättä ole henkilökohtaista niin jossain alitajuisella tasolla sen kuitenkin ottaa niin).

Ei tähän ole olemassa mitään objektiivista mittaria. Seksin määrään ei ole esitettävissä mitään yleispäteviä normeja. Jokaisessa suhteessa seksin määrä riippuu suhteessa olevian ihmisten tarpeista ja tottumuksista. On paha mennä sanomaan kuinka paljon minkäkin ikäisessä suhteessa "pitäisi" olla seksiä.

Tärkein ja ehkä ainoa mittari seksin määrälle on juuri suhteessa olevien subjektiivinen kokemus sen määrästä, eli ovatko siis suhteen molemmat osapuolet tyytyväisiä. Jos jompikumpi on tyytymätön, niin silloin voi sanoa, että seksiä on joko liikaa tai liian vähän. Tällaisista asioista kannattaa keskustella sen puolisonsa kanssa, nettikeskusteluista ei oikeastaan voi saada mitään relevanttia tietoja. Kukaan muu ei ole siinä teidän suhteessanne kuin te itse.

Täytyy kans muistaa, että seksi merkitsee eri asioita eri ihmisille. Kannattaa ottaa selvää, että mitä seksi merkitsee itselle ja mitä se merkitsee kumppanille. Jos runsas seksin harrastaminen on itselle hyvinkin tärkeää, ja kumppanille ei, niin silloin varmaankin täytyy sitten pohdiskella, että onko se seksi suhteen oleellisin komponentti vai onko suhteessa jotain muutakin, mikä sitä kantaa. Kylmä totuus on, että parisuhde on aina kompromissien tekemistä, eikä mistään löydy ihmistä, jonka kanssa sopisi totaalisen, 100%:n täydellisesti yhteen. Seksikin on vain yksi (tosin myönnettäköön että melko tärkeä) osa parisuhdetta. Vihoviimeinen vaihtoehto on lähteä toisen selän takana hakemaan seksiä muualta sillä verukkeella, ettei suhteessaan saa tarpeeksi seksiä. Siitä ei tilanne ainakaan parane, päinvastoin. Sanoisin, että kommunikaatiota kehiin.

Me pystymme puhumaan kaikesta, toisen ei vaan tee niin usein mieli. Useampaa lähestymistapaakin on kokeiltu, mutta seksi säälistä ei kyllä tunnu miltään, huomaahan sen onko toinen mukana vai ei.

Pettämistä en ole edes harkinnut, suomalaisen sydämeen mahtuu vaan yks ämmä. Kaikki tai ei mitään, harmi vaan että alkaa yhä useammin tuntua että se sitten on toi ei mitään.

Se on normaalia että haluaa seksiä vaikka joka päivä ja on normaalia että haluaa sitä vain kerran kahdessa viikossa. Jokaisella on erillaiset tarpeet. Minun edellinen suhde kaatui tähän, erillaisiin tarpeisiin. On vanha sanonta että jos ei suju makkarissa ei suju muutenkaan. Ainainen selän kääntäminen turhauttaa.Nykyään mulla on loistava suhde (jo yli 4 vuotta). Ja seksiä tulee silloin kun haluaa.Molemminpuolisesti. Vaikka meidän työvuorot ei aina natsaa, esilämmittelyn voi tehdä vaikka tekstarilla, se toimii aina. Mun mielestä hyvässä ja toimivassa suhteessa seksillä on iso merkitys, se on kuitenkin kommunikaatiota puhumisen ohella. Kiintymyksen osoitusta, että haluaa toista ja toinen haluaa sinua.Tai ihan arkipäiväinen koskettelu, ohimennen lämmin suudelma, halaaminen. Se on sitä rakkautta.