Äh, hiukset lähtee

  • 1 / 24
  • Miehen katse
  • 5.12.2004 11:59
Hei! Olen nelikymppinen mies ja ei kai minussa mitään vikaa ole, mutta hiukset harvenee ja itsetunto-ongelmia sen asian kanssa. Eilen tuli taas koettua karvaasti (ja vieläpä kahden naisen suusta), kun tuli käytyä konsertissa. Toinen nainen kysyi ikääni ja kun sanoin sen, hän sanoi luulleensa minua vanhemmaksi. Juuri tätä hiuspuolta nainen osoittikin. Harmitti! Sitten oikein katsoin peilistä, että tuostahan se johtuu.. mutta hampaani ovat erittäin hyvät ja hymy valloittava, joten pitäisikö minun huomauttaa jollekin joka sanoo hiuksieni lähdöstä, että sinunkin hampaasi ovat kuin lottorivi! (en alennu silti siihen, kiltti mies). Ihminen osaa olla kyllä aika tyly toiselle. Onko teillä tälläistä tai muuta kokemusta, miten kohtelee mies, miten humaltunut nainen tai vastaavaa.
Katselin taannoin jotain dokkaria tv:stä, jossa oli tuosta hiustenlähdöstä ja sen aiheuttamista ongelmista (koska itsellänikin alkaa päälaella harveta). Ohjelma tarjosi vaihtoehtoja tupeista istutettaviin hiustyviin, joskin itse en innostunut mistään vaihtoehdosta.

Itse aika ajoin esiinnyn myös täysin kaljuna, joten en ole noista hiuksista niin isoa numeroa osannut tehdä, mutta karmein kuvitelma olisi se, että vääntäisin Brylgreemin kanssa sivuilta pitkät hiukset kaljun peitoksi.

Kannattanee kokeilla tuota kaljuakin... Nimittäin itse sain varsin yllättäviäkin kommentteja kaljuudestani. Ja nahkatukka sopii niin farkkuihin kuin pukuunkin - eikä tarvitse ainakaan värien kanssa pelleillä =D.
Leikkaa ne erittäin lyhyeksi tai kokonaan pois, jos ne ovat huomattavasti harventuneet.

Joskus auttaa väriraidat.

Itsetuntosi ei saisi riippua ulkonäöllisistä syistä, koska ikääntyminen on väistämätöntä.

Yksi keino on hankkia paljon rahaa, niin kukaan ei piittaa miltä näytät ;)
  • 4 / 24
  • kaljuuntunut
  • 5.12.2004 15:03
Heh, tiedä sitten miten suhtautua mieheen joka valittaa 4-kymppisenä kaljuuntumista! Kun itseltä on hiusten lähdön havainnut alle 2-kymppisenä, ja 25v hiusrajan vetäytyminen oli jo pitkällä. Siitä voi sanoa että silloin se vie itsetuntoa aika urakalla jne. Vielä ei ole neljääkymppiä edes lähellä mutta eipä enää jaksa moista asiaa murehtia. No olen muutenkin rupsahtanut joten väliäkös sillä sitten jos näyttää niin keski-ikäiseltä että.
Sen verran jo alkanut noita muitakin iän tuomia pikku vaivoja ajoittain esiintymään että terveyden merkityksen tärkeyden verrattuna ulkonäköön alkaa ymmärtää.
  • 5 / 24
  • Herrasmies
  • 5.12.2004 16:10
Onhan nelikymppinenkin kokenut ongelmia jo aiemmin, alkaahan usemmiten hiukset jo lähteä yli parikymppisenä ne joilta lähtee. Kyllä sen huomaa, kun katsoo hiusrajaa. Olen samaa mieltä, että jotkut naiset osaa olla vaikeita tuollaisen asian kanssa. En mä nyt ihan kaljuksi ajoa suosittele.
  • 6 / 24
  • Herrasmies
  • 5.12.2004 16:10
Onhan nelikymppinenkin kokenut ongelmia jo aiemmin, alkaahan usemmiten hiukset jo lähteä yli parikymppisenä ne joilta lähtee. Kyllä sen huomaa, kun katsoo hiusrajaa. Olen samaa mieltä, että jotkut naiset osaa olla vaikeita tuollaisen asian kanssa. En mä nyt ihan kaljuksi ajoa suosittele.
Rogaine on niille, joilla on hiuksia päälaella ja untuvapehkoa, ei se mitään hiuksia kasvata. Totuus on se, että lääkettä ei ole olemassa ja asia on vain hyväksyttävä. Minusta seksikäskin voi olla tosi lyhythiuksinen. Yhdyn aikaisempaan kirjoittajaan, kun on hyvät hampaat niin se merkkaa jo paljon. Hymy on nasta juttu!
Ei Rogaine ehkä hiuksia kasvata mutta eikös tämän threadin aloittaja antanut kirjoituksessaan ymmärtää, että hiukset harvenee - eli niitä on vielä pääsä. Eli jos haluat säilyttää loput hiukset päässä niin ei muuta kuin lekurin kautta apteekkiin. Lääke on siis olemassa.

Tosin, on tutkittu, että Rogaine® jopa edistää uusien hiusten kasvua kuudessa tapauksessa kymmenestä.
Kokonaisuus ratkaisee, jos hiukset olisivat tärkein pointti....
seurustelisin peruukin kanssa.
Näytteliä Ed Harris, melkein kalju....taivaallisen komea mies.
Kaikkilla on omat kriteerit, kyllä se `oikea´löytyy joka välitää kokonaisuudesta, aivan varmaan.
...Kai se on niin, etta jos on itsetunto-ongelmia kaljuuntumisen kanssa, niin sitten niita on...
Mutta kai niista voisi yrittaa paasta eroon - siis niista ongelmista? En tieda, mutta kovasti epailen noita "laakkeita".

Toivoisin etta itse kukin asianomainen osaisi olla ottamatta moisesta sivuseikasta ongelmaa itselleen.
Silla sivuseikka se on.

Terv. "Tukkaa on kilokaupalla, mutta eikohan ne viela lahde"
Nämä perinnölliseen hiustenlähtöön liittyvät itsetunto-ongelmat ovat todella yleisiä, eikä hiustenlähtöön mitään täydellisesti tepsivää lääkehoitoa ole. Perinnöllisistä syistä päälaen ja ohimoiden alueella hiukset ohenevat ja lopulta lähtevät kokonaan. Syynä ilmiöön ovat sukuhormonit.

On todella olemassa joitain lääkkeitä, joilla kaljuuntumista voi hidastaa, mutta hoitoa on sitten jatkettava niin kauan kuin tuloksia haluaa. Pysyvää apua pillereistä tai liuoksista ei ole. Sitten on tietysti kirurgiset hoidot, joissa niskasta (joka ei kaljuunnu perinnöllisistä syistä) siirretään hiuksia kaljuuntuneelle alueelle. Tässä tulos tietysti on pysyvä.

Ratkaisuja siis on, jos hiustenlähdön kokee ongelmaksi. Eri asia sitten on, kannattaako maksaa itseään kipeäksi siitä, että järjestää keinotekoisesti pään päälle kasvamaan kasan karvoja - joista ei ole yleensä kuin harmia ;)

Itselläni on todella tuuhea tukka, mutta ajan sen millin sängelle osittain mukavuussyistä, osittain siksi, että mielestäni sellainen näyttää kivalta. Olen toki itse oman kampaustyylini herra, eikä se ole luonnon tai vanhenemisen pakottama.

Sellaiselle, jolta hiukset tahtomatta lähtevät, on uuteen tyyliin mukautuminen tietysti ainakin askelta rankempaa. Ja samalla tietysti mahdolliset ulkopuolisten esittämät kommentit pehkosta osuvat kohteeseen...

Itse voisin suositella nimimerkille "Miehen katse", että ajat loputkin pois ja kuljet reilusti pää pystyssä. Voi olla, että askel voi olla iso, mutta yllätys voi olla myönteinen. Ja jos homma ei toimi, niin kyllä ne jäljelle jääneet hiukset kasvavat takaisin.
Älä missään tapauksessa lähde tuhlaamaan rahojasi mihinkään lääkehoitoihin. Todennäköisesti ne eivät tepsi ja jos niistä jotain apua on, olet niiden kanssa naimisissa loppuikäsi; käytön loputtua hiukset taatusti lähtevät. Lääkkeet johtavat todelliseen itsetuntokierteeseen ja riippuvuuteen.

Itse kaljuunnuin jo parinkympin puolivälissä ja silloin asia kieltämättä oli vähän ongelmallinen. Onneksi kaverit nälvivät asiasta sen verran, että tulin pian täysin immuuniksi koko kaljuuntumiselle, enkä nyt kolmekymppisenä enää kaipaa tukkaa takaisin. Sehän on todella suuri riesa. Itse olen tosin aina pitänyt kaljuja miehiä seksikkäimpinä.

Vetäise vain tukkasi lyhyeksi ja unohda koko juttu - kukaan muu kuin sinä itse ei pidä kaljuuntumistasi juuri minkäänlaisena asiana. Vaikka aluksi vitsailevatkin.
  • 14 / 24
  • Me, myself & I
  • 7.12.2004 18:02
Mä ainakin hommaisin heti jonkun hiuslisäkkeen jos tukka alkais harveneen. Kalju ei sinäänsä ole niin kamala mut just se kun pidetään jotain millin sänkeä, ettei kalju muka näkys. Mä en ainakaan haluais näyttää miltään tylsältä, keski-ikäiseltä kaljuuntuvalta brittihomolta. Ennemmin vaik kasarihevi tupee päähän ja baanalle.
Eikun just ei noin.

Paitsi tietty kasarihevitupee voi kylla olla komia.
Eikö voi olla keski-ikäinen ja kaljuuntua olematta tylsä? Vai joko pelkkä kaljuuntuminen tekee tylsäksi? Minulla on nimittäin tukka lähdössä vaikkei mittarissa ole kuin 25, eli toivottavasti suhteellisen kaukana keski-iästä. Vai tekeekö keski-ikäisyys ihmisestä tylsän?

Kertokaa, jos tiedätte.
Are you kidding me here???
Mitä tapahtui käsitteelle persoona/persoonaalisuus?
Mitä ihmettä hiusten kanssa on tekemistä onko ihminen mielenkiintoinen vai ei?

Minusta tuntuu että tuossa edellisessä kysymyksessä kysyjä vastasi jo itse kysymykseensä.
Hah! Minun mielestäni keski-ikäiset ja varsinkin keskiluokkaiset ihmiset ovat lähes laidasta lukien tylsiä ja mielikuvituksettomia riippumatta siitä ovatko he kaljuja, kaljuuntuvia tai hiukset päässä olevia. :))

Jos ihminen on oikeasti persoonallinen ja omaa sisäistä luovuutta hän varmaankin haluaa erottua tuosta brittihomo imagosta, jonka valitettavasti homot ottivat täällä suomessakin omakseen 90-luvun puolella. Toivottavasti tylsät keski-ikäiset ja keskiluokkaiset keksivät jonkun uuden tylsän koodin josta voivat ylpeillä ja jota voivat puolustaa tämänkaltaisilla keskustelupalstoilla. Vaihtelu virkistäisi.

Pieni lainaus Fernand Légerin ajatuksia miten taiteilijat kokevat keskiluokkaiset ihmiset... (Ja minun käsitykseni mukaan juuri taiteilijat ovat niitä joista tuskin kukaan lukeutuu keskiluokkaiseen harmaaseen mitättömyyteen, keski-ikäisiä heissä toki on). Näin ajattelen minäkin:

"Olen myös sitä mieltä, että mitä hengen ja älyn terveyteen tulee, luovien yksilöiden täytyy kaikin keinoin karttaa veltostuneita ihmispiirejä, sellaisia kuin porvarillinen keskiluokka ja loppuun kulunut aristokratia. Heillä ei ole mitään annettavaa. Taiteilija sen sijaan voi menettää kaiken yhteydessä noihin ihmisiin. Heidän koko elämänrakenteensa perustuu ”vähimmäiselämiselle”. Vähän ponnistusta, vähän huvitusta, siinä kaikki. He rakastavat rauhantilaa sanan huonossa merkityksessä. Heidän näytelmänsä ja huvituksensa ovat aina ”melko hyviä”. Eivät koskaan erittäin hyviä tai erittäin huonoja. Taiteilija ei voi elää ”melko hyvin”. Meille sopii parhaiten kansanomainen elämäntapa, kaikkine karkeine ja kovine, traagisine ja koomisine ylitsepursuavine piirteineen."
No minusta siinä ei ole mitään väärää jos joku haluaa olla keskiluokkainen.
Porvaristostahan on lähtenyt liikenteeseen suurin osa vallankumouksistakin, työväen luokalla on sillä saralla vielä aika lailla petraamista jos meinaa ottaa porvariston kiinni.
On sillä vain on merkitystä ihmisen mielenkiinnolle. Kyllä se hattarapehko mukavami on kuin tyhjä pää. Näin itse koen, ja kun koko ajan lähtee on se itsetunnollekin kova paikka. Ja ärsyttävät kaakattajat jotka asiasta huomauttavat.
DKNY:lle "mita tekemista tukalla on siina onko ihminen mielenkiintonen vai ei?"

No: Tukka vaikuttaa ulkonakoon ja ulkonako vaikuttaa siihen onko ihminen mielenkiintonen vai ei!m Itsestaanselvyys ja makuasia!
Ja Chironille: Puhut niin totta etta EI OO TOSI!! 100% samaa mielta sun kans, 36v
Moi!

Itselläni oli sama ongelma vielä 5 vuotta sitten mutta ei enää. Kävin lääkärissä ja lääkäri määräsi minulle p:llä alkavia tabuja, joita otetaan kerta päivässä. Tepsii! Nyt tukka on huomattavasti paksumpi eikä hiukset enää irtoa. Itsetunto on parantunut huomattavasti. Lääke maksaa tosin yli 50 euroa kuussa mutta on sen arvoista! Suosittelen.

Eero